Nyt alkaa riittää, mutta mistä uskallusta ottaa lapsi ja jättää mies?
En jaksa nyt kaikkia taustoja selvittää, mutta olen lopen väsynyt elämään mieheni kanssa. Hän haukkuu haukkumistaan, mikään ei kelpaa, mitä teen. Räyhää lapsen (3 v) kuullen minulle, ei näe mitään vikaa tässä haukkumisessa, koska olen itse typeryydelläni sen ansainnut jne. En väitä, että olen enkeli, mutta parhaani teen arjen pyörittämisessä. Käyn töissä ja hoidan oikeastaan kaikki kotityöt, mies on työtön.
Mistä ihmeestä saisi voimaa koota kampsunsa ja lähteä? Kaikkea painolastia on: mies on hyvä isä (silloin kun ei karju minulle), on yhteinen talo ja laina. Minulla on kaksi koiraa, nekin pitäisi saada vuokra-asuntoon mukaan. Hevonenkin on (asumme maalla), jota en tietenkään voisi jättää miehelle.
Kertokaa vertaistukena omia tarinoitanne. Mistä saitte sen viimeisen sysäyksen ja voiman ottaa ja lähteä?
Erolla olen uhannut monta kertaa, ellei miehen käytös muutu. Muuttuhan se, viikoksi pariksi. Sitten paluu vanhaan. Tuntuu, etten ole ansainnut tällaista. Ei kukaan ole. Esimerkkinä nyt vaikka tällainen, että kun olen ensin ollut 8 töissä, vienyt ja hakenut lapsen tarhasta ja sitten leikin tämän kanssa pihamaalla, mies tulee huutamaan, miksen ole pessyt pyykkejä tai miksei meillä ole koskaan terveellistä salaattia tms. Jotain tuollaista älytöntä nalkutusta, jota en jaksaisi heti raskaan pivän jälkeen kuunnella.
Rahasta en välitä, erossa ei haittaa, vaikka takkiin tulisi ja mies saisi talon. En minä kaksin lapsen kanssa täällä maaseudulla voisikaan asua. Kunhan tulemem toimeen, olen valmis muuttamaan vuokrakaksioon hetkeksi. Voi kuinka kaipaankaan tilaa hengittää ja sitä fiilistä, että kukaan ei vaadi ja nalkuta. Saisi olla oma itsensä vaan.
Kommentit (7)
Äijä makaa kotona työttömänä ja kehtaa alkaa sun työpäivän jälkeen arvostella, mikset ole tehnyt jotain kotityötä?!? Senhän ne pitäisi tehdä, kun kerran kotona on!
Nyt nainen otat itseäsi niskasta kiinni ja laitat tuollaisen äijän joko kuriin tai pihalle. Suosittelen sellaista hidasta, jäätävän halveksuvaa katsetta ja toteamusta: "Pese itse./Käy kaupassa ja tee."
Ja toimi äkkiä ennen kuin lapsesi kuvittelee, että tuo on normaalia.
Käyn töissä ja hoidan oikeastaan kaikki kotityöt, mies on työtön.
---
Esimerkkinä nyt vaikka tällainen, että kun olen ensin ollut 8 töissä, vienyt ja hakenut lapsen tarhasta ja sitten leikin tämän kanssa pihamaalla, mies tulee huutamaan, miksen ole pessyt pyykkejä tai miksei meillä ole koskaan terveellistä salaattia tms.
Joo siis mies on työtön, mutta välillä myös sairaslomalainen. On siis selästään kipeä. Tekee kyllä täällä pihatyöt ym. kodin nikkaroinnit, mutta ei laita ruokaa, käy kaupassa jne. Minä maksan myös lainanlyhennyksen, koska saanhan säännöllistä tiliä. Kolme vuotta ollaan nyt täl viisiin eletty, voi vitjat mikä raha minulta on tuohon mieheen uponnut!
Olen kyllä niin kyllästynyt, suuttunut, vihainen ja samalla neuvoton ja lamaantunut. Ei tililläni ole kuukausien varastoa rahaa, mutta kyllä pystyisin varmaan vuokratakuun jostain luukusta maksamaan. Ja sitten vaan tätä taloa myymään. Koska muutenhan maksan joka kk sekä lainanlyhennystä että vuokraa.
