Olenko ihan hullu kun en halua laittaa 2v tyttöäni pph:lle
vaan mieluummin päiväkotiin?
Minua nimittäin ahdistaa se että jättäisin lapseni minulle ventovieraalle ihmiselle hoidettavaksi, siis ilman että on muista aikuisia valvomassa hoitoa?
Kai tänä pelkoni juontavat omasta lapsuudestani sillä perheessämme oli rankkaa perhevälivaltaa ja kyllä me lapsetkin saimme omat osamme. Esim. lapsen suuttumiseen tms negatiiviseen ilmaisuun reagoitiin väkivallalla.
Kommentit (34)
Oma 2v poikani on päiväkodissa, koska myös minä pidän enemmän siitä ajatuksesta, että on useampia aikuisia hoitamassa ja selkeä kirjoitettu kasvatussuunnitelma jota noudatetaan. Esim. perheemme on ateistinen, päiväkodissa voin luottaa siihen, että lapseni ei lähde mukaan kirkkoon. Mutta jos pph haluaa käydä lasten kanssa vaikka pyhäkoulussa, niin mihin hän laittaisi poikani siksi aikaa? Ja tuo sairaslomakysymys on myöskin hyvä pointti.
ihmettelin kotiin haettuani ärtyisyyttä ja väsymystä. Laitoin ruokaa ja lapsi meni nukkumaan (vähän vaille 2v), mitä ei yleensä tapahdu. herättelin syömään, oli koko illan varsinainen sylikissa, ei halunnut tehdä mitään.
Kun mentiin iltapesulle, löytyi syy: yläselässä iso mustelma ja ruhje. Kukaan ei päiväkodista huomannut kertoa minulle, että lapsi oli pudonnut keinusta! Se kerrottiin vasta seuraavana päivänä, kun en uskaltanut viedä päätään pitelevää lasta hoitoon vaan käytin lääkärissä.
Niin että se siitä päiväkodin tavasta kertoa vanhemmille!
on tavoitteellista varhaiskasvatusta. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma MYÖS pph:ssa ja sitä luonnollisesti noudatetaan. On ohjattua toimintaa, monissa paikoissa vedetään viikoittain lapsille "liikuntaleikkikoulua" esimerkiksi lähikoulun salissa (itse olen koulutettu llk-vetäjä) ja laulutuokioita, askarrellaan, retkeillään, sadutusta harrastetaan, käydään kirjastoautolla, tanssitaan. On säännöllistä toimintaa pph-tiimeittäin.
Ja jokaisen lapsen uskontosuuntahan tulee ilmi vasua tehtäessä, jolloin toimitaan sen mukaan, mikä se on. Jos pyhäkouluhetkiä on tiedossa, voivat hoitajat keskenään järjestää, että lapset, jotka eivät saa sinne osallistua, voivat jäädä vaikka yhden hoitajan kanssa leikkimään/laulamaan ja toiset pääsevät sitten pyhäkouluhetkelle. Tiimityö kunniaan. Tämä luonnollisesti kerrotaan vanhemmille ja heidän hyväksyntänsä mukaan toimitaan.
minusta ihan normaali huoli ilman noita lapsuudenkokemuksiakin. Siis olen varma, että suurin osa pph:sta on lapsirakkaita hyviä hoitajia, mutta en itsekään haluaisi laittaa pph:lle, ellen tuntisi ko. hoitajaa hyvin. Ja tällainen asenne on kuulemanin mukaan ihan yleinen.
Molemmat lapset laitettu hiukan alle 2-vuotiaina päiväkotiin.
Minua ahdistaa ajatus tuntemattomasta aikuisesta, joka voi sanoa tai tehdä lapselle mitä vain. Ymmärrän, että pelkoni aika lailla aiheeton, mutta en voi sille mitään. Pelkään ihan arkitilanteiden takia esim. rangaistuksia, vähätteleviä ilmaisuja, omien lasten/joidenkin lasten suosimista jne. Myös päivän ohjelma ja ruokailu mietityttävät. Mitä ne lapset ihan oikeasti siellä syövät? Miten pph valmistaa ateriat, kun esim. päiväkodissa on erikseen siihen tarkoitettua henkilökuntaa, laitosapulaisiakin on useampia, jotka auttavat lasten pukemisessa ja jälkien siivoilussa jne. Pph:lla on kuitenkin niitä lapsia saman verran kuin hoitajalla, ja lisänä se, että hän se tekee ruoan, siivouksen, pukemisen aivan yksin.
