Lue keskustelun säännöt.
Entas kun tytto valttamatta haluaa pukeutua pojaksi???
28.06.2011 |
Tuli tuosta sukupuolineutraaliksi kasvattamis-ketjusta mieleen tallainen, etta meidan tytto on puolet elamastaan halunnut olla poika. Han on nyt 7-vuotias.
Mua ottaa vielakin koville se etta han haluaa puketua vain poikien vaatteisiin ja pitaa hiuksensa lyhyina (nyt ovat hiukan pidemmat ja tunkee ne lippiksen sisaan ettei niita nay). Leikki vain poikien leluilla ja poikien kanssa.
Puhuu etta haluaisi tulla pojaksi ja haluaa miehisen ammatin.
Sallin kaiken muun lapselleni, tai no oikeastaan alan olla jo luovuttanut kaikesta tyttomaisesta hanen kanssaan, mutta olisi ihanaa nahda hanet edes juhlissa mekossa, hameessa, tai edes siistissa tunikassa ja leggingseissa. Mutta ei, han saa kauheat pultit jos niin ehdottaakin.
Aitina sita tyttolapsen synnyttaessaan luo mielikuvat millaista on tyton kasvattaminen ja uneksii millaista tyton kanssa tulee olemaan, miten taman pukee jne. Minulle nuo toteutuivat 3 vuotta ja sitten pikkuisesta, sirosta ja suloisesta tytostani alkoi pikku hiljaa tulla enemman ja enemman poikamainen. Ja nyt sanoisin etta han on taysin poika kaikin puolin.
Anteeksi jos loukkaan jotain, mutta minulle tama on ollut surun aihe. Rakastan toki lastani taysilla, mutta luopumisen tuskaa olen kokenut, kun sukupuoli on tassa "vaihtunut".
Kommentit (31)
Sä et tee lapsia itsellesi ja omia haaveitasi täyttämään. Ne on itsenäisiä ihmisiä, joilla on oma luonteensa ja omat halunsa. Mitäs jos kasvaisit aikuiseksi niistä nukkekotileikeistäsi ja antaisit lapsellesi mahdollisuuden kasvaa myös omana itsenään tuputtamatta hänelle mitään prinsessahaaveitasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis "pojallasi".
Minulle kävi lapsena samoin. Pidin hiukset lyhyinä, pukeuduin poikien vaatteisiin ja leikin poikien leikkejä. Ei se silti ole vaarallista, vaikka saattaa äitiä harmittaakin. Harrastin lentopalloa, judoa ja lätkää. Yhä edelleen minua harmittaa kun minulla onkin pimppi eikä pippeliä. Muuten olen kai suht normaali miehen kanssa avoliitossa elävä 3:n lapsen äiti.
ja ymmärrän kyllä niitä. Sinun tunteesi ovat kuitenkin sinun asiasi, ja sinun täytyy käsitellä ne oman pääsi sisällä. Anna tytön pukeutua kuten haluaa (on myös juhliin sopivia poikamaisia vaatteita).
pahalta, mutta käsittele asiaa jonkun muun kuin lapsesi kanssa.
Ja älä kuitenkaan tee mitään johtopäätöksiä lapsesi tulevaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta jne, ne tulevat sitten kun tulevat, eikä siinä ole mitään kaavaa minkä mukaan mennään, lapsestasi voi tulla vaikka kuinka perinteinen aikuinen nainen. Tai sitten ei.
Mekkoa en pakottaisi lapselle, mutta en ihan 'pojaksi' pukisi, vaan kontuullisen neutraalit juhlavaatteet.
Taitaa tyttö kompensoida sun "prinsessa" vaateita =D
Miksi tyttäresi ei saisi olla sitä mitä on? Mäki olen tällainen sekasikiö =) Lapsena käytin paljon poikien vaatteita ja oli poikienmalliset hiukset ja leikit yms...
Aina olen saanut olla sitä mitä olen. Olen "miehisessä" ammatissa, pidän miehisistä puuhista, harrastuksista ja vaatteista. Toisaalta tykkään joskus laittaa itseni oikein nätiksi ja minulla on aikuisiällä ollut aina nyt pitkä tukka. Jos ostan jonkun korun se on yleensä yyber naisellinen ja säihkyvä, lisäksi tykkään todella naisellisista kengistä, mutta omistan ja pidän pääsääntöisesti maihareita =D.
