Tässä teille järkky juttu, otan 5-vuotiaalle ¨vaunut Tukholmaan mukaan.
Kommentit (57)
ovat osalla ikäluokasta ihan rappiolla. Olen tavannut viisivuotiaan pojan, joka ei osannut kiivetä puolapuilla ja kuusivuotiaan, joka pyöräillessään käytti apupyöriä...
Lasten motorisessa kehityksessä on ihan synnynnäisiä eroja. Mieheni oli 12-vuotias, kun lopulta oppi ajamaan ilman apupyöriä ja esikoinen tuntuu tulevan tässä isäänsä. Onkin metkaa seurata, miten perheen kaksi ja viisivuotiaat alkavat olla motorisessa kehityksessään jo samalla tasolla. En ole tehnyt (ainakaan tietoisesti) mitään eri tavalla tuon kuopuksen kanssa: molemmille on annettu tilaisuuksia liikkua, mutta toinen on nämä tilaisuudet käyttänyt, toinen taas nyhjännyt arkana äidissä kiinni. Nyt esikoinen on niin iso, että pystyy opettelemaan sellaisiakin taitoja, joiden opettelu ei tunnu kivalta, mutta yritäpä pakottaa parivuotias vaikka liukumäkeen, kiipeilytelineeseen tai pyörän satulaan, jos hän ei kerta kaikkiaan uskalla.
Oikeasti toivon, että ulkopuoliset eivät ainakaan lapselle hänen kömpelyyttään kommentoi. Takana tuntuisi olevan paitsi arkuutta ja varovaisuutta, jotain häikkää tasapainoaistissa. Saatiin juuri maksusitoumus toimintaterapiaan ja toivottavasti sitä kautta saataisiin perustaidot kuntoon ennen koulunaloitusta ja liikuntatunteja.
ap meinaa istuttaa lastaan koko päivää rattaissa vaan pitää ne varmuuden vuoksi matkassa, että lapsi voi hetken hengähtää. Monet tääll julistaa että lapsista tulee laiskoja ja lihavia kun rattaita raahataan mukana, mutta mä väitän että asia voi olla aivan päinvastoin! Siis lapsen kanssa voi lähteä 15km "marssille" kun tietää että lapsi pääsee kärryihin JOS väsähtää (meillä tehty näin). Nämä jo 2-vuotiaita kävelyttävät talsivat "lapsen tahtiin" eli lyhyitä matkoja.
"Olenpa tuolla päiväkodissa nähnyt, kun samanikäistä tuodaan rattailla päiväkotiin."
Me on ainakin viety 5-vuotias päiväkotiin rattailla. Töissä pitää olla ajoissa ja matkaa päiväkotiin on 1,5 km. Rattailla sinne menee 15-20 minuuttia, jos lapsi kävelee sinne menisi noin 45 minuuttia. Tuohan moni lapsen autollakin päiväkotiin. Eikö se ole liikunnan kannalta vielä huonompi juttu (sillä meillä lapsi sentään kävelee päivittäin kotiin, autoilla kulkevat lapset istuvat autossa myös kotimatkan)?
Ollaan vaan koko päivä aamusta iltaan asti liikkeessä, en jaksa kuulla kitinää, ei jaksa kävellä.
Tosin mä ne tollaissta reissua tekis edes lapsen kanssa. Mä luulen että ton ikäinen ei välttämättä jaksa edes niisä rattaissa kokopäivää, eli kitinää kuulet kuitenkin. Miks ei voi tehdä reissua silläsilmällä pitäen että lapsi on mukana. Mitä järkeä on pyörittää lasta kokopäivä pitkin kaupunkia. Ihan varmasti väsyy ja kyllästyy aamusta iltaa meiningillä.