Ystäväni laittoi 10 kk:n ikäisen pph:lle. Ehti olla pph:lla kokonaiset kaksi viikkoa, kun pph katkaisi jalkansa ja varahoito päiväkodissa alkoi kolmeksi kuukaudeksi. Tuokin kannattaa ottaa huomioon.
Olin itse pienenä perhepäivähoidossa, noin 5-6 -vuotiaana ja hoitajan lapsi kiusasi mua.
Mieluummin tosiaan päiväkotiin, jossa enemmän aikuisia paikalla.
on tavoitteellista varhaiskasvatusta. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma MYÖS pph:ssa ja sitä luonnollisesti noudatetaan. On ohjattua toimintaa, monissa paikoissa vedetään viikoittain lapsille "liikuntaleikkikoulua" esimerkiksi lähikoulun salissa (itse olen koulutettu llk-vetäjä) ja laulutuokioita, askarrellaan, retkeillään, sadutusta harrastetaan, käydään kirjastoautolla, tanssitaan. On säännöllistä toimintaa pph-tiimeittäin.
Ja jokaisen lapsen uskontosuuntahan tulee ilmi vasua tehtäessä, jolloin toimitaan sen mukaan, mikä se on. Jos pyhäkouluhetkiä on tiedossa, voivat hoitajat keskenään järjestää, että lapset, jotka eivät saa sinne osallistua, voivat jäädä vaikka yhden hoitajan kanssa leikkimään/laulamaan ja toiset pääsevät sitten pyhäkouluhetkelle. Tiimityö kunniaan. Tämä luonnollisesti kerrotaan vanhemmille ja heidän hyväksyntänsä mukaan toimitaan.
Asuimme tuohon aikaan Espoossa, kun lapseni oli alle 2-vuotias ja kävimme päivittäin kesällä asukaspuistossa syömässä. Siellä istuivat nämä pph:t rivissä penkillä, lapset juoksivat ympäri laajaa puistoa kuka missäkin ja ruoka oli ilmaista, kun se kerran puistossa syötiin. Nyt näillä pph:illa olisi ollut aikaa olla lasten kanssa, kun kerran aikaa ei mennyt jälkien korjaamiseen tai ruoan valmistamiseen mutta kaikkea muuta. Lapset leikkivät kuka missäkin, ja pph:t tosiaan rivissä juoruilivat keskenään. Ei kyllä kesällä monikaan askarrelut, laulanut, käynyt kirjastoautolla tai tanssittanut hoidokkejaan, ylipäätään hoitaminen oli täysin väärä sana heidän kohdallaan...
lapseni ovat ihanalla pph:lla. Ovat aloittaneet molemmat hoidossa ollesssaan 11kk. Lähipiiristä tuntemiltani perhepäivähoitajilta kyselin kyllä etukäteen tuntevatko meille osoitettua hoitopaikkaa.
Kokemiani etuja ovat:
* Yksi tuttu hoitaja ja yksi tuttu varahoitaja. Muita ei olla kolmessa vuodessa tarvittu.
* Pääosin muuttumaton ryhmä yhden toimintakauden. Ainakin joissain päiväkodeissa on näitä pph:ien varahoitolapsia jatkuvasti sotkemassa normirutiineita.
* Ulkoilevat kahdesti päivässä muiden pph-ryhmien kanssa eli toiminta on osin laajemmaltikin valvottua. Käyvät myös jumpassa ym. yhteisissä tapahtumissa aina kun niitä on (eli ihan samoissa kuin päiväkotilapsetkin kunnassamme)
* ulkoiluissa voi sosiaalistua isommassa lapsiryhmässä.