Pidän itsestäni sellaisena kun olen, ei kiinnosta muiden mielipiteet ulkonäöstäni... jos joku kommentoi täytyy hänen olla jotenkin rajoitteinen.
Anna tyttösi on kuka on =)
Sä et tee lapsia itsellesi ja omia haaveitasi täyttämään. Ne on itsenäisiä ihmisiä, joilla on oma luonteensa ja omat halunsa. Mitäs jos kasvaisit aikuiseksi niistä nukkekotileikeistäsi ja antaisit lapsellesi mahdollisuuden kasvaa myös omana itsenään tuputtamatta hänelle mitään prinsessahaaveitasi.
Olisitko ollut yhtä pettynyt, jos olisit saanut pojan? Ei aikuisen äiti-ihmisen kannata enää leikkiä kotia ja pukea lasta kuin nukkea, vaan on tunnustettava se tosiasia, että lapsesta kasvaa ihan oikea itsenäinen ihminen.
Kaikkein surullisimpia tapauksia ovat olleet ne, joita on väkisin pyritty muokkaamaan vanhempien tai yhteisön muottiin myös sukupuolen suhteen.
Itse olen pyrkinyt välttämään sitä, ja niinpä tyttäreni meni ripille miestenpaidassa, farkuissa ja lenkkareissa. Ihan hyvät juhlat ja ihan hyvä tyttö se on, vaikka ehkä tulevaisuudessa tekee työtä metsurina tai upseerina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä, että pystyt tunnistamaan ja myöntämään tunteesi. Silloin sinun ei tarvitse siirtää niitä siihen, kuinka kohtelet lastasi.
Kuten taidat tietääkin, sure itseksesi ja anna lapsen olla juuri sellainen kuin on. Esimerkiksi juhliin on tärkeintä tapakasvatuksen puolesta pukeutua siististi ja juhlavasti. Jos se on lapsellesi mustat suorat housut, niin sitten on.
Aika näyttää, kokeeko lapsesi olevansa todella väärässä ruumiissa vai onko hän vain 'äijämäinen' nainen. Ehkäpä hänestä tulee aikuisena loistava äiti ja autonasentaja :)
Pelaa jääkiekkoa, harrastaa kamppailu-urheilua, pukeutuu täysin poikien vaatteisiin, puhuu kuin poika, leikkii poikien kanssa poikien leikkejä, tapella nujakoi jne.
Hän näyttää niin pojalta, että luulin häntä itsekin pojaksi, ennenkuin lapseni sanoi että ei kun se on "Kirsi".
Ymmärrän tuskasi. Se on eri asia kuin että on reipas ja vauhdikas tyttö. Sellainen on itsellänikin, mutta näyttää silti tytöltä ja mieltää itsensä tytöksi.
En tiedä mitä tekisin jos tyttäreni olisi tuollainen poika. Olisi varmaan järkytys ja miettisin onko hän tuleva lesbo. Näin suoraan sanottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonkinmoisia oletuksia tiettya sukupuolta olevan vauvan syntyessa ja taman kasvaessa isommaksi. Jos nain ei ole niin olen kylla aikamoinen poikkeus sitten!
Olen nyt vain sitten asettautunut lapseni asemaan ja olen yrittanyt olla hanelle paras aiti, mutten ehka ole, koska en ole antanut hanelle ihan taysin vapaita kasia tehda mita lystaa.
Olemme mieheni kanssa keskustelleet, etta pitaisiko pitaa kiinni viela jostain asioista (kuten edella mainitsin,esim. juhlavaatetuksesta) vai miten toimisimme? Mieheni mielesta mina olen antanut tyton paattaa liian paljon kaikesta.
Muut tytot pitavat lastamme ihan outona, poikien kanssa leikit sujuvat. Tytot eivat ole missaan tekemisissa keskenaan, elleivat sitten leiki muutenkin yhdessa poikien kanssa.
ap
Ymmärrän tuskasi. Se on eri asia kuin että on reipas ja vauhdikas tyttö. Sellainen on itsellänikin, mutta näyttää silti tytöltä ja mieltää itsensä tytöksi. En tiedä mitä tekisin jos tyttäreni olisi tuollainen poika. Olisi varmaan järkytys ja miettisin onko hän tuleva lesbo. Näin suoraan sanottuna.
