Lue keskustelun säännöt.
muilla jörrikkä miestä?
06.07.2011 |
mitä ihmettä teen ton mieheni kanssa, häntä ei kiinnosta käydä/lähteä mihinkään ja itse olen aika menevää sorttia, enkä puhu nyt pelkästään baareista tms. vaan tänäkin kesänä olen yrittänyt ehdottaa kesäteatteria, elokuvia, pientä irtiottoa hotellissa, terasseja, festareita ja vaikka mitä, hän ei lähde mihinkään. Viihtyy paremmin kalassa, mökillä tms. Hän ei kuitenkaan estä omia menoja, ja olenkin tähänasti käynyt yksin ed. mainituissa jutuissa. Nyt vaan alkaa olemaan mitta täysi, kun ei yhteistä vapaa-ajan viettoa tunnu kaipaavan ollenkaan. ja olen myös yrittänyt sanoa, että hän saa päättää mitä tehtäis tms. mut ei osaa sanoa.
Lasten kanssa tekee jotain toki ja lähtee "mukaan", mutta omia, kahdenkeskisiä juttuja ei.
Ärsyttää niin älyttömästi, kun suurin osa ystävistäni on vakisuhteissa (ennen ei haitannut kun suurin osa oli sinkkuja) ja he lähtevät pariskunnittain ja heillä on kivaa keskenään, olen edustamassa meitä aina yksin ja alkaa tuntumaan kohta olo kuin sinkku olisin yhteisessä taloudessa miehen kanssa.
Mitä tekisitte? ja kuinka olette omat ukkonne mukaan saaneet vai onko tyytyminen vain tähän?
Kommentit (2)
Sama tilanne vuosikausia. Aloin mennä yksin, kunnes mies ilmoitti haluavansa mukaan. Nykyään varaa liputkin ihan itse, mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omanikin on tuollainen, mutta minä jotenkin pidän sitä niin perinteisen miehen käytösmalleina, etten ole stressannut. Lapsuuskodissani sanotaan, että aviomies on naisen paras ystävä, mutta toinen nainen on naisen paras naisystävä, jonka kanssa sitten koluta konsertteja ja tehdä kaupunkimatkoja.
Miehet kokevat sosiaaliset tilanteet usein suorittamisena; täytyy olla hauska, tsempata, antaa itsestään kuva että on tosimies jne. Kun mies rentoutuu, hän haluaa olla joko yksin tai ihan lähimpien ihmisten kanssa, joiden kanssa ei tarvitse suorittaa. Oma mieheni voi nikkaroida parhaan kaverinsa kanssa kesämökillä päiväkausia ja juttu lentää, mutta kun meidän pitäisi mennä pariskuntana jonnekin kylään, hän on epämääräisen stressaantunut ja tulee mukaan vaan kohteliaisuudesta. Miehen sosiaalisuus on voi siis olla erilaista kuin naisen.
Miehesi on juuri sellainen kuin on. Ja lohdutuksena; joskus ne parhaimmat seuramiehet, joita kaikki ihailee kyläreissuilla, voi olla aika hirveitä kotiväelle. Kaikki heidän viehätysvoimansa menee muiden hurmaamiseen, ja uurastuksesta tullut kuormitus kaadetaan sitten kotiväen niskaan.