Kerrotteko ystäville raha-asianne?

Mä vastustan tosi paljon sitä, että miten tabu on raha-asiat. Uskon, että monen ihmisen olisi paljon helpompi handlata omat raha-asiansa, jos raha-asioista voitaisiin puhua avoimemmin eli tieto siirtyisi vaikka isältä pojalle tai niistä voitaisiin keskustella vaikka työpaikan kahvipöydässä. Rahassa ei ole minusta mitään hävettävää ja taloustaidot ovat minusta tärkeitä siinä missä polkupyörällä ajo tai uiminen tai kertotaulun osaaminen.



Tämän näkemyksen mukaan myös elän eli voin täysin hyvin kertoa paljonko minun tulot ovat, paljonko on asuntomme hinta tai paljonko maksamme vuokraa tai mihin olen rahani sijoittanut. Voin myös kertoa, mistä rahani on tullut. En kuitenkaan näitä asioita lähde keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka siihen eivät ole halukkaita enkä tiedustele puolituttujen tuloja tai asuntojen hintoja. Mutta saatan hyvinkin keskustella vaikka duunikaverien kanssa osakkeista tai jutella ystävien taloustilanteesta, että minkä arvoista asuntoa ovat hankkimassa.



Minusta on käsittämätöntä, että rahasta puhumista pidetään edelleen jotenkin moukkamaisena. Se voi monta perhettä tuhota, kun ei ole mitään käsitystä, että kannattaako edes vippejä ottaa vai ei...

Puhutteko ystävien kesken avoimesti siitä, paljon tienaatte tai paljon teillä on asuntolainaa tai paljon asuntonne maksoi tai paljon saitte perintöä kun joku kuoli tms.?

Voin kertoa paljoko asunto makso ja paljon siitä on lainaa. Voin myös kertoa paljonko käytän lainanhoitoon/kk ja mitä on yhtiövastike. Ei ne minusta ole mitään salaisuuksia. Lisäksi voin kertoa paljoko on palkkani ja paljonko saan elatusmaksua. Niillä saa joidenkin turhat kuvitelman pois siitä että olisin jotenkin rikas. En halua riikkaalta näyttää, koska päivittäin käytettävissä olevat tuloni ovat kuitenkin vähäiset.

Sitä en kerro paljonko sain perintöä tai mitä omistan. Joillekin olen sanonut että mm. hoitovapaalla olessa että en voi saada toimeentulotukea ym. koska omistan pienen huonokuntoisen mökin ym.

Monessa maassa on aivan tyypillistä, että työkaverit voivat keskustella palkoistaan asiallisesti ja neutraalisti, ilman että kukaan ajattelee sitä kehuskeluna tms. Tämä edesauttaa palkkatasa-arvoa ja oman työnsä hinnoittelua. Suomessa tätä katsotaan kieroon, mikä on ihan pimeää eikä aja kenenkään asiaa.



Suomessa ollaan NIIN häveliäitä jopa raha-asioissa. Voisi tässäkin tulla "ulos kaapista". Onneksi nuoremmalle sukupolvelle asia on jokseenkin normalisoitunut, ainakin omassa kaveriporukassa (25+) asia on ihan yksi keskustelunaihe muiden joukossa.

En enää.

Aiemmin kyllä, mutta pari vuotta sitten menetin ystävän joka vakuutteli että raha ei merkitse hänelle mitään ja blaa blaa blaa mutta piikitteli jatkuvasti perheellemme siitä kuinka materialisteja olemme ja kuinka hölmöä matkustelu on ja kuinka pinnallista ison talon hankkiminen on.. Kateellisuuttaan arvosteli. Enkä sille oma-aloitteisesti mitään rahajuttuja kertonut, nainen itse kyseli tarkkaan mieheni tulot, mun tulot, omaisuuden määrät ja lainat sekä onko sijoituksia.

Erikoista ihimiseltä jota "ei raha voisi vähempää kiinnostaa".

Ja juuri siksi yritän joskus herätellä lähipiiriäni ajattelemaan onko jokavuotinen etelänreissu pakollinen, tai onko pakko asua liian isossa talossa tai onko lasten saatava uusimmat lelut kun vanhatkin ovat jääneet käyttämättä. Siis nimenomaan elämänlaadun ja ympäristön kannalta kritisoin tätä materialismia, toki yritän olla loukkaamatta. No, en ole kenenkään tuloja kysellyt, mutta saatan kyllä aloittaa keskustelun kulutustavoista.

Me normi keskituloisia mutta pärjätään ihan ok.

Koen jotenkin noloksi tuon rahasta puhumisen.

että ollaanko joskus miehen kanssa pohdittu jonkun toisen perheen raha-asioita.

Ainoa tapaus, mikä tuli mieleen, oli se, kun eräs työkaverini sai raha-asiansa heikkoon jamaan masennuksen seurauksena ja häntä koitin jeesata.



