Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olitte oikeassa kitukuurien suhteen..ahmimaan pisti:(

Vierailija
28.06.2011 |

Kokeilin viikon nutrausta ja paino tippuikin hyvin 85 kiloon,nyt juhannuksena sorruin ahmimaan ja siitä ei ole tullut loppua vieläkään...paino kipusi 87.5,en tiedä onko läskiä vai turvotusta. Pitäiskö mun vaan nyt olla pitkäjänteinen ja laihduttaa kilot järkevästi liikunnalla ja järkevällä syömisellä? Vaikka tuloksia haluisin nopeasti..mutta..ei se taida näinkään onnistua,ainakaan multa joka on ahmimaan taipuvainen:( Miten tuon ahmimisen saan kuriin. Syön mm,kun on tylsää,olen surullinen,olen iloinen ja sosiaalisessa tilanteessa on kiva syödä..ilta ilman hyvää ruokaa ei ole hyvä ilta. näin.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liekkö ihan vain turvotusta. Itselläni vaaka näyttää tällä hetkellä noin neljä kiloa enemmän kuin ennen juhannusta - pari kiloa viina&grilliruokapöhöä ja toiset pari kiloa kohta alkavien menkkojen mukanaan tuomaa turvotusta. Mutta eipä tuollaisesta nyt kannata hätääntyä, tiedän kuitenkin aivan tasan tarkkaan ettei muutamassa päivässä paino voi nousta läskistä kilokaupalla, enkä usko että sinullakaan.



Vähän pitkäjännitteisyyttä siihen touhuun ja elämäntavat uusiksi, kyllä se siitä.

Vierailija
2/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse laihduin kolme kiloa ja sitten lihosin viisi :(. Eikä ollut turvotusta. Iski kauhea syömishimo kuukausi nutrauksen jälkeen enkä enää nutraa.



Nyt yritän maltillisemmin, mutta vaikeaa on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että mikään helposti tullut harvemmin on pysyvää. Ei ne tilanteeseen johtaneet pahat tavat kuitenkaan katoa vaikka kilot lähtisivätkin. Sen takia koko elämäntapojen remontti on tarpeen, jotta saataisiin pysyviä ja terveellisiä tuloksia.

Vierailija
4/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pidin sitä 2 viikkoa ja sen jälkeen jatkoin pointseilla. hyvin meni yli juhannuksen sillä. nyt on kolmessa viikossa lähtenyt 7,5 kiloa ja vielä pitäis toinen samanmoinen saada pois.

Vierailija
5/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annas kun mä kysyn jotain: mikä on NOPEASTI laihduttamista? Kauanko olisi sinusta hyvä laihduttaa? Siis mikä on sulla tavoitepaino ja siihen kuluva aika? Pitääkö heti saada vaikka 20 kiloa pois?



Itse laihduin 20 kiloa niin että otin tavoitteekseni liikkua 2 kertaa viikossa. Joka viikko sato tai paistoi. Ei 3 kertaa viikossa mutta ei myöskään saa lipsua siitä kahdesta.

Pistin kalenteriin ylös kun kävin tekeen suorituksen ja eka vinkkini on: älä jätä molempia viikonloppuun! :)



Alussa tekee mieli liikkua, rehkii liikaa ja liian innokkaasti. Jäitä hattuun! Nauti liikkumisesta ja fiilistele kun olet kuntoillut.

Kun liikkuminen alkaa tuntumaan hyvältä: tunnin kävely sujuu niin että voisit lenkillä juosta niin juokse osa matkasta ja tätä sitten jatkat vähän aikaa. Kunto kohenee ja kohta juokset koko matkan. Juokse matkaa hetki vaikka jaksat, hae nälkää lisää!

Lisää matkaan pituutta, painoja, nopeutta. Ei liikaa! Välillä voi kokeilla repäsyjä: vaikka 2 h lenkkiä mutta palaa takasin peruslenkkiinkin.



Kokeile uusia lajeja, semmosiakin joita et ajatellut testaavasi: karate? potkunyrkkeily? hiihto? avantouinti? retkiluistelu? seinäkiipeily?