* Mahdollisuus nukkua ulkona vaunuissa niin vanhaksi kuin vaunuihin mahtuu. Meillä tämä on taannut hyvät, pitkät ja häiriöttömät päiväunet lähemmäs kolmea ikävuotta. Sisälläkin nukkuvat edelleen mutta unet ovat lyhentyneet.
* Ruokailussa ja askartelu-&lukuhetkissä pieni max. 5 hengen lapsiryhmä.
* Olen tutustunut myös lasten hoitokavereiden vanhempiin hyvin kun määrä on järjellinen ja meitä on vain muutama hakija/viejä samaan aikaan.
* Minimaalisesti infektioita pienemmässä lapsiryhmässä. (Koska pph:mme omat lapset ovat jo yli 10v hän ei ole työstä pois omien lasten sairastelun takia. Ja toisaalta kun lapsensa sairastavat he pysyttelevät kyllä omissa oloissaan.)
* hoitaja kertoo joka päivä melko yksityiskohtaisesti lapsen päivän tapahtumista. Muistaa tehdyt kakat ja miten ruoka maistui (ummetuslapsilla olennaista). Ei ole kolhuja joista unohdettaisiin kertoa. Valottaa hyvin myös hoitoryhmän lasten suhteita keskenään.
Itse ajattelin esikoista pph:lle laittaessani että anon päiväkotipaikkaa kun on 3-4v ja tarvitsee enemmän seuraa ja virikettä. Nyt pidän tätä ihan turhana juttuna, pph:lla saa olla eskari-ikään asti. Sitten mietitään vaihtavatko molemmat päiväkotiin vai viitsinkö viedä kahteen eri paikkaan.
Hyvä pph on siis kultaakin kalliimpi mutta tiedän että huonompiakin on.
ettei lapsillemme ole juuri muita vaihtoehtoja, kuin isot päivikotiryhmät tai pph. Perhepäivähoitajalla voi isommilla olla aika tylsää jos muut ovat kovin eri-ikäisiä..
Itse kuitenkin laittaisin 2-vuotiaan juuri pph:lle jos en voisi pitää kotona.
hommia? Meilläpäin ei ole koskaan ollut tuollaista. Mutta puistoilusta muuten, luonnollisesti se on pitkälti vapaan leikin aikaa melkein kaikkialla? Ei kai missään puistoissa askarrella tmv. Lapset saavat leikkiä suhteellisen vapaasti,mutta valvovien silmien alla ja epäilyttäviin tilanteisiin hoitajat luonnollisesti puuttuvat. Ikätasoisesti meillä ainakin toisinana pelaillaan jalkkista, leikitään tervapataa, hippaa, polttopalloa, kuka pelkää jäämiestä ym pihaleikkejä, mutta pääsääntöisesti leikitään!
t. pph, joka jo kirjoitti numerolla olikohan 26 vai 27..
Askartelua, jumppaa jne. mutta oma lapseni oli liian pieni osallistumaan niihin, joten en tiedä, olivatko nämä pph:n hoidokit näihin osallistumassa.
Ideana tietysti on hyvä, että myös perhepäivähoitajien hoidokit näkevät muita lapsia, saavat isossa leikkipuistossa leikkiä vapaasti jne. mutta minua nyppi suunnattomasti se hoidon puute. Klo 10-13, jonka ajan siis vietin puistossa, nämä pph:t juoruilivat keskenään ja lapset huitelivat ties missä. Ei ollut mitään organisoitua palloleikkiä vaan siinä isossa puistossa (jossa siis oli se pöytä-penkkialue, pienten lasten leikkikenttä, isojen kiipeilytelineet ja keinut, hiekkakenttä, nurmikenttä ja laivakiipeilyteline alhaalla puron varressa) lapset hävisivät kukin taholleen ja seuraavan kerran lauma kutsuttiin kokoon syömään nurmikentälle. Syönnin jälkeen saivat vielä hetken riehua ympäri laajaa puistoaluetta ennen kotiin lähtöä. Onhan kolme tuntia vapaan leikin puitteissa varmasti ihan ok, mutta kun tämä tapahtui päivittäin ja tämän jälkeen varmasti oli päivälepo, niin missä ihmeen vaiheessa oli kaikki nuo askartelut ja tanssimiset ja ohjatut leikit. Entä sylissäpitämiset ja ylipäätään aikuisen turvallinen läsnäolo?