Tytto silloin talloin harmittelee ettei ole pippelia, ja pienempana toivoi sen viela kasvavan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset tytöt katsovat kummissaan ja karsastavatkin tämän seuraa. Eivät kai oikein tiedä miten pitäisi suhtautua kun tietävät tytöksi ja on kuitenkin "poika".
Itsekin olen ollut hamevihaajatyttö lapsena. Silti en kuitenkaan leikkinyt poikaa vaikka reipasotteinen olinkin. En itsekään pue tyttöjäni röyhelöihin, vaikkakin tyttöjen vaatteita toki pitävät. Ymmärrän sinua, olisi minunkin vaikea hahmottaa miten pitäisi suhtautua. Kun ei sitä äijäilyä nyt oikein tukeakaan voisi.
Vaikka kuinka lastaan rakastaisi, ei kukaan äiti toivo tytöstään äijää. Vaan toivoo että tilanne vähän "normalisoituisi". Jo lapsen itsensäkin kannalta, olisi helpompaa niin.
t. rehellinen
Muut tytot pitavat lastamme ihan outona, poikien kanssa leikit sujuvat. Tytot eivat ole missaan tekemisissa keskenaan, elleivat sitten leiki muutenkin yhdessa poikien kanssa.ap
[i Olisitko ollut yhtä pettynyt, jos olisit saanut pojan? Ei aikuisen äiti-ihmisen kannata enää leikkiä kotia ja pukea lasta kuin nukkea, vaan on tunnustettava se tosiasia, että lapsesta kasvaa ihan oikea itsenäinen ihminen.
[/quote]
Meilla on molempia sukupuolia olevia lapsia perheessa, tytto, poika ja yksi jotakin niiden valilta..
Enka ma tyttoani ole mitenkaan ylitomaisen tyttomaiseksi koskaan pukenutkaan, ihan normaaleja tyttojen vaatteita. Ei tullut mieleen lahtea ostamaan tyttovauvalle/taaperolle poikien osastolta vaatteita. No sittemmin olemme ostaneet, kun ei tytto muita enaa hyvaksy.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain joukkuelajia? Se voisi sopia hänelle ja sieltä voisi löytyä samanhenkisiä tyttöjä (en nyt siis tarkoita että kaikki joukkuelajia harrastavat tytöt olisivat "miehekkäitä" tms.). Ehdotan tätä, koska tunnen useita naisia, jotka ovat myös olleet poikatyttöjä ja joille esim. futis on ollut todella tärkeä asia teini-iässä ja nuorena aikuisenakin ja antanut todella paljon.
Mutta mietittekö nyt ihan tosiaan miehesi kanssa, että pakottaisitte tytön pukeutumaan tyttömäisemmin? Siis pakottaisitte tottelemaan sääntöä, jonka rikkominen ei vahingoita yhtään ketään? Millaisen viestin tämä lähettää lapselle?
Kun lätkäporukoissa jne. huomaakin ettei musta miestä tulekaan. Ettei tule miestä eikä ole nainenkaan. Voihan toki käydä niinkin että tuo höpsötys menee yläkoulussa ohi, mutta mitä jos ei menekään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikin poikien kanssa ja poikien juttuja.
Ala-asteella pyysin jopa siirtoa poikien liikuntatunneille, ja siitä nousi kauhea haloo.
En tuntenut olevani poika, mutta poikien maailma kiinnosti enemmän, oli jotenkin lähempänä mieltymyksiäni. Vihasin monia tyttöjen juttuja, kuten tekstiilikäsityötä, mekkoja ja jumppaa tamburiinin tahdissa.
Ihme kyllä minusta kasvoi normaali heteronainen. Voin hyvin kuvitella miten huolissani äitini on ollut.
Mutta mietittekö nyt ihan tosiaan miehesi kanssa, että pakottaisitte tytön pukeutumaan tyttömäisemmin? Siis pakottaisitte tottelemaan sääntöä, jonka rikkominen ei vahingoita yhtään ketään? Millaisen viestin tämä lähettää lapselle?
Äitini pakotti minut joskus mekkoihin juhlia varten, ja olo oli kurja koko juhlan ajan. Tuntui suunnilleen siltä kuin pojasta varmaan tuntuisi jos äiti pakottaisi pukeutumaan julkisesti mekkoon. Harmitti, kiukutti ja nolotti, enkä nauttinut juhlista yhtään. Se oli nöyryyttävää.
