Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mua on petetty perheen perustamisessa. Yhdessä se

Vierailija
01.07.2011 |

tehtiin, ja lapset hankittiin. Mutta kappas - yksin minä heidät hoidan! Ei näy yrittäjäksi ryhtynyttä miestä kotonakuin nukkumassa 5-6 tuntia! Ihan helvetin reilua, että mä saan hoitaa oman, myös sitovan, työni ohessa lapset ja kodin ihan yksin. Musta on tulossa katkera, koska mun käsitys perhe-elämästä ei ole tämä. Mun ymmärryksen mukaan molemmat osallistuvat perheen yhteiseen eloon niin, etä esim. mullakin olisi aikaa käydä vaikka lenkillä muulloinkin kuin yöllä! Kyrsii,mutta toinen onnellinen saa nauttia unelmastaan... hän oikeasti elää unelmaansa yrityksessään "asuen". MITÄ voin tehdä, että elämään ilo palaisi? En JAKSA tätä enää...!!!

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eron jälkeen jäi aikaa myös itsellekin.

Vierailija
2/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä se on mennyt siihen että elämä on yhtä vittuilua. En rakasta enää miestäni enkä aio sitä enää peittää. Liian monta iltaa olen odotellut ja elämä on mennyt siihen että ystävätkin katosivat kun ei vaan päässyt minnekään ilman lapsia. En voi koskaan suunnitella mitään kun aina joutuu perumaan.



Olen vain alkanut tehdä niin että kun mies tulee kotiin niin vain LÄHDEN jonnekin. On se vähän tajunnut että joku on pielessä mutta kuinka ollakaan, nyt se laskee niitä pienen pieniä murusia jota mulla on vapaa-aikaa ja väittää että mä saan harrastaa vaikka mitä :D Onhan se tosiaan sama asia että käyn 40 min lenkillä kun olen laittanut lapset nukkumaan ja mies taas on päiväkausia omissa menoissaan (jotka ei tosiaan tapahdu ainoastaan lasten nukkuessa).



Oma moka. Otan siis elämäniloni sieltä mistä sitä vaan löytyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lastehoitaja tai joku muu kotiapulainen niin voit elää sinäkin

Vierailija
4/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja voin sanoa, että minullakin on aikaa itselleni.

Vierailija
5/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Takana 20 yhteistä vuotta. Jos tähän ei sopeudu niin ei auta muu kuin lähteä. Yrittäjyys on sellaista, että sitä ei vaan muut tajua.

Vierailija
6/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä sä sitä lastenhoitajaa hankkimaan, sanot miehelle, että hankkii tai sit tulee ero.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Takana 20 yhteistä vuotta. Jos tähän ei sopeudu niin ei auta muu kuin lähteä. Yrittäjyys on sellaista, että sitä ei vaan muut tajua.

yrittäjällekään ei ole mahdotonta sovittaa työtä perhe-elämään. Se vaatii uhrauksia myös siltä mieheltä. Omituisesti nimittäin miehen harrastukset eivät jää pois, vaan äidin pitää olla sekin aika kotona lasten kanssa.

Yrittäjän kannattaisi oikeasti järjestellä asiat etukäteen niin, että ehtii siellä kotona muutakin kuin käydä kääntymässä. Se ei ole pelkästään äidin jaksamista varten vaan kyllä ne lapsetkin tarvitsevat läsnäoloa. Siihen ei paljon äidin "sitoutuminen" ja marttyyriys auta jos isiä ei kotona koskaan näy.

Vierailija
8/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse löysäämään työtahtia, perhettä elättääkseni. Kokapa uuden yrityksen käynnistyminenkin vaatii aikansa-ja rahansa. Niin, että ei kuule kanna pöytään mitään muuta kuin isoja laskuja!! Ja tosiaan, leikkiin on lähtenyt, kun on jo tämä perhe tässä perustettuna. Mulla ei ollut paljoa siihen sanottavaa, kun toinen sitä unelmaansa alkaa elämään. Siinä vain lähti mun unelma, yhteinen aika lasten kanssa. Eikä se lastenhoitaja isää korvaa, ikinä. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi.

Olen itsekin yrittäjä. Kun lapsia alkoi tulla lyhensin työpäivät 8-10 tuntiin. Ajatuksena oli, että jos sillä ei elä niin mennään sitten vieraalle hommiin. Kiireisimpään aikaan jatkan päivää aamusta, joten se ei ole perheeltä pois. Aikaa perheen kanssa on edelleen mielestäni liian vähän, mutta täytyyhän sitä elääkin. Lapset kasvavat liian nopeasti ja se harmittaa. No, sille ei mitään voi.

Yrittäjyyden ja isyyden voi yhdistää. Yrityspuolella voi hieman löysätä tahtia, keskittyä pärjäämään ne muutamat vuodet, jonka lapset ovat pieniä. Sen jälkeenhän voi keskittyä tuloksen tekoon.

Jos yritys ei sitä kestä on parempi luopua siitä.

Ainoa neuvoni on, että näytä kirjoittamasi viesti miehellesi. Jos ei mene kaaliin, niin muuttakoon sinne yritykseensä...

Tsemppiä!

Sami

Vierailija
10/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi.

Olen itsekin yrittäjä. Kun lapsia alkoi tulla lyhensin työpäivät 8-10 tuntiin. Ajatuksena oli, että jos sillä ei elä niin mennään sitten vieraalle hommiin. Kiireisimpään aikaan jatkan päivää aamusta, joten se ei ole perheeltä pois. Aikaa perheen kanssa on edelleen mielestäni liian vähän, mutta täytyyhän sitä elääkin. Lapset kasvavat liian nopeasti ja se harmittaa. No, sille ei mitään voi.