Väittäisin (vaikka varma en ole), että aamupalan jälkeen lähdettiin asukaspuistoon ja iltapäivän päiväunien ja välipalan jälkeen vanhemmat jo tulivat hakemaan. Pidän suunnattomana vähättelynä naamioida tuota vapaan leikin varjoon, kun siinä vapaassa leikissäkin ainakin päiväkodissa aikuiset ovat korvat höröllä ja kuuntelevat mitä tapahtuu ja miten lapset leikkivät. Jos pph:t osallistuivat puiston ohjattuun toimintaan, olen edelleen sitä mieltä, että he eivät ohjanneet askartelua tai jumppaa vaan ulkoistivat senkin ja helpottivat näin vain lisää omaa työpäiväänsä. Mitä sen pph:n vastuulle todella jäi? Aamupalan ja välipalan tarjoamisen lisäksi laittaa lapset päiväunille... Minusta on ja oli jo tuolloin täysin ok, jos perhepäivähoitajat olisivat tulleet puistoon silloin tällöin, pari kertaa viikossa ja viettäneet siellä kunnolla aikaa retkeilyn merkeissä. Mutta toistuva kaava oli tässä pahin ja tietysti se, että pph:t eivät tienneet lainkaan, mitä heidän hoidokkinsa puuhasivat. Mitähän satuja he keksivät vanhemmille? Että xxx söi hyvin ja nukkui hyvin ja leikki paljon ulkona...
hullu mutta hieman vainoharhainen..!
uskon että valtaosa pphoitajista on hyviä ja turvallisia. Meidän 1,5 v. meni kunnalliselle pphoitajalle ja on ollut siellä puoli vuotta. Pidän perheenomaiaesta hoitomuodosta, taaperomme on pienin joten hän saa syliä ja huomiota ainakin ihan kivasti ja on tykännyt kovasti myös isommista hoitokavereistaan, oppinut heiltä kaikenlaista, kehittynyt paljon taidoissaan heti hoidon alettua. Pphoitajat käyvät lasten kanssa satutunneilla, Metsämörrikoulussa, musiikkihetkissä ja oma hoitajamme tekee yhteistyötä toisen hoitajan kanssa, he askartelevat ja leipovat yhdessä.
päiväkoti on varahoitopaikkana, ja siihen en ole ollut niin tyytväinen, aina on lapselle sattunut siellä pikku haavereita, mustelmia mutta pphoitajalla ei juuri ollenkaan. hoitajat ovat olleet mukavia mutta kyllä lapsemme vierastaa kovasti sinne jätettäessä..
henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että pphoito olisi alle 3v.lle paras ratkaisu, ellet sitten löydä jotain erityisen hyvää päiväkotia, missä einole niin suuret hoitoryhmät.
Päiväkoti tukee paremmin lapsen kehitystä ja pitää huolen, että lapsi oikeasti valmis kouluun.
Pph hoito sellaista kodinomaista eli musta aika passiivista.
En laittaisi yli 4v. kuin päiväkotiin.
Myöskin kun lapsi kasvaa, niin pph hoidossa ihan taaperoita eli paljon niitä todella pieniä lapsia.
ihmettelin kotiin haettuani ärtyisyyttä ja väsymystä. Laitoin ruokaa ja lapsi meni nukkumaan (vähän vaille 2v), mitä ei yleensä tapahdu. herättelin syömään, oli koko illan varsinainen sylikissa, ei halunnut tehdä mitään.
Kun mentiin iltapesulle, löytyi syy: yläselässä iso mustelma ja ruhje. Kukaan ei päiväkodista huomannut kertoa minulle, että lapsi oli pudonnut keinusta! Se kerrottiin vasta seuraavana päivänä, kun en uskaltanut viedä päätään pitelevää lasta hoitoon vaan käytin lääkärissä.
Niin että se siitä päiväkodin tavasta kertoa vanhemmille!