Ottaisitko tatuoinnin? Onko sinulla jo? Mikä?ov

halvan näköistä.

Mustakin ovat jotenkin "nuhruisen" ja halvan näköisiä.

kaksikin. Perhonen olkapäässä ja tribaali selässä. hyvin parantuivat mutta mulla onkin tosi kestävä iho. elä ota kesäkuumalla kun ei sais hikoilla... miinuspuolena kallis hinta (eka 75 toka 100e!)

ottaisin. Nyt ei vaan rahatilanne salli. Mulla on 4 kuvaa.Ekan otin 14 vuotta sitten. Kaikki mustaa, ei muita värejä.

Nyt mietin seuraavaa musta-punaisena. Täytyy vaan ensin sommitella se haluamani näköiseksi.



Juu ja minulla on myös lävistyksiä, näkyviä.

Olen varsin halvan ja suttuisen näköinen (ehkä jopa WT tämän palstan mukaan :D )

Lapaluun kohdalla on Harry Potterista sellainen kultasieppeli. En kadu yhtään, Harry Potter intoilija olen vielä näin vanhempanakin. On tosi kauniin näkönen ja saa helposti piiloon. Monet kehuneet. Aikaa tuon ottamisesta on noin 5 vuotta.

pelkää vaikuttavansa halvalta, suttuiselta tahi weeteeltä... :D Ei se minusta sitä tekisi. Pakko tunnustaa, että olen nähnyt suttuisia KUVIA, joskus, mikähän niissä on epäonnistunut...?!

ottaisin.. tosin ekaa tatuointiani jouduttiin tekemään kolmeen kertaan, että väri lopulta pysyi, mutta tatuointi minulle aika kivuton paikasta riippumatta. Tärkeintä on että löydät tatuoinnin joka todella merkitsee sinulle jotain, sijoitat sen paikkaan jonka saat peittoon (siltä varalta että se on pakko esim. töiden takia peittää) Itselläni nyt jo liki kymmenen erilaista leimaa, mm. koko selkä on tatuoitu. Mutta, saan kaikki piiloon jos tahdon ja en todellakaan kadu yhtäkään. Kaikilla on merkityksensä minulle, muiden mielipiteistä en edes välitä :)

huono tekijä tai huono kuva alunperin :)

Selän alueelle tuskin voin ottaa, mikäli se olisi just se paikka....Olkavarsi? Nilkka? ap

mulla on kolme ja lisää tulossa. nuo saa piiloon lahkeilla ja hihoilla. läväreitä löytyy myös.

sori pienet kirjaimet, syön täs samalla.

mulla on atooppinen iho, mut ei se oo haitannut mitenkään.

Vielä ei ole kuvaa, mutta jo pidemmän aikaa olen siitä haaveillut.

Suurin ongelmani on piikkikammo ja erittäin alhainen kipukynnys.

Mitkä paikat ovat kaikkein kivuliaimpia, entä vähiten kivuliaita?

on kaksi ja lisää tulee kun synnytys ja imetys on ohi.

tatuoinnit on jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen asia ja mieltymys joita voidaan pitää myös suttusen ja halvan näköisinä, ihan niinkuin minä pidän crockseja ja napapaitoja ja esim napalävistyksiä halvan ja juntin näköisinä. Ei siitä sen enempää. Toiset tykkää toiset ei, makuasioista ei voi kiistellä:)



Tatuointi pitää ja kannattaa miettiä etukäteen, jos ei muuta niin ainakin sen paikka ja kuka sen tekee.

Tästä minulla eka huono kokemus: Otin ensimmäiseni hetken hurmiossa ja tekijänä "joku vain", jälkeenpäin harmitti kun lopputulos ei ollut niin kaunis kun odotin. Onneksi sen voi aina peittää uudella, tai jos oikein haluaa pistää ranttaliksi niin vaikka poistattaa!



Näissä(kin) asioissa hinta kulkee laadun kanssa käsikädessä, mitä parempi tekijä, sen kalliimpi hinta ja senmukaiset jonot!



