Onko suhteilla hommattu työ huonompi kuin itse hankittu?
Kommentit (16)
mut kyllä mä olen siitä ihan ylpeä että olen työni saanut aina omilla ansioilla pelkästään. Työ silti on työtä ei sen kummempaa,
tarkoita aina sitä, että saa työn jonkun muun ansioilla kuin omilla. Monilla työnantajilla saattaa olla huonoja kokemuksia nuorista työntekijöistä, joten helpompaa on palkata semmoinen nuori, jonka työnantaja jo tuntee. Esim. mua on pyydetty kesätöihin nuorena, juuri sen takia, että työnantaja (vanhempieni tuttu) katsoi mun olevan sopiva henkilö työhön.
pääsee totta kai ns jonon ohi eli ei ole ihan sama asia kuin se että ihan itse olet paikan saanut.
En sitä edes itse hakenut, vaan minulle soitettiin ja kysyttiin olenko käytettävissä.
Olin aikoinani työharjoittelussa kyseisessä paikassa ja ohjaajani oli pomolle sanonut että minä varmaan tulisin töihin.
Tavallaan tämä oli siis omin ansioin, mutta suhteilla saatu työ =)
Kumpikin oli juuri sen alan töitä, joihin olen kouluttatunutkin ja viihdyin molemmissa paikoissa. Täytyy kuitenkin sanoa, että itsetunnon kannalta parempi on nykyinen työ, jonka olen siis saanut sataprosenttisesti omilla ansioillani. Heikkona hetkenä, kun epäilen omia kykyjäni, tuottaa lohtua se, että mut valittiin tähän hommaan yli sadan ihmisen joukosta ja ilman, että tunsin ketään koko talossa.
Jos on työssään luonut suhteita esim. yhteistyökumppaneihin ja sieltä tulee sitten työtarjous, niin kyllä mä katson, että omilla ansioillaan on sen paikan saanut. Jos olisi huonosti hommansa tehnyt, niin ei sitä tarjousta olisi tullut.
Jos isäpappa tai sukulainen on firman pomo ja sitä kautta saa työpaikan, niin väistämättä tulee mieleen, olikohan tuo ihan varmasti paras mahdollinen hakija...
Tein samaisessa puljussa määräaikaista hommaa, joka oli loppumassa. Eräs toisen osaston esimies soitti minulle ja tarjosi jatkoa hänen alaisenaan.
Paikka ei siis koskaan tullut avoimeen hakuun.
paikka ei ole koskaan tullut avoimeen hakuun, niin olen saanut monta paikkaa "suhteilla".
Esim. olin määräaikaisena firmassa, projekti ja määräaikaisuus päättyi. Olin vuoden verran muualla, sitten vanhasta paikasta soitettiin, että alkaisi uusi projekti ja tarvittaisiin tekijä, haluatko tulla.
Olin eräässä firmassa vuokrafirman kautta ja sitten firmasta tarjottiin työtä ihan suoraan ilman vuokrafirman välikäsiä.
Firmassa, jossa työskentelin, avautui toisella osastolla paikka, joka oli ihan avoimessa haussa. Menin juttelemaan ko osaston johtajalle ja ilmaisin kiinnostukseni. Mut otettiin saman tien ja avoin haku keskeytettiin.
Kaikissa näissä tilanteissa katson saaneeni työn kuitenkin omilla ansioillani. Minun valitseminen on perustunut siihen, että minut on tunnettu ja tiedetty, että teen hommani hyvin.
KAtson arveluttavaksi suhteilla saaduksi työpaikaksi sellasen, jossa sukulainen/vanhempi/tuttava palkkaa tuttunsa sen tuttavuuden perusteella, ei niinkään kokemuksen tai osaamisen perusteella.
No jos saa työn suhteiden kautta pääsee totta kai ns jonon ohi eli ei ole ihan sama asia kuin se että ihan itse olet paikan saanut.
No tasan muuten on, taitolajihan tuo hyvien suhteidenkin hankinta on. ;)
Ihanaa tää perinteinen suomalainen "minä itte" -asenne. Kaikki pitää saada hoitaa itse ja jo ei tee niin sitten on vähän huonompi ihminen, apua ei missään nimessä saa missään muodossa vastaanottaa.
mutta kyllähän se kateutta herättää.
eik äse tarkoita sitä, että saisi työn "jonon ohi" ilman että ansioita katsottaisiin, vaan se tarkoittaa, että SUN TODELLISET ANSIOT TUNNETAAN. Muista on ehkä vaan paperi, joka saattaa olla kuinka paljon kaunisteltu hyvänsä, mutta sut tiedetään oikeasti.
Mä olen saanut kaikki työpaikkani näin: edelliset työnantajat on suositelleet ja työssä kehitetyt suhteet vieneet eteenpäin. Ja todellakin työt on sitä parempia ja olen niissä sitä arvostetumpi, mitä pitemmälle tämä suhteitten ketju vie.
mä sanoisin kanssa, että mitä pitemmälle uralla etenee, niin sitä suuremmaksi suhteiden merkitys kasvaa. Suomi on kuitenkin niin pieni maa, että omalla alallani (IT-palvelut) kyllä kaikki varteenotettavat hakijat päällikkötehtäviin on jo "tunnettuja". Maine on kiirinyt edellä, headhuntattu, hyvät referenssit ja näytöt.
sen takia että äiti on samassa työpaikassa töissä, vaikka jonossa olisi samalle alalle kouluttautuneita ja kokeneita ihmisiä, niin kyllä minusta se mamman suhteilla töihin päässyt on vähän "huonompi" kuin se ihan itse kouluttautunut ja pätevä.
Muutenkin tuntuu, että Suomessa arvostetaan sukulaissuhteita rekrytoinnissa enemmän kuin koulutusta. Arvostetaan sitä, että "pärjää ilman turhia koulutuksia". Monessa yksityisessä firmassa asenne ainakin on tämä, valitettavasti.
Sitä kun ei ole omilla avuilla saatu ja todennäköisesti ohitettu monta parempaa hakijaa.
Suhteilla esim. kesätöitä saavat kaiken maailman vätykset, samalla kun moni kunnon nuori jää ilman. Todellakin arvostan paljon vähemmän suhteilla saatua työtä kuin itse hankittua.
sen takia että äiti on samassa työpaikassa töissä, vaikka jonossa olisi samalle alalle kouluttautuneita ja kokeneita ihmisiä, niin kyllä minusta se mamman suhteilla töihin päässyt on vähän "huonompi" kuin se ihan itse kouluttautunut ja pätevä.
Muutenkin tuntuu, että Suomessa arvostetaan sukulaissuhteita rekrytoinnissa enemmän kuin koulutusta. Arvostetaan sitä, että "pärjää ilman turhia koulutuksia". Monessa yksityisessä firmassa asenne ainakin on tämä, valitettavasti.
Mulla on aivan eri käsitys tästä, tuskin mihinkään pääsee enää ilman koulutusta.
mut kyllä mä olen siitä ihan ylpeä että olen työni saanut aina omilla ansioilla pelkästään. Työ silti on työtä ei sen kummempaa,