Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjaosta, kun vanhemmilta jää maalaistalo. Muita saman kokeneita?
29.06.2011 |
Kyselisin kokemuksia ja vertaistukea kyseisestä asiasta.
Meitä kaksi sisarusta, ja molemmat "havittelevat" taloa itselleen. Tilalla ei siis enää karjaa tai viljelystä. Vanhempani eivät suostu puhumaan vielä asiasta halaistua sanaa, mutta ovat kyllä viestittäneet, että lähivuosina aikovat kaupunkiin lähteä. Olen ilmaissut haluni jäädä kotitaloon, mutta isäni viittaa vain kintaalla asialle. Epäilen sen johtuvan siitä, että hänen mielestään vain poika voi jäädä "isännäksi".
Oletteko saaneet tällaiset asiat sujumaan sovussa? Vai menikö välit?
Olisin ehkä valmis luopumaan taloon jäämisestäni, mikäli saan oman osuuteni perinnöstä. Metsää tms. Mutta jos tilalla tehdään jonkinasteinen sukupolvenvaihdos, niin olen ymmärtänyt että en saa pennin pyörylää ennen vanhempieni kuolemaa?
Asia kiinnostaa kovasti, joten olisiko jollakin omakohtaista kokemusta?
Niin, ja korostan vielä, että olen itse yrittänyt monta kertaa ottaa asian puheeksi, mutta kukaan ei suostu ottamaan asiaa "käsittelyyn".
Kommentit (32)
Kannattaa myös muistaa, että jos vanhuksella dementia, jälkeenpäin voi tulla ongelmia oikeustoimikelpoisuuden kanssa. Onko dementoituva vanhus kykenevä tekemään testamenttia tai määräämään muulla tavoin omaisuudestaan? Ymmärsikö vanhus asian merkityksen oikein?
Tarkoittaako tämä sitä, että mitään ennakkoperintäjärjestelyä ei voida ENÄÄ tehdä, koska rehellisyyden nimissä - vaikka asia ymmärrettäisiinkin - ei vanhus sitä enää 5 minuutin päästä muista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintövero on vanhemmilta perittäessä max 16 %
myös maa-alueiden ja metsän osalta?
Vanhempasi voivat eläissään tehdä sukupolvenvaihdoksen sen henkilön kanssa, joka täyttää tilanpidon kriteerit. Näin siis sillä oletusarvolla, että jatkaja haluaa/tarvitsee valtiolta lainaa tilan lunastukseen. Silloin ei kysytä sukupuolta vaan sitä, onko alalle koulutusta ja kokemusta.
Jos tilalla ei ole karjaa eikä viljelystä, on se joko pelkkä metsätila tai sitten pellot on vuokrattu pois. Pelkistä metsätiloista saitkin jo vinkin eli googlaa metsätila sukupolvenvaihdos. Jos taas tilalla on peltoa, mutta se ei ole omassa viljelyssä vaan vuokrattu pois, on tilanne paljon mutkikkaampi. Pitäisi selvittää vuokra-ajat, tilan uudet suunnitelmat, elinkelpoisuus jne. ennen kuin mahdolliset edulliset rahoitusjärjestelyt tulevat mukaan kuvaan.
Tuota lainarahaa tarvitaan yleensä sisarosuuksien maksamiseen (sovinistinen sana, maksetaan sitä veljillekin) eli kun tilakauppa tehdään, maksetaan muille lapsille oma osuus nykyään tavallisesti rahana. Tavallaan se on perintö, mutta ei ole, googlaa sukupolvenvaihdos sisarosuudet.
Vanhempasi voivat lohkoa päärakennuksen pihoineen omaksi kiinteistöksi ja jakaa loput maat tasan lapsilleen, jos tila todetaan elinkelvottomaksi, mutta haluatte sen silti pitää.
Ota yhteys paikalliseen maatalouskeskukseen, saat neuvoja. Mutta muista, se ei ole sinun tilasi vaan vanhempiesi. He saavat myydä sen myös vaikka naapurille, jos tämä maksaa sopivasti. Ja ryypätä ne rahat, jos on sellainen olo.
Sisarus on ihan suomenkielen sana, joka tarkoittaa kaikkia samoista vanhemmista syntyneitä lapsia, poika ja tyttöjä.
Sisarus on ihan suomenkielen sana, joka tarkoittaa kaikkia samoista vanhemmista syntyneitä lapsia, poika ja tyttöjä.
se on lyhennetty sisarosuudeksi, eikö totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintövero on vanhemmilta perittäessä max 16 %
Pitääkö muuten paikkansa myös maa-alueiden ja metsän osalta?
Maksimi onkin 13 % (silloin, kun perintö saadaan vanhemmilta). Tämä on ehdoton maksimi myös maan ja metsän osalta, mutta saattaa toki olla, että maatilan ollessa kysymyksessä voi tehdä jotain ylimääräisiä vähennyksiä, joista en tiedä. Missään tapauksessa perintövero ei kuitenkaan ole sen enempää.