Mutta sinulle neuvoksi, jos mietityttää liikaa niin mieti vielä vaikka ensikesään. Tatuoijat eivät täältä lopu :D



Niin ja siis se paranemisprosessi on lyhyt (n.1-2viikkoa minulla joka kärsin kuivasta ihosta) MUTTA voi veetu sitä kutinaa ja kun tekisi mieli raapia ja yöllä unissaan sitten hieroo peittoon tai raapii vaikka ihan verille jos oikein paha kutina. huhhuh, se oli kamalinta koko prosessissa ja koska ekastani oli kulunut jo aikaa n.10 vuotta niin olin kerennyt jo tuon kutinan unohtaan. Neristä löytää kyllä kaikennäköisiä vinkkejä tuon kutinan rauhottamiseen ja rasvoihin, minulla helosan teki ihottumaa ja kutitti aivan kamalasti kun taas bebanthen rauhoitti kutinan mukavasti ainakin hetkeksi. Pidin myös ensimmäisen viikon ajan löyhää kelmua ÖISIN käteni ympärillä etten pääsisi unissani raapimaan kuvaa verille..



Minä muuten mietin toista kuvaani kolme vuotta ja nyt se on tuossa jo vuoden komeillut, en ole katunut hetkeäkään, olen myös ylpeä siitä että kolme vuotta maltoin odottaa ja varmistella itseltäni haluanko sen tosiaan. Projektina koko käsi jota siis aloitettiin ja nyt se on raskauden ja sitten imetylsen takia kesken!

miten olette valkanneet tatuoijan? Vaikuttaako puskaradiossa kuulunut? Vai netistä gallerioiden perusteella? Kiittää! ap

hiphip täällä kanssa kauhee piikkikammo, en voi käydä edes lääkärissä tai neuvolassa ilman paniikkia että jos vaikka joutuvat nyt hemoglobiinin tarkistamaan:D

Tatuoinnin otto ei aiheuttanut minussa mitään reaktioo piikkikammoni suhteen, ennakkoluuloja/-paniikkeja lukuunottamatta..

en tarvitse sellaisia, ja ne ovat usein sekä suttuisia että halvan näköisiä.



Elämässäni on ollut huippukohtia ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista, mutta yritän pitää muistini kunnossa niin ettei tarvitsisi esim. lasten nimiä nahkoista luntata.

Kamalia ovat! Mielestäni pilaavat ihmisen puhtauden!

Tatuoijien nettisivujen gallerioista saa aika harvoin työnlaadusta kunnon kuvaa, osa kuvista on otettu juuri tehtyinä jolloin iho on turvonnut ja punoittaa.. Kannattaa kysellä ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia. Parasta olisi tietenkin jos pääsisit näkemään työnjälkeä jonkun iholta:)



Googleta kokemuksia paikkakuntasi tatuoijista, jos paljon hyvää palautetta niin luottaisin, jos edes 1/10 palautteen antajista ei olisi tyytyväisiä kuvaansa niin en valitsisi sitä.

tai hiekkalaatikosta tai tuttipullosta, niin voisin tallentaa tämän elämänvaiheen ihan pysyvästi iholle.



Ja voisin osoittaa olevani aika tiukka tyyppi.

syitä:



-niitä on melkein jokaisella, eli ovat kokeneet inflaation



-minusta iho ilman tatuointeja on kauniimpi



-kun iho vanhenee, niin tatuointi leviää suttuisen näköiseksi sinertävän vihreäksi epämääräiseksi läikäksi



-vanhalla ihmisellä (erityisesti naisilla)vanha tatuointi näyttää roisilta

Olen haaveillut jo pidemmän aikaa kuviosta, jossa yhdistyisivät lasteni nimikirjaimet, mutta ei olisi mitenkään selkeä. Voisi olla vaikka jotain kaunista kukkaköynnöstä siinä seassa. Yksi juttu, mitä olen paljon pohtinut on se, että haluaisin ottaa myös lapsipuoleni kirjaimen siihen mukaan, koska hän on minulle yhtälailla osa perhettä ja kovin rakas, yksi lapsistani, vaikkei "oma" olekaan... en tiedä onko se kaikkien valtakunnan säädösten mukaista ja etiketin vastaista.

Tosin jos kuvion joskus itseeni otan, haluan, ettei siitä heti saa ulkopuoliset selvää, että "jaa, on ottanut tuon ja tuon nimikirjaimet tuohon noin".