Ruokailussa tein järkeviä vaihtoja: valitsin kevyemmän. Wienerin vaihtaa kermamunkkiin, kermamunkin kohta munkkipossuun, munkkipossun vaihtaa sitten täytepullaan, täytepullan voisilmäpullaan, sitten tavalliseen pullaan ja pian tykkää valita pullan sijasta pari namia ja ne keksiin?

Näin saa pullaa mutta energiamäärät tippuu ja se laihduttaa. :) Samalla jos liikkuu epäsäännöllisen tai nollan sijasta viikottain vähän, eikä yritäkään liiotella niin mielenkiinto pysyy yllä!



Ruokaan voi tehdä positiivisia muutoksia: liiottele kasviksia, hedelmiä ja vihanneksia. Jos syöt 5 kertaa päivässä niin ota ruokailussa ainakin kuorallinen heviä.



Ei liikaa leipää! Pari perunaa on jees ja makaroonia läjä mutta vahdi leivän puputtamista. Itselläni se on suuri kompastumiskohta; leipää syö helposti aamupalalla, välipalana, ruuan kanssa ja iltapalaksi. Tämä on LIIKAA!



Testaa smoothien tekoa, rahkaa, mausta omat jogurtit. Mielummin syö satsi hedelmiä kuin vedät keon leipää (varsinkin jos päällä on sekä juustoa ja lihaa, kasviksia ehkä muutama). Ota mieluummin leipä tai pari ja mielettömästi kasviksia päälle!



Salaattia taas ruualla kuin että leipää.



Illalla kannattaa miettiä mitä söi ja pohtia mitä voisi parantaa: kermajätskin tilalle tavallinen, rasvaton ja sitten lopulta soijanen? Välillä saa ja pitää ottaa taas kermanen. Ruokavalio on kiinni kaikesta eikä yksi paha kumoa kaikkea hyvää. Vaikkakin iso meetwurstipizza onkin kaloreiltaan ilkeä pommi? Mutta minusta elämäntapamuutokseen kuuluu miettiä pitääkö koko pizzaa syödä vai voiko osan korvata salaatilla (ja tarvitseeko salaatti kastikkeen).



Kannattaa miettiä mitä 20 kilon laihtuminen merkitsee sinulle, entä "vaan 10 kiloa"?

Jos laihdut 5 kiloa niin sitä kannattaa juhlistaa jotenkin: kampaajalle tai hierojalle tai hanki uudet jumppakuteet motivoimaan?

Sama taas seuraavan 5 kilon jälkeen.



Ei kannata ajatella että LAIHDUN kesällä 10 kiloa vaan laihdut vaikka 5 kiloa mutta tämä hallitusti ja motivaatioo tappamatta. Lisää ennen joulua samat ja tässä saattaa tulla jo lisäkiloja mukana!

Kun olet loppuvuodeksi saavuttanut hissukseen 10 kiloa niin sinulla on taas vähempi elopainoa raahattavana lenkillä ja jaksat enempi.



Jos sun tarkotus on laihduttaa vaikka 20 kiloa niin miltä mahtaa 10 kilon sulattaminen näyttää ja tuntua? Vaikka haaveilet suuremmasta niin kannattaa pysähtyä välillä ja iloita tavotteista ja elää tilanteissa.

Vierailija
6/6 |
28.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja aikaisemmin ajatuksena että mahd.pian. En jotenkin enää kestä olomuotoni ja häpeän kilojani, vanhat tutut näkee miten lihonnut olen jne..jotenkin noloa. Mutta suhteeni ruokaan on jotenkin väärä. Rakastan ruokaa,ahmin sitä, joka tunteeseen ja tylsyyteenkin. Elän syödäkseni,enkä sitä haluakkaan muuttaa, vain terveemmäksi sitä tapaa. rakastan ruuan laittoa ja leipomista yms.



Ajattelin aloittaa liikunan,syksyllä ratsastuksen ja ehkä liityn kuntokeskukseen taikka sitten vaan kävelen. Ap