Sille dementoituneen isän huolissaan olevalle tyttärelle: sisaresi on tuossa ajatellut ehkä sellaista järjestelyä, jossa isäsi lahjoittaisi maatilan ennakkoperintönä jo eläessään teille, mutta pitäisi siihen hallintaoikeuden. Tällä voisi tosiaan pienentää perintöverojen määrää, mutta tuollaisten sopimusten tekeminen dementoituneen vanhuksen kanssa on aika hankalaa ja lisäksi (ne vähän pienemmät) perintöverot tulisivat teille maksettavaksi nyt heti eikä vasta sitten, kun isäsi kuolee, ja omaisuus on oikeasti käytössänne.
10
joten nämä asiat ovat myös käytännön kautta tuttuja. Ihan samalla tavalla niiden arvo laskettiin perintöveroa määrättäessä kuin kaiken muunkin omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavan monet suomalaiset maatilojen omistajat ovat juuri tuollaisia: eivät eläessään anna eivätkä tee edes testamenttia sillä halukkaalle jatkajalle.Ja mihinkähän faktaan mahdat perustaa tämän väitteesi???
Omassa tuttavapiirissä on useampi tuollainen tapaus, ja yksi niistä minun mieheni. Lisäksi ennen minua kirjoitti yksi vastaaja omasta tilanteestaan, jossa yksi osakas oli vaihtanut koko omaisuuden rahaksi.
Kannattaa myös muistaa, että jos vanhuksella dementia, jälkeenpäin voi tulla ongelmia oikeustoimikelpoisuuden kanssa. Onko dementoituva vanhus kykenevä tekemään testamenttia tai määräämään muulla tavoin omaisuudestaan? Ymmärsikö vanhus asian merkityksen oikein?
Tarkoittaako tämä sitä, että mitään ennakkoperintäjärjestelyä ei voida ENÄÄ tehdä, koska rehellisyyden nimissä - vaikka asia ymmärrettäisiinkin - ei vanhus sitä enää 5 minuutin päästä muista?
Kyllä dementoituneellakin on oikeus määrätä omaisuudestaan, jos hän ymmärtää oikeustoimen merkityksen. Käytännössä asian hoitaa edunvalvoja.
Olennaista on kai se, miten se henkilö olisi terveenä sen asian hoitanut. Jos hän olisi esim. tehnyt jo aikaisemmin testamentin jollekin, sen voisi siirtää hänen ennakkoperintönä jo eläessään dementiasta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sisarusten välit. Veli halusi talon, mutta karja pois ja aikoi viljellä. Hinta määriteltiin mahdottoman alas ja kaupanpäälle ilman hintaa kaikki koneet. Isoisä vaihtoi vielä kuukautta ennen vaihdosta tuliterän traktorinkin, jolle ei laskettu penniäkään. Muistan vielä sukupolvenvaihdosummankin ja se oli 600 000 markkaa silloin 1993. Pilkkahinta siitä tilasta, metsistä ja koneista. Sisarukset epäilivät alusta asti tuon veljensä tarkoitusperiä, koska ei ollut yhtään kiinnostunut maanviljelystä ja on tosi ahne aina rahan päälle. Kolme vuotta piti viljelytilana niin, että isoisä teki kaikki työt "opettaakseen" ja sitten pilkkoi tilan ja myi sen palasina. Ihan kaikki myi pois koneita myöten. Pelkästään pelloista sai melkein 1,5 miljoonaa, metsää oli parhaassa puustossa lähes 100 hehtaaria ja sitten ne koneet leikkuunpuimureita myöten. Se rikkoi sisarusten välit lopullisesti ja olivat vielä katkeria vanhemmilleenkin.
Tämä on laitonta.. siis veronkiertoa, sisarusten olisi kannattanut käräyttää jos kerta välit jo muutenkin meni.
Verottaja puuttuu liian alhaiseen kauppahintaan ja lätkäyttää lahjaverot.
Sukupolvenvaihdos on tilan pitäjien ja jatkajien välinen kauppa, ei mikään perintö.
Jos kauppa tehtiin alun perin sisarusten välillä verotusarvon mukaan ja se sama on merkitty perukirjaan, niin sillä ei ole verotukseen mitään vaikutusta. Perintövero on kuitenkin pienempi kuin myyntivoittovero,vai mikä sen virallinen nimi lieneekin.
Vasta siinä vaiheessa omaisuuden saanut veli joutui maksamaan myyntivoittoveroa siitä erotuksesta, mikä oli myynti- ja ostohinnan ero.
ja elämällä äitisi kanssa niillä rahoilla kohtuullisesti loppuikänsä.
mutta jos tila, jonka yhteydessä joku pieni metsäpläntti, niin vähän eri juttu...