Yrittäjyyden ja isyyden voi yhdistää. Yrityspuolella voi hieman löysätä tahtia, keskittyä pärjäämään ne muutamat vuodet, jonka lapset ovat pieniä. Sen jälkeenhän voi keskittyä tuloksen tekoon.

Jos yritys ei sitä kestä on parempi luopua siitä.

Ainoa neuvoni on, että näytä kirjoittamasi viesti miehellesi. Jos ei mene kaaliin, niin muuttakoon sinne yritykseensä...

Tsemppiä!

Sami


Ihana viesti! Onko se raha tosiaan sen arvoista, että pitää koko perheen muuten kärsiä? Uskon, että monissa tapauksissa (ei kuitenkaan jokaisessa) on mahdollisuus itse vaikuttaa työtunteihinsa, oli se sitten oma yritys tai ei.

Enkä puhu täysin kokemattomana, isäni on ollut yksityisyrittäjä ainakin 20 vuotta ja kyllä on niin pieleen hoidettu asiat, ettei voi muuta valitettavasti sanoa. Suomalaisella sisulla eteenpäin, muusta maailmasta piittaamatta (tai luullen tekevänsä sen sen takia). Vaikka firma tuottaa vain tappiota, niin pakko jatkaa, kunnes eläkeikä koittaa. Surullista, mutta se on ollut myös nykyään jo syöpäsairaan äitini elämästä tosi paljon pois.

Minä olen itse asiassa sitä mieltä, että edes pikkulapsiaika ei ole se ainoa oikea aika ajatella muutakin kuin työtä. Ihan omankin jaksamisen kannalta. Ja on sitä elämää ympärillä senkin jälkeen, kun lapset on kasvaneet. Surullista, jos se jää huomaamatta. Ja toki tulee aikoja, että on pakko tehdä enemmän töitä, mutta jatkuva 14h työpäivien tekeminen on jo oma valinta.

Ja sorry, jos tekstit tulee putkeen, mun lainaukset aina epäonnistuu.

Moi.

Olen itsekin yrittäjä. Kun lapsia alkoi tulla lyhensin työpäivät 8-10 tuntiin. Ajatuksena oli, että jos sillä ei elä niin mennään sitten vieraalle hommiin. Kiireisimpään aikaan jatkan päivää aamusta, joten se ei ole perheeltä pois. Aikaa perheen kanssa on edelleen mielestäni liian vähän, mutta täytyyhän sitä elääkin. Lapset kasvavat liian nopeasti ja se harmittaa. No, sille ei mitään voi.

Yrittäjyyden ja isyyden voi yhdistää. Yrityspuolella voi hieman löysätä tahtia, keskittyä pärjäämään ne muutamat vuodet, jonka lapset ovat pieniä. Sen jälkeenhän voi keskittyä tuloksen tekoon.

Jos yritys ei sitä kestä on parempi luopua siitä.

Ainoa neuvoni on, että näytä kirjoittamasi viesti miehellesi. Jos ei mene kaaliin, niin muuttakoon sinne yritykseensä...

Tsemppiä!

Sami

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

T. 13

Vierailija
12/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei yrittäjänä vaan mies osakkaana yrityksessä ja työpäivät ovat 10tuntisia monesti ja sitten 1h työmatkoja vielä. Niin ja yhteen kun mentiin niin ei tietoakaan moisesta. Niin ja lapset kun tehtiin niin mies sanoi että perhe tulee ykkösenä ja viettää paljon kotona aikaa jne ja auttaa minua. Olin tekemässä aborttia. Siinä pää kääntyi ja sama ruljanssi ja leikki sitten jatkui...työ tulee ennen perhettä ja työkaverit varmaan tärkeämpiä kuin omat lapset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

asiat lienevät. Sehän se juuri taitaa ollakin jutun juoni. Että mies valitsee mieluummin työn, ja ne työkaverit kuin perheen ;(. Ja tosiaan, omaan harrastukseensa hän vain ottaa ajan, ja aikoopa lähteä sitä jopa ulkomaille asti toteuttamaan, jee. Halusin vähän myös peilata sitä, että olenko jotenkin kohtuuton tai väärässä, kun en pysty täysin ymmärtämään hänen valintojaan, jotka kuitenkin vaikuttavat koko perheeseen! Mutta en varmastikaan ole, paitsi yrittäjien mielestä ehkäpä :/. Ap































Vierailija
14/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kanssa yks samantyyppisestä miehestä eronnut ja nyt on aikaa itselleni ja miehellä on aikaa lapsille kun ei eletä enää yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En itsekään tiedä mitä tässä tekisin. Lapsia on onneksi vasta yksi eli jos lähtisin niin pärjäisin kyllä varmasti. Minulla on odottamassa vakituinen työpaikkakin ja kunnon liksa eli senkin puolesta pärjäisin. Nykymenoon olen vain niin väsynyt. Mies tekee töitä, töitä ja lisää töitä. Lopun vähän aikaa nukkuu, vittuilee taikka juo kaljaa. Kaipa se minusta tykkää kun seksi kelpaisi mutta minulle tämä meno ei oikein taida riittää. Isoja asioita, saa nähdä mitä tulevaisuus tuo.

Vierailija
16/16 |
01.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakaan lapsia ei kannata tehdä lisää tuossa tapauksessa. Itsellänikin oli haaveissa 3 tai 4 mutta tämän miehen kanssa jää tähän lukuun jos ei tahti muutu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän kolme