Ikäeroksi 1v ja 5 kk? Aikaisimmillaan
Suunnittelen pitäiskö ryhtyä jo yrityspuuhiin. Ikäeroksi tulisi 1v 5 kk JOS tärppäisi heti, mitä tosin epäilen (vaikkei toki mahdotonta olisi) sillä esikoistakin tehtiin lähes 6 kk.
Ikää mulla jo on melko paljon (32). Onko vaan turhan rankkaa? Esikoinen on mielestäni luonteeltaan suht helppo, vauva-ajan vaikeuksia ollut vaan vatsavaivoineen yms..
Mulle tehty sektio. Kestääkö kohtu jo?
Kommentit (16)
olevani raskaana ja ikäeroa tulisi juuri se 1v 5kk. mä olen nyt 35 ja synnytin alateitse. me yritettiin ekaa vuosi ennen kun tärppäs. vähän hirvittää muakin et oonko fyysisesti ok näin pian. toisaalta ikää jo tän verran...ja mietityttää että miten jaksan kahden niin pienen kanssa..
Negatiiviset etenkin jos niitä on.. Entä positiiviset puolet? Kaikesta varmaankin kyllä selviää hengissä..
ap
Mulle tehty sektio. Kestääkö kohtu jo?
ikäeroa on 1 v 4 kk. Hyvin on pärjätty. Pari ekaa kuukautta oli rankkaa, kun vauvalla oma rytmi, mutta siitä selvisi. + yösyötöt päälle. Rauhassa vaan ja esikoinen aina mukana ollut vauvanhoidossa ja mustasukkaisuutta ei ole ollut. Nyt vauvalla ja esikoisella on samanlaiset rytmit ja elämä helpompaa. Kyllä sitä hyvin pärjää. Turha stressata etukäteen.
Ja tämä siis reilu ½ vuoden kokemuksella.
mutta muuten kyllä pärjää. Meillä kahdella vanhimmalla on ikäeroa 1v3kk ja hyvin meni. Toki eka vuosi oli kohtuullisen työläs eli ei siinä paljon lepäilty kuin lasten päiväuni- ja yöuniaikana. Meidän esikoinen oli/on vilkas ja nuoremmalla oli koliikki, joka loppui, kun vauva oli 2kk. Yöt nuorempi nukkuikin sitten läpi yön koliikin jälkeen eli se auttoi kyllä jaksamista, kun sai yöt nukuttua kunnolla.
Rytmitin nuoremman nukkumiset niin, että nukkui päiväunet samaan aikaan kuin esikoinenkin, näin sain hetken hengähdystauon myös päivällä.
En kokenut tuota ekaa vuottakaan mitenkään mahdottoman rankkana. Ja näin jälkikäteen olen todella tyytyväinen tuohon ikäeroon. On lapsilla aina kaveri kotona.
Itselläni sektioiden välissä 1v11kk ja kohtu ohentui liian nopeasta uudesta raskaudesta.toki myös kudostyypistä johtuvaa...
ongelmitta. Kaksi vanhinta pienellä ikäerolla 1v7kk muut jo suuremmalla. Lyhyet ikäerot ei ole mun juttu, paremmin pystyy vauvaan keskittymään ja hänestä nauttimaan kun ikäerot hieman suuremmat
vapaaehtoisesti tuohon tilaan haluat. Olet vielä nuori. Ehdit kyllä myöhemminkin. Mikä kiire?
Toisaalta haluaisin lyhyehkön ikäeron, noin kaksi vuotta.. alle tai päälle.. joten jos nyt aloittaa yrityksen ja siinä kestää, niin ikäeroksi voi hyvinkin tulla tuon 2. Haluan tosiaan, että lapsella olisi kaverikin ja toisaalta vaikka lapsista pidänkin, niin joskus haluan taas elää sitä omaa elämääni.
