Mieheni haluaisi kovasti ostaa veneen. Onnistuuko sellainen matkailu perheenä?

No veneilyhän on ihanaa ihan minkä ikäiselle tahansa, ja matkaveneellä on upeaa tehdä esim. päiväretkiä saaristoon. Mutta tässä pari juttua, jotka kannattaa ottaa huomioon:



- Veneet kuluttavat ihan hirveästi bensaa, joten ottakaa se huomioon budjetoinnissa.

- Kummankin aikuisen kannattaisi käydä ainakin saaristolaivurikurssi. Suomen vedet ovat todella karikkoisia ja hankalia, joten merimerkkejä pitää osata lukea jne. Varsinkaan vähänkään isommalla veneellä ei voi ihan missä tahansa ajella. Vene myös käyttäytyy ihan eri tavalla kuin auto, eikä sen ohjaaminen esim. laituriin ole ihan helppoa.

- Panostakaa kunnon veneeseen ja kunnon välineisiin. Älkää tinkikö liikaa laadusta, siitä tulee vain harmia. Varsinkin pienten lasten kanssa on tärkeää, että vene on mahdollisimman toimiva.

- Lapsetkin voi pistää erilaisille veneilykursseille, oppivat nopeasti ja voivat isompina olla paljon avuksikin veneiltäessä.

Kysehän on siitä, onko se hauskaa ja hintansa väärtiä. Meillä kaksi pientä lasta ja yövyttävä matkavene ja joskus rahoja laskiessa mietin, ettei tosiaan ole järjen hiventäkään. Mutta ulkona merellä auringon paistaessa mietin että on joka sentin arvoista.



Uskon, että lapsille jää lapsuuden merikesistä, uimisesta, kalastuksesta, satamista ja saarista ja ennenkaikkea yhdessä olosta hyvät muistot.

sitten vasta tiedätte, että tykkäättekö.

Kysehän on siitä, onko se hauskaa ja hintansa väärtiä. Meillä kaksi pientä lasta ja yövyttävä matkavene ja joskus rahoja laskiessa mietin, ettei tosiaan ole järjen hiventäkään. Mutta ulkona merellä auringon paistaessa mietin että on joka sentin arvoista.

Uskon, että lapsille jää lapsuuden merikesistä, uimisesta, kalastuksesta, satamista ja saarista ja ennenkaikkea yhdessä olosta hyvät muistot.

ei siitä muuten oikein mitään tule

Kenenkään tumpelon maakravun kyytiin en lapsiani veisi.

Taloudellisesti veneily ei todella ole kannattavaa, mikä olisi. Hitaan puksuttimen dieselin kulutus ei nyt ihan hirveää ole, mutta kun ostaa monen tuhannen- miljoonan veneen muutamaa kesäviikkoa varten ei se kauhean halpaa ole. Tosin luultavasti kukaan ei ole veneestä myydessä saanut vähempää rahaa kuin siitä on ostaessa maksanut.

Kenenkään tumpelon maakravun kyytiin en lapsiani veisi.

Siksi kannattaakin käydä ensin jotain veneilykursseja ja harjoitella veneen hallintaa jonkun merikelpoisen kanssa kanssa. :)

Ja voittehan, ap, ensin vuokrata/lainata pienemmän veneen ja käydä kokeilemassa, miltä vesillä oleminen ylipäänsä tuntuu. Isomalla veneellä voi sitten tehdä pidempiä, jopa yön yli kestäviä retkiä.

Siitä olen samaa mieltä, että veneilyn pitää olla koko perheen mielestä mukavaa. Muuten siitä ei kyllä tule yhtään mitään. Mutta jo aika nuoretkin lapset voivat tehdä kaikenlaista avustavaa hommaa, kuten lepuuttajien laskemista/nostamista ja sen sellaista.

Siksi aikaa lapset on jotenkin suojattava putoamiselta, mikä 11 kk kanssa on vaikeaa, sillä ketään ei saisi köyttää kiinni veneeseen (tyyliin turvaistuin vöineen).



Ja kuten sanoin, jungmannin osuus rantautumisessa on aika merkittävä, on uskallettava hypätä laiturille ja oltava nopea ja vahva köysien kanssa.

Ei se rantautuminen nyt niin kamalan vaikeaa ole. Itse olen ollut pienestä pitäen paljon serkkujeni (serkkujeni vanhempien) veneellä, ja monet kerrta setäni kanssa kahdestaan veneilty johonkin ja olen ihan 10-vuotiaasta lähtien osannut hypätä veneestä ja pitää kiinni köydestä jottei vene karkaa. Sain jopa sitoa veneen aina itse kiinni, tosin aikuinen tarkisti solmun pitävyyden.



Eli kyllä sen oppii :)

Eli ap:lle itsetutkiskelun paikka: oletko notkea, rohkea ja ketterä?