Viimeisen parin vuoden aikana olen surffannut vuokra-asuntosivuilla joka viikko... sitten mies on aina ollutkin ns. normaali ja olen menettänyt mielenkiintoni asuntosivuihin. Kun pitää tämä arkikin pyörittää + lapsi hoitaa ja koirat jne.
kerrot että mies kuitenkin tekee pihatyöt yms. Eikö siinä ole jo aika paljon työtä kun maatalossa asutte?
Mitä jos lähtisit ensimmäisenä vähentämään turhaa taakkaa - hevoshommat pois -> hevonen myyntiin -> koirataakka pois -> jne.
meillä minä en tee myös ikinä ruokaa, syy on hyvä, sitä kuraa ei kukaan söisi kuitenkaan. Ei se ukko vaihtamalla parane, seuraavassa on sitten se vika, että tekee ruuat ja käy kaupassa, mutta käy myös vieraissa. tai muuta. Oletko yrittänyt käänteistä lähestymistä asiaan? Yritä huomioida miestäsi paljon (niin paljon kuin nyt jaksat) luulen että tämän jälkeen mies auttaa helpommin muissakin kotitöissä.
Ja tärkein, ajattele lapsiasi.
kerrot että mies kuitenkin tekee pihatyöt yms. Eikö siinä ole jo aika paljon työtä kun maatalossa asutte?
Mitä jos lähtisit ensimmäisenä vähentämään turhaa taakkaa - hevoshommat pois -> hevonen myyntiin -> koirataakka pois -> jne.meillä minä en tee myös ikinä ruokaa, syy on hyvä, sitä kuraa ei kukaan söisi kuitenkaan. Ei se ukko vaihtamalla parane, seuraavassa on sitten se vika, että tekee ruuat ja käy kaupassa, mutta käy myös vieraissa. tai muuta. Oletko yrittänyt käänteistä lähestymistä asiaan? Yritä huomioida miestäsi paljon (niin paljon kuin nyt jaksat) luulen että tämän jälkeen mies auttaa helpommin muissakin kotitöissä.
Ja tärkein, ajattele lapsiasi.
Minusta ap nimenomaan ajattelee lastaan. Mutta ei tuo ukko mitään ymmärrystä ja huomiointia tarvitse, tukevan potkun persuuksille vaan.
Kenenkään ei tarvitse kuunnella jatkuvaa haukkumista.
- Ensinnäkin lopeta lainalyhennykset, maksa pelkkiä korkoja. Talohan menee myyntiin pian, joten sillä ei ole väliä.
- Hevosen kohtalo. Pitääkö se myydä, vai etsitkö sille tallipaikan jostain? Aloita tämän toimeenpano.
- Ala etsiä asuntoa sinulle, lapsille ja koirille.
Mieti myös, missä vaiheessa kerrot miehelle että aiot lähteä. Reilua olisi tietysti kertoa heti, mutta hiekoittaako mies sitten suunnitelmasi?
Pärjäät ihan varmasti niin taloudellisesti kuin voimavaroiltasikin.
Haukkuminen tulee siita, etta hanella niin paha olla itsensa kanssa. Mutta jos on kuten oma ukkoni, niin mitaan ei myonna eika kenenkaan kanssa suostu juttelemaan. Auttaisi kylla.
Meilla ihan sama tilanne, etta itse kayn tyossa ja mies on tyoton ollut jo pitempaan, maaseudulla asutaan. Mies tekee kylla kotityot ja on muutenkin aivan taydellinen VAIMO. Harmi vaan etta haluaisin mieluummin MIEHEN taloon. Miesten hommat jaa hoitamatta, itse en osaa ja fyysisesti jaksa esim polttopuiden kanssa pelatessa aina loppuu voimat kesken.
Ero on suunnitteilla, en vaan jaksa enaa, miehella on paljon ongelmia itsensa kanssa, ja olen hanelle pelkkana taloudellisena ja henkisena tukisalkona, tahtoisin viela kokea miehen ja naisen valilla muutakin yhteytta ja saada tasavertaisen terveen suhteen.
sitä uskoo aina vaan, että jokin muuttuu.
Mutta, kun olet varma, että mikään ei muutu, niin
tee asiat askel eli yksi konkreettinen juttu kerrallaan!
Eli aloita vaikka siitä, että tartut puhelimeen ja soitat kuntaan ja kysyt, miten siellä voi saada asunnon.
Kun sen ensimmäisen askeleen on ottanut, niin sit asiat vaan lähtee rullaamaan ja viimein pääset sieltä ahdistavasta ilmapiiristä pois.
Tsemppiä!