"Olenpa tuolla päiväkodissa nähnyt, kun samanikäistä tuodaan rattailla päiväkotiin." Me on ainakin viety 5-vuotias päiväkotiin rattailla. Töissä pitää olla ajoissa ja matkaa päiväkotiin on 1,5 km. Rattailla sinne menee 15-20 minuuttia, jos lapsi kävelee sinne menisi noin 45 minuuttia. Tuohan moni lapsen autollakin päiväkotiin. Eikö se ole liikunnan kannalta vielä huonompi juttu (sillä meillä lapsi sentään kävelee päivittäin kotiin, autoilla kulkevat lapset istuvat autossa myös kotimatkan)?
No sama lapsi kävelle sitten kuitenkin mennen tullen kaksi kertaa pidemmän matkan ihan reippaasti, kun retkeilevät ryhmän kanssa:) Ja lähinnä kai vika on vanhempien auktoriteetissa, jos ei saa lasta kävelemään reippaasti. Joku synnäinen vaiva on sitten asia erikseen.
Ulkoilusta ei ole koskaan haittaa, heräät aikaisemmin ja lähdet kävellen päiväkotiin.
"Olenpa tuolla päiväkodissa nähnyt, kun samanikäistä tuodaan rattailla päiväkotiin."
Me on ainakin viety 5-vuotias päiväkotiin rattailla. Töissä pitää olla ajoissa ja matkaa päiväkotiin on 1,5 km. Rattailla sinne menee 15-20 minuuttia, jos lapsi kävelee sinne menisi noin 45 minuuttia. Tuohan moni lapsen autollakin päiväkotiin. Eikö se ole liikunnan kannalta vielä huonompi juttu (sillä meillä lapsi sentään kävelee päivittäin kotiin, autoilla kulkevat lapset istuvat autossa myös kotimatkan)?
"No sama lapsi kävelle sitten kuitenkin mennen tullen kaksi kertaa pidemmän matkan ihan reippaasti, kun retkeilevät ryhmän kanssa:) Ja lähinnä kai vika on vanhempien auktoriteetissa, jos ei saa lasta kävelemään reippaasti. Joku synnäinen vaiva on sitten asia erikseen."
Joo, mä haluaisin kanssa nähdä miten reippaasti tämä erityisryhmä liikkuu lapsikatraansa kanssa. Ainakin vielä lapsen ollessa 4v pyysivät päiväkodista tuomaan hänelle rattaat retkeä varten.
"Miten 5-vuotiaalta menee 1,5 km matkaan 45 minuuttia???? Ulkoilusta ei ole koskaan haittaa, heräät aikaisemmin ja lähdet kävellen päiväkotiin."
Lapsi ulkoilee rattaissa :) Miksi et puutu ennemmin siihen, että jotkut tuovat lapset autolla molempiin suuntiin? Vielä vähemmän ulkoilua. Mitä pahaa rattaissa istumisessa aamulla verrattuna autossa istumiseen aamulla? Ja iltapäivällähän lapsi kävelee. Kuinka moni autoileva hakee lapsensa kävellen iltapäivällä?
"No sama lapsi kävelle sitten kuitenkin mennen tullen kaksi kertaa pidemmän matkan ihan reippaasti, kun retkeilevät ryhmän kanssa:) Ja lähinnä kai vika on vanhempien auktoriteetissa, jos ei saa lasta kävelemään reippaasti. Joku synnäinen vaiva on sitten asia erikseen." Joo, mä haluaisin kanssa nähdä miten reippaasti tämä erityisryhmä liikkuu lapsikatraansa kanssa. Ainakin vielä lapsen ollessa 4v pyysivät päiväkodista tuomaan hänelle rattaat retkeä varten.
Noin 1 km 20 minuutia taisi olla ennätys- Ja mistään erityisryhmästä en puhunut.
"Jos rattaissa istuminen on ulkoilua niin sitten on parvekkeella istuminenkin"
On siinä nyt vähän eroa. Ilma kiertää paremmin rattaissa ja maisemat vaihtuvat. Meno ei ole tasaista. Mös hiekkalaatikon reunalla istuminen/puiston penkillä istuminen on ulkoilua. Miksei siis myös rattaissa istuminen, kun rattaita työnnetään ulkona. Päiväkodissakin pientenpuolella vauvat ulkoilevat rattaissa. Ulkoiluksi sekin lasketaan.
