Uskotko ihan täysillä, mitä oma lapsesi sanoo?
Meillä on tullut taloyhtiössä erikoisia tilanteita kiusaamisten ja pienten vahingontekojen suhteen, kun aikuiset tuntuvat uskovan oman lapsensa kaikki puheet. Jouduin jopa tilanteeseen, missä vastakkain oli 6-vuotiaan kertomus asiasta, ja se mitä minä ja teini-ikäinen tyttäreni näimme ikkunasta, ja meidän väitettiin valehtelevan.
Kommentit (14)
Vielä ei ole kukaan siihen pystynyt.
Lapset ovat siitä hassuja, että jos niihin luottaa, niin ne ovat luotettavia. Jos koko ajan epäilee, lapsi oppii, että väärinkin voi tehdä.
Tietysti lapsen sadut ja tarinat ovat asia erikseen. En usko, että kellarissa asuu robotti, vaikka lapsi pitkiä juttuja siitä kertoo.
että se lapsen totuus ei aina ole se mitä oikeasti tapahtui. Asioista pitää kysellä muutaman kerran, ja aina vähän eri tavalla ja eri kantilta. Sitten pikkuhiljaa saattaa tulla myös itselle selväksi se mitä oikeasti on tapahtunut.
Eli ei, minä en sokeasti usko enkä ole uskonut lapsieni kertomuksia esim. riitatilanteista kavereiden kanssa.
Mun lapsi kertoo totuudenmukaisesti sen, mitä hänen mielestään tapahtui. Se, että joku muu on kokenut samat tapahtumat toisin, ei muuta sitä, että lapsi puhuu totta omasta kokemuksestaan.
Lisäksi on myös selvää, että teidän kokemuksenne on ihan yhtä yksipuolinen. Jos te ette ole olleet edes paikalla vaan jostain ikkunasta katselleet ja ymmärtäneet sen mukaisesti mahdollisesti vain osan asiasta, te ette välttämättä todellakaan itsekään ole oikeassa.
siinä ei liene varaa tulkinnoille. ap
siinä ei liene varaa tulkinnoille. ap
Suurin osa valehtelee, kun jää rysän päältä kiinni.
Nykyään mekin kielletään kaikki, koska muutkin sen tekee.
Kyllästyin siihen, että meidän rivareissa vaan meidän lapset tekee väärin ja nyt pesee samalla mitalla takaisin.
Lapset tietää, että asia käsitellään kuitenkin kotona ja ei lapsiamme uskota.
Mua niin vituuttaa tälläiset lapsiansa uskovat äidit ja lapset voi sukkana valehdella.
Eräs naapuri otti kahdesta lapsesta kuvan pahanteossa, kun heidän äiti ei myöntänyt mitään.
tietenkään ei tarvi korvata mitään.
Näin siis ap tapauksessa toimii tämä äiti.
Kerro tavaran omistajalle, että näit kuka sen rikkoi.
T.10
Eräs 5 luokkalainen poika rehenteli kaverille kuinka äiti uskoo ihan kaiken mitä hän sanoo. Että jos ope soittaa ja sanoo jotain ikävää hänen toiminnastaan niin äiti uskoo aina häntä! Tämän kertoi kun luuli ettei kukaan aikuinen usko!
Ja kyseinen poika on vuosien mittaan tehnyt yhtä sun toista, tulitikkuleikkejä kaverien kodeissa ja pientä ilkivaltaa koulussa kun silmä välttää. Olemme olleet tosi neuvottomia kun tuntuu ettei viesti mene perille kerrassaan. No ton keskustelun myötä me opet ymmärsimme miksi.
Ja tämäkin perhe on ulospäin ihan fiksun oloinen. Lirissä ovat lapsensa kanssa muutaman vuoden sisällä. Uskovatkohan edes poliisia kun se aika koittaa?
On äärimmäisen vaarallista ottaa kenenkään totuutta absoluuttisena totuutena, edes oman lapsen. Lapsi ei välttämättä suoranaisesti valehtele, vaan kertoo tapahtumista oman näkemyksensä, joka taas ei ole välttämättä se mitä oikeasti on totuus!
Itse äitinä luotan lapsiini 100%, mutta kuuntelen juttujaan tarkasti ja kyselen jos on epäselvää. Joskus lasteni totuus on eri kuin se mitä tapahtui.
Sinisilmäisten vanhempien lapsista tulee rikollisia!
terveisin äiti ja ope
usko kaikkea mitä lapset puhuvat.
...mutta nyt on käynyt ilmi että lapsi on kirkkain silmin valehdellut minulle vähintäänkin muutaman kerran.
Ei siis pidä paikkaansa, että luottamus synnyttää vain rehellisyyttä. Kurjaa :-( En itse ole valehdellut lapselle ikinä, pienestäkään asiasta.
Ikää on lapsella nyt 12 v.
Ja olen edelleen taipuvainen uskomaan häntä, lähtöoletus on aina että totta puhuu. Mieheni jaksaa huokailla loputtomalle hyväuskoisuudelleni (ei ole lapsen isä).
Jos kuitenkin tulisi tilanne, jossa olisi lapseni sana toisen ihmisen - varsinkin aikuisen - sanaa vastaan enkä näkisi miksi toisella olisi syytä valehdella, ymmärtäisin että on todennäköistä että lapsi nyt valehtelee.
Jos kuitenkin tulisi tilanne, jossa olisi lapseni sana toisen ihmisen - varsinkin aikuisen - sanaa vastaan enkä näkisi miksi toisella olisi syytä valehdella, ymmärtäisin että on todennäköistä että lapsi nyt valehtelee.
Mulla on ihan kokemustakin siitä, että vieraat kyylät on nähneet meidän lapsen pahanteossa - sellaisenä päivänä kun tämä on ollut toisella paikkakunnalla mummolassa...
koska lapseni inhoaa valehtelua. Kuitenkin lapsen näkemys asiasta ei aina ole ihan koko totuus.com.