Eli ei kaikilla kyllä ole tapana miettiä muiden perheiden raha-asioita :)

parhaiden kavereiden kanssa. Ollaan kaikki niin pienituloisia ettei ole mitään salattavaa.

- FM, tohtorikoulutettava

koska ne varakkaat koetaan uhkana niille, jotka tuhlaavat tilinsä hetkessä. Ihan kuin säästäminen, sijoittaminen, harkitseminen jne. olisivat jotenkin hävettäviä asioita.



Usein rahasta puhuttaessa saan kuulla, että eihän minulla ole ongelmia rahan kanssa, voisin antaa sitä kavereillekin, koska he ovat köyhiä. Ongelma on siinä, että tienaamme yhtä paljon, mutta vain minä mietin pitemmälle kuin seuraavaan tiliin asti rahankäyttöä.



Hyvää raha-asioitten hoitamista pidetään synonyymina tylsyydelle.

Ja minä olen se köyhä. Miksi ihmeessä en parhaiden ystävieni kanssa puhuisi?? Ihan käsittämätöntä, että RAHAsta ei saisi puhua?? Taidatte olla ihan pimeitä.

Kyllä pennilleen puhutaan siitä, mitä talosta maksettiin, paljon on lainaa, paljon lyhennetään kuussa ja mikä on palkka.

ei puhu raha-asioistaan mitään parhaalle kaverillekaan niin eipä taida kovin hyvä kaveri olla.



Kyllä mulla on ainakin useampi kaveri kenen kanssa ollaan puhuttu että paljonko asunto maksoi. Paljonko talon lämmityskustannukset ovat vuodessa? Kuinka paljon vastike on? Kuinka paljon kuukaudessa vähennetään lainaa? Paljonko sitä lainaa on otettu/paljonko jäljellä? Tai paljonko vuokra on? Montako neliötä asunnossa on?



Paljonko on palkka? Paljonko on miehen palkka?(tästä vain aika harvan kaverin kanssa) Paljonko on kotihoidontuen kuntalisä? Onko otettu autolainaa ja kuinka paljon?

erittäin läheisiä ystäviä. Siis niin läheisiä, että ei todellakaan harmita, jos kaverin tulot ovat vaikka kymmenkertaiset ja rahankäyttö aivan eri luokkaa.

Ja minä olen se köyhä. Miksi ihmeessä en parhaiden ystävieni kanssa puhuisi?? Ihan käsittämätöntä, että RAHAsta ei saisi puhua?? Taidatte olla ihan pimeitä.

Kyllä pennilleen puhutaan siitä, mitä talosta maksettiin, paljon on lainaa, paljon lyhennetään kuussa ja mikä on palkka.

ellei ole tarvetta jakaa kokemuksia ja saada neuvoja toiselta... Raha-asiat muutenkin sen verran tylsiä, ei niistä jaksa jauhaa..

Kerron tuloni ja sijoitukseni ja osakeomistukseni ja sen, että saan pelkkiä vuokratuloja kuukaudessa nettona noin 2500 e. Ja siihen päälle palkan ja elatustuet ja lapsilisät. Eli pärjään erittäin hyvin verrattuna kavereihin, joilla tili menee samantien lainojen maksamiseen.



Jostain syystä suurin osa ystävistäni ei halua kuunnella. Harmi, heillä olisi paljon opittavaa minulta.

Ja minä olen se köyhä. Miksi ihmeessä en parhaiden ystävieni kanssa puhuisi?? Ihan käsittämätöntä, että RAHAsta ei saisi puhua?? Taidatte olla ihan pimeitä.

Kyllä pennilleen puhutaan siitä, mitä talosta maksettiin, paljon on lainaa, paljon lyhennetään kuussa ja mikä on palkka.

puhua, jos siis ei mistään asioitaan sössivästä ihmisestä ole kyse. Sehän ei herätä ihmisissä kateutta eikä katkeruutta. Jos kuulee ystävänsä haukkuvan muita ihmisiä, joilla menee itseään taloudellisesti paremmin, ja puhuvan rahasta katkerasti, niin arvatkaa uskaltaako sellaiselle kertoa, että itsellä onkin aika paljon rahaa?

Saatetaan joskus puhua että harmittaa kun pitää valita keittiörempan ja etelänmatkan välillä kun ei voi saada kumpaakaan. Mutta ei tämän tarkemmin.

Kerron tuloni ja sijoitukseni ja osakeomistukseni ja sen, että saan pelkkiä vuokratuloja kuukaudessa nettona noin 2500 e. Ja siihen päälle palkan ja elatustuet ja lapsilisät. Eli pärjään erittäin hyvin verrattuna kavereihin, joilla tili menee samantien lainojen maksamiseen.