T: Se joka mm. pyysi päästä poikien liikkatunneille
ja siitä saa tuntea suruakin.Kymmenen vuoden päästä voi olla et Ap;eella on yksi poika enemmän ihan virallisestikin.
ihan hyvin voi laittaa jotkut housut/shortsit ja kauluspaidan tai neutraalimman paidan. Eihän lapsilla tarvitsekaan välttis olla mitään röyhelömekkoja tai vastaavia, eikä taas tarvitse suoraan tehdä huutomerkiksi millään puvullakaan.
Mulla on itsellä 6 v poika ja kyllä sekin välillä sanoo etten kyllä pue tuota enkä tuota. Ihan tavisvaatteista kyse, eikä hän tokikaan tarkoita että mekkoa haluaisi päälleen. Mutta tarkoitan, että lapsella on kyllä vielä enemmän kyse jostain vaatteen mukavuudesta, kuvista jne. Ei niinkään siitä että onko se vaate nimenomaan tytön vai pojan. Enkä minäkään anna silti lapseni vetää sitä spiderman-t-paitaa juhliin, vaan tottakai määrään laittamaan juhlallisempaa. Eli kyllä "tavis"lapsiakin pakotetaan välillä siistimpään pukeutumiseen eikä anneta itse valita vaatteita joka paikkaan. En siis usko että lapsesi mitenkään vaurioituu jos ohjaat häntä pukeutumisessa. Jos lapsi selkeästi vihaa noita tosi tytömäisiä vermeitä niin kyllä niitä neutraaleja vaatteita oikeasti löytyy. Mistä se lapsi on sitten oppinut että tiety vaatteet on tyttöjen ja tietyt poikien. Kotoahan se opitaan, ei kukaan sisäsyntyisesti siksi kieltäydy hameesta.
Han on tosi urheilullinen ja ollut erittain aikaisessa kaikin suhteen motorisessa kehityksessa.
Koulu ei suju niinkaan hyvin, tuntuu etta suurimman osan aikaa tytto vain katselee ja seurailee poikia ja opit menevat sivu suun. Han seuraa kaikkia poikia ja miehia tosi tarkkaan, ihan vaikkapa kaupungilla; katsoo kuinka he ovat pukeutuneet, elehtivat yms ja sitten yrittaa parhaansa mukaan kopioida heita.
Rakastaa veljeaan yli kaiken, siskonsa kanssa vain riitelevat. Isansa halit ovat ihan parhaita ja tykkaa yli kaiken silitella isansa hiuksia ja haluaisi vaikka millisiili heti jos siihen suostuttaisiin!
Mutta mietittekö nyt ihan tosiaan miehesi kanssa, että pakottaisitte tytön pukeutumaan tyttömäisemmin? Siis pakottaisitte tottelemaan sääntöä, jonka rikkominen ei vahingoita yhtään ketään? Millaisen viestin tämä lähettää lapselle?
Tytto vetaa tuon pukeutumisen ihan aarimmaisyyksiin. Ehdotin eraskin paiva tassa siisteiksi" vaatteiksi eraaseen tilaisuuteen skinny jeans (ovat tyttojen osastolta, mutta tumman siniset, ja pinkki vyo niista poistettu. KUKAAN ei voisi tietaa kumpien farkut oikeasti ovat!) ja noiden kanssa sellainen sinipuna-ruudullinen paitapusero. Ei kaynyt, koska eivat ole OIKEASTI poikien vaatteita. Tytto kayttaisi vain extreme-vaatteita tyyliin alyttomilla isoilla Spiderman-logoilla varustettuja vaatteita, tai muita orkkeja, ettei kenellekkaan jaisi epaselvaksi, etta han "on" poika!
ap
Mistä se lapsi on sitten oppinut että tiety vaatteet on tyttöjen ja tietyt poikien. Kotoahan se opitaan, ei kukaan sisäsyntyisesti siksi kieltäydy hameesta.
esim. ne tumman siniset tiukat farkut tai se punainen huppari, Mario t-paita tai pliis ei niita vihreita loysia shortseja viidetta paivaa perakkain!
ap
ja ymmärrän kyllä niitä. Sinun tunteesi ovat kuitenkin sinun asiasi, ja sinun täytyy käsitellä ne oman pääsi sisällä. Anna tytön pukeutua kuten haluaa (on myös juhliin sopivia poikamaisia vaatteita).