Nautin vauvoista ja lapsista. Toisaalta haluaisin nauttia yhdestä lapsesta kerrallaan, mutta toisaalta olisi varmaan alun jälkeen helpompaa kun lapset on tehty yhteen syssyyn. Ja tämä kaksi lasta meille riittää kyllä. Enempää emme halua. Palaan hetkeksi töihin, mutta sitten haluan taas jäädä kotiin. Ehkä se toive on juuri sekin, että saa olla pienen hetken töissä, mutta pääsee taas pian pois :)... ja sitten aioin olla pidempään kotonakin jos silloin vielä siltä tuntuu.
ap
Äitini mukaan oli aika rankkaa, kun kaksi oli samaan aikaan vaipoissa, mutta pahinta oli, että minusta tuli pitkäksi aikaa vähän ressukka. Uusi vauva vei huomion, jots minä olisi itsekin ihan pienenä vielä tarvinnut.
Tästä syystä meillä lapset tehty vähintään 2 vuoden ikäeroilla (toteutuneet 2,5 v ja 3 v 1 kk).
poika tasan 1v5kk nuorempi tyttöä. Alku oli tosi raskas, mutta meillä molemmat ovatkin olleen allergikkoja (itkuinen vauva-aika). Siitä lähtien kun nuorempi on ollut n. puolitoistavuotias, ovat olleet kuin paita ja peppu. Leikkivät aamusta iltaan yhdessä niin että vaikeaa saada päiväunille (jotka nukkkuvat yhdessä). Heillä paljon selkeämmin yhteiset kivat leikit ja jutut kuin yhdelläkään kaveriemme lapsista, joilla 2, 3 tai 4 vuotta ikäeroa.
Kakkosen vauva-aikana esikoinen jäi vähän yksin, kun vauva oli niin työläs. Nyt meillä on kolmas lapsi vajaan kolmen vuoden ikäerolla keskimmäiseen, ja kaikki on mennyt loistavasti. Tämä ei kuitenkaan johdu ikäerosta, vaan siitä että nyt isommilla on aina kaveri, eivätkä joudu koskaan olemaan yksin. Hyvät leikit jatkuvat edelleen :)
Sitähän ei siis tiedä vaikka kestäisi pidempäänkin yritys.. vaan lyhimmillään tulisi tuo 1v 5kk.
Silti pelottaa vaikka mieskin alkaa taipumaan, että voishan sitä kokeilla..
ap
Meille tulee ikäeroa 1v3kk:tta. Olen jo kohta 36 v joten ajattelin, että paras nyt tehdä toinen jos vielä meinaa. Että samoihin valvomisiin vaan heti toinen perään.
Hyvä että vauva sitten tuli heti, ettei mennyt kauaa aikaa, eihän niistä aina tiedä, että tuleeko edes ollenkaan lapsia lisää.
Meille sattui näin hyvin sitten tämä homma.
Uskon ettei siinä ole mitään vaikeutta lasten kanssa, vaikka ikäeroa ei ole paljoakaan. Ei taida ymmärtää olla edes vielä mustasukkainenkaan uudesta tulokkaasta. : )
eiköhän se johdu hyvin paljon vauvoista.
Mun ystävällä on lapsilla ikäeroa 1 v ja 3 pv. Ja kaikki on mennyt tosi hyvin.
Vanhempi lapsi oli ja on edelleen liikkuva ongelmakasa ( ok, rumasti sanottu ) oli kaikki koliikki, 1000 miljoonaa allergiaa jne jne. Nyt on varsinainen riivinrauta ja papupata. Äidinrakkaus on mieletön asia.
Kakkonen on itse viilipytty. Hänellä on säännöllinen vuorokausirytmi, kun klo 8 laittaa puurolautasen nenän eteen alkaa syömään jne jne, kun laittaa klo 19.30 sänkyyn alkaa siitä heti nukkumaan.
Jos lapset olisivat tulleet toisessa järjestyksessä voisi tilanne olla toisin.
Minusta oli helppoa kun päivärytmi oli alussa melko sama. Päikkärit ja ruoka-ajat samassa rytmissä.
Välillä tuntui kuin olisivat olleet kaksoset :)
ap