Päiväkodissakin pientenpuolella vauvat ulkoilevat rattaissa. Ulkoiluksi sekin lasketaan.
Minkä ikäiset? apua!
liikunnallisissa taidoissa aivan normaalisti kehittynyt! Polkupyörällä pyöräily vaatii paljon: riittävästi voimaa jaloissa, että jaksaa polkea ja jarruttaa, ohjaustaitoa ja sitten tasapainoaistin kehittymistä, jotta voi ajaa ilman apupyöriä, yms.
Osa näistä valmiuksista voi tulla hitaammin ja osa nopeammin. Kyllä normaali lapsi viimeistään ekanluokan kynnyksellä oppii ajamaan ilman apupyöriä, vaikka aikaisemmin se olisi ollut liian vaikeaa.
Ei 6 v:n pyöräilytaitoja voi tosiaankaan verrata siihen kuinka pitkiä matkoja 5 v. jaksaa kävellä tai ei jaksa!
ovat osalla ikäluokasta ihan rappiolla. Olen tavannut viisivuotiaan pojan, joka ei osannut kiivetä puolapuilla ja kuusivuotiaan, joka pyöräillessään käytti apupyöriä... Rattaita käyttävät alle kolmevuotiaat! Isommat jo kävelee / kulkee metrolla / istuu bussissa myös matkoilla.
Tottakai viisivuotiaalle voi ottaa rattaat mukaan. Ehkä istuu niissä, ehkä ei.
Tottakai lapsi voi oppia vasta kuusivuotiaana pyöräileen apurattaita. Esim. oma esikoinen oli jostani syystä täysin haluton oppimaan pyöräilemään. Pelkäsi vissiin kaatumista. Kiipeili kuitenkin puissa ja hyppi esteitä, minkä jaksoi. Opetteli sitten potkulaudalla tasapainon ja oppi pyöräileen n. 6v3kk iässä apurattaitta. Nuorempikin oli "hidas" - ainakin av-palstan mittapuulla, oppi vähän ennen viisivuotispäiväänsä ajaan pyörällä apurattaitta. Tänä päivänä kukaan ei osaa sanoa, kumpi lapsista olisi ennemmin oppinut ko. taidon.
Jossain vaiheessa lapsi vain on valmis oppimaan tiettyjä taitoja. Kyselkääpä vanhemmiltanne/isovanhemmiltanne, minkä ikäisenä he oppivat pyöräilemään. Luultavasti vasta aika isona, sillä ei ole kovin monta ikäpolvea ollut edes yleistä, että lapsilla on pyöriä ;) Mun mummo ei osannut ikänänsä pyöräillä.
Ja nuo rattaat muutaman kerta vuodessa on se ja sama. Tai jos joku kuskaa hoitoon rattailla (onko muuten pulkassa vetäminen tuomittua myös tai potkurilla kuskaus?). Se nyt vain on joskus niin, että lapsi on aamu-uninen ja se hoitomatka olisi yhtä tappelua. Vuodesta toiseen.
Enkä tokikaan kannata, että lapsia kuskattaisiin koko ajan jonnekin, autolla/rattailla/pulkalla/millätahansa. Vaan lähiseudulla kannattaa liikkua ihan omin jaloin. Samoin kaupungilla tms. Mutta on myös hienoa tunnistaa, milloin tarvitsee oletettavasti jotain apuvälinettä liikkumiseen, oli se sitten rattaat tai bussi.
Tottakai viisivuotiaalle voi ottaa rattaat mukaan. Ehkä istuu niissä, ehkä ei.