Jostain syystä suurin osa ystävistäni ei halua kuunnella. Harmi, heillä olisi paljon opittavaa minulta.

Minua ärsyttää se, että koen, että ihmiset kuvittelevat, että olemme kamalan rikkaita, vaikka todellisuudessa elämme vain huomattavan paljon säästäväisemmin kuin muut, mistä syystä meillä on varaa isompaan taloon ja matkusteluun ym. Lisäksi teemme huomattavasti enemmän töitä kuin muut mistä syystä tulomme luonnollisesti ovat todennäköisesti vähän suuremmat.



Myönnän, että siitä syystä kerron ihmisille esim. sen, kuinka halvalla sain jonkun matkan tai miten hyvän tarjouksen löysin jostain asiasta - ihmiset kun usein kuvittelevat, että maksamme niistä jutuista kymmenkertaisen summan tms. Samalla tavoin kerron aika avoimesti myös siitä, kuinka paljon teemme töitä, koska koen, että muut tekevät puolet vähemmän, mutta eivät hahmota sitä, että hivenen paremmat tulomme johtuvat vain suuremmasta työmäärästä. Emme myöskään osta juurikaan palveluita vaan teemme lähes kaiken itse (hiustenleikkuusta remontteihin ja auton renkaanvaihdosta vaatteiden ompeluun), mikä tietenkin säästää rahaa muuhun. Myös tämän kerron avoimesti.



Jos tämä on jostakusta junttia tai WT-touhua, niin sitten on. Minua ärsyttää se, että kuvitellaan, että olemme jotenkin ihan ilman omaa ansiotamme saaneet jonkun valtavan omaisuuden ja sen vuoksi "etuoikeutettuja" ja rikkaita ja meidän kuuluisi jakaa omaisuuttamme muille tms.

niin ei olisi niin vaaristynyt kuva Matti Meikalaisen elamasta...

Arsyttaa kun jotkut luulevat meidan olevan jotenkin "varakkaita" mutta eivat todellisuudessa tajua/tieda etta velkaakin on sitten vaikka muille jakaa ja niista isoista bruttotuloista ei jaa paljon kateen kun verottaja vie puolet. No onneksi lahikaveripiirissa puhutaan rahasta mutkattomasti...

En ymmarra miksi sita pitaisi salailla. Suomalaiset ovat vain niin kateellisia toisilleen etteivat kesta jos toisella on enemman rahaa kuin toisella.

Minua ärsyttää se, että koen, että ihmiset kuvittelevat, että olemme kamalan rikkaita, vaikka todellisuudessa elämme vain huomattavan paljon säästäväisemmin kuin muut, mistä syystä meillä on varaa isompaan taloon ja matkusteluun ym. Lisäksi teemme huomattavasti enemmän töitä kuin muut mistä syystä tulomme luonnollisesti ovat todennäköisesti vähän suuremmat.

Myönnän, että siitä syystä kerron ihmisille esim. sen, kuinka halvalla sain jonkun matkan tai miten hyvän tarjouksen löysin jostain asiasta - ihmiset kun usein kuvittelevat, että maksamme niistä jutuista kymmenkertaisen summan tms. Samalla tavoin kerron aika avoimesti myös siitä, kuinka paljon teemme töitä, koska koen, että muut tekevät puolet vähemmän, mutta eivät hahmota sitä, että hivenen paremmat tulomme johtuvat vain suuremmasta työmäärästä. Emme myöskään osta juurikaan palveluita vaan teemme lähes kaiken itse (hiustenleikkuusta remontteihin ja auton renkaanvaihdosta vaatteiden ompeluun), mikä tietenkin säästää rahaa muuhun. Myös tämän kerron avoimesti.

Jos tämä on jostakusta junttia tai WT-touhua, niin sitten on. Minua ärsyttää se, että kuvitellaan, että olemme jotenkin ihan ilman omaa ansiotamme saaneet jonkun valtavan omaisuuden ja sen vuoksi "etuoikeutettuja" ja rikkaita ja meidän kuuluisi jakaa omaisuuttamme muille tms.

jakaa muitakin säästövinkkejäsi? Itse pyrin juuri tuohon, että pystyisimme elämään tuloillamme tuhlaamatta turhaan. Mutta viime aikoina on kyllä lipsunut. Harmi, että olemme monessa asioissa peukalo keskellä kämmentä ja just nyt kiireinen elämäntilanne, joten ei oikein riittäisi aikaa opetella. Mutta kannattaisiko silti? Varsinkin ompeleminen, kannattaako, kun tarjouksista saa niin halvalla?

t. en muista numeroani

En halua, että kukaan tietää, että meillä ei esim. ole asuntolainaa ollenkaan enää. Jotenkin tulisi tunne, että sen jälkeen ei koskaa voisi sanoa, että on rahat loppu tms.