Tottakai lapsi voi oppia vasta kuusivuotiaana pyöräileen apurattaita. Esim. oma esikoinen oli jostani syystä täysin haluton oppimaan pyöräilemään. Pelkäsi vissiin kaatumista. Kiipeili kuitenkin puissa ja hyppi esteitä, minkä jaksoi. Opetteli sitten potkulaudalla tasapainon ja oppi pyöräileen n. 6v3kk iässä apurattaitta. Nuorempikin oli "hidas" - ainakin av-palstan mittapuulla, oppi vähän ennen viisivuotispäiväänsä ajaan pyörällä apurattaitta. Tänä päivänä kukaan ei osaa sanoa, kumpi lapsista olisi ennemmin oppinut ko. taidon.
Jossain vaiheessa lapsi vain on valmis oppimaan tiettyjä taitoja. Kyselkääpä vanhemmiltanne/isovanhemmiltanne, minkä ikäisenä he oppivat pyöräilemään. Luultavasti vasta aika isona, sillä ei ole kovin monta ikäpolvea ollut edes yleistä, että lapsilla on pyöriä ;) Mun mummo ei osannut ikänänsä pyöräillä.
Ja nuo rattaat muutaman kerta vuodessa on se ja sama. Tai jos joku kuskaa hoitoon rattailla (onko muuten pulkassa vetäminen tuomittua myös tai potkurilla kuskaus?). Se nyt vain on joskus niin, että lapsi on aamu-uninen ja se hoitomatka olisi yhtä tappelua. Vuodesta toiseen.
Enkä tokikaan kannata, että lapsia kuskattaisiin koko ajan jonnekin, autolla/rattailla/pulkalla/millätahansa. Vaan lähiseudulla kannattaa liikkua ihan omin jaloin. Samoin kaupungilla tms. Mutta on myös hienoa tunnistaa, milloin tarvitsee oletettavasti jotain apuvälinettä liikkumiseen, oli se sitten rattaat tai bussi.
Harvinaisen fiksua tekstiä tällä palstalla!
Tottakai viisivuotiaalle voi ottaa rattaat mukaan. Ehkä istuu niissä, ehkä ei.
Tottakai lapsi voi oppia vasta kuusivuotiaana pyöräileen apurattaita. Esim. oma esikoinen oli jostani syystä täysin haluton oppimaan pyöräilemään. Pelkäsi vissiin kaatumista. Kiipeili kuitenkin puissa ja hyppi esteitä, minkä jaksoi. Opetteli sitten potkulaudalla tasapainon ja oppi pyöräileen n. 6v3kk iässä apurattaitta. Nuorempikin oli "hidas" - ainakin av-palstan mittapuulla, oppi vähän ennen viisivuotispäiväänsä ajaan pyörällä apurattaitta. Tänä päivänä kukaan ei osaa sanoa, kumpi lapsista olisi ennemmin oppinut ko. taidon.
Jossain vaiheessa lapsi vain on valmis oppimaan tiettyjä taitoja. Kyselkääpä vanhemmiltanne/isovanhemmiltanne, minkä ikäisenä he oppivat pyöräilemään. Luultavasti vasta aika isona, sillä ei ole kovin monta ikäpolvea ollut edes yleistä, että lapsilla on pyöriä ;) Mun mummo ei osannut ikänänsä pyöräillä.
Ja nuo rattaat muutaman kerta vuodessa on se ja sama. Tai jos joku kuskaa hoitoon rattailla (onko muuten pulkassa vetäminen tuomittua myös tai potkurilla kuskaus?). Se nyt vain on joskus niin, että lapsi on aamu-uninen ja se hoitomatka olisi yhtä tappelua. Vuodesta toiseen.
Enkä tokikaan kannata, että lapsia kuskattaisiin koko ajan jonnekin, autolla/rattailla/pulkalla/millätahansa. Vaan lähiseudulla kannattaa liikkua ihan omin jaloin. Samoin kaupungilla tms. Mutta on myös hienoa tunnistaa, milloin tarvitsee oletettavasti jotain apuvälinettä liikkumiseen, oli se sitten rattaat tai bussi.
Ensin kierretään kävellen messualuetta pari tuntia, sitten haetaan lapsille rattaat, lapset kyytiin ja aikuiset voivat jatkaa kiertelyä rauhassa vielä toiset pari tuntia. Molemmat lapset koulussa.