Kerro sektiostasi, hyviä ja huonoja kokemuksia!

Molemmat leikkaukset menivät hyvin. Paraneminen tapahtui nopeasti. Nopea liikkeellelähtö nopeuttaa paranemista, sairaalassakin kannustivat ylös heti kun vain pystyy. Maito nousi jo sairaalassa (olin muutaman päivän molemmilla kerroilla), ja maitoa riitti enemmän kuin tarpeeksi. Haava parani hyvin molemmilla kerroilla ja on siisti. Arpikin on tosi nätti (pystyssä, molemmilla kerroilla samasta kohdasta), enkä kiinnitä siihen mitään huomiota. Jälkivuotoa oli suhteellisen paljon, kesti parisen viikkoa, tosin en osaa sanoa kuinka paljon sitä on normaalin alatiesynnytyksen jälkeen. Vauva kunnossa. Itse toimenpide on hyvin nopea. Älä suotta jännitä. Äläkä varsinkaan pode missään nimessä huonoa omaatuntoa asiasta :) (vaikka täällä välillä onkin kaikenlaisia keskusteluita aiheesta)

eka sektio oli hankala vauvan perätilan vuoksi, vauvaa ei meinattu saada ulos ja joutui sitten synnyttyään lastenklinikalle hengityskoneeseen. kolmas synnytys samasta syystä sektioon, varulta oli lastenlääkäri mukana. mutta tämä kaikki sen vuoksi että minulla on kaksiosainen kohtu. kuulemma.



seuraavana päivänä nousin ylös ja lähdin liikkeelle, vauvaa hoitelin itse koko ajan. pyydä rohkeasti kipulääkettä, kivuissa on turha kärsiä ja niitä on. maito nousi seuraavana päivänä.



ekan sektioon jälkeen haava tulehtui hieman,mutta parani nopeasti antibiooteilla ohitse.



tsemppiä! iso operaatiohan se on, mutta kyllä ne asiansa osaavat siellä.

eka sektio oli hankala vauvan perätilan vuoksi, vauvaa ei meinattu saada ulos ja joutui sitten synnyttyään lastenklinikalle hengityskoneeseen. kolmas synnytys samasta syystä sektioon, varulta oli lastenlääkäri mukana. mutta tämä kaikki sen vuoksi että minulla on kaksiosainen kohtu. kuulemma.



seuraavana päivänä nousin ylös ja lähdin liikkeelle, vauvaa hoitelin itse koko ajan. pyydä rohkeasti kipulääkettä, kivuissa on turha kärsiä ja niitä on. maito nousi seuraavana päivänä.



ekan sektioon jälkeen haava tulehtui hieman,mutta parani nopeasti antibiooteilla ohitse.



tsemppiä! iso operaatiohan se on, mutta kyllä ne asiansa osaavat siellä.

Minulla sektio rv 29+1 ennenaikaisten vesien menon ja tulehdusarvojen nousun vuoksi. Sektio tehtiin kiireellisenä illalla klo 22. Ja koska vauva oli poikittain mahassa on leikkausviiva pystyssä.



Sain kepidin eli kipulääke meni suoraan selkään vuorokauden ajan ja kivut oli tosi hyvin hallinnassa. Enemmän murhetta aiheutti matala hb joka pitkitti ylösnousemistä sekä kohtutulehdus joka todettiin seuraavana päivänä leikkauksesta. Nämä molemmat hoitui kuitenkin lääkkeillä ongelmitta. Myös kepidi poistettiin seuraavana päivänä ja tämän jälkeen pärjäsin hyvin burana 600mg ja panadol 1g, viikossa oli kivut lähes kokonaan ohi.



Jälkivuotoa ei kestänyt varmaan kuin 2 viikkoa (nyt normaalin synnytyksen jälkeen jatkuu edelleen 5 viikon jälkeen). Pitkän sairaalassaolon vuoksi kunnon kohotus vaati oman aikansa. Liikkuminen piti aloittaa pienistä matkoista. Lopulta olin taas juoksukunnossa.



Itse sektio pelotti kun tiedon siitä sain, mutta ei se paha juttu ollut ollenkaan. Vauvan tarina on sitten jo ihan eri aikaisten viikkojen ym. syiden vuoksi.

Mulla esikoinen syntyi sektiolla. Aina supistusten aikana lapsen sydänäänet heikkeni ja siksi päädyttiin leikkaamaan pois. Itse leikkaus sujui hyvin ja nopeesti, paitsi että sitä puudutusainetta annosteltiin vissiin jotenkin väärin ja mulla puutu myös kädet ja kaulaa, ja välillä tuntui kuin tukehtuisin. Suurimpana negatiivisena asiana kuitenkin pidin sitä, että en tuntenut omaa lastani koska se "vaan tuotiin" mulle. Ihmettelin että onko tää mun? Siteen muodostuminen kesti kauan, toisin kuin toiseen lapseemme joka syntyi normaalisti. Haava parani nopeasti, mutta harmitti kun ei saanut heti nostella ja muutenkin piti varoa pitkään.



Tsemppiä sun sektioon, toivottavasti sujuu hyvin!

Esikoiseni ja tällä hetkellä ainokaisen sektiolla synnytin kun ei mahtunut tulemaan alakautta. yritettiin siis pitkään alakautta mutta ei mahtunu niin ei. yöllä leikattiin ja aamulla jo kävelin vaikka töppönen ei meinannu alla pysyä. mut apinan raivolla eteen päin. hoitajat kannustivat liikkumaan ja nopeasti sitten paraninkin. haava on vaakaan. pojalla päässä pari hierautumaa, mutta tulivat siitä kun oli jo aika syvällä synnytyskanavassa menossa. muuten poika voi hyvin. maito nousi jo osastolla ja oltasko oltu joku nlejä päivää osastolla.



hyvin se menee. varsinkin kun on suunniteltu sektio niin on helpompi kuin mulla itellä.



siltikin haluan seuraavaakin yrittää jos vauva on vaan oikean kokoinen.

Mulla siis tilanne se, että "saan yrittää synnyttää alakautta", jos lähtee spontaanisti käyntiin, mutta ei aleta käynnistään vaan tehään sit sektio. Vauva on nyt 4,5kg ja lapsivettäkin liikaa. Rv siis 40+4 nyt. Ei tietoo miks "pikkunen" on noin iso :/



Lisää kokemuksia kuulisin mielelläni!

Mulla siis tilanne se, että "saan yrittää synnyttää alakautta", jos lähtee spontaanisti käyntiin, mutta ei aleta käynnistään vaan tehään sit sektio. Vauva on nyt 4,5kg ja lapsivettäkin liikaa. Rv siis 40+4 nyt. Ei tietoo miks "pikkunen" on noin iso :/



Lisää kokemuksia kuulisin mielelläni!

Synnytin esikoiseni sektiolla 8kk sitten. Menin rv 41+6 synnytyksen käynnistykseen. Ultrattuaan lääkärit sanoivatkin että vauva on ison kokoinen, on liian iso riski lähtä synnyttämään alakautta pienen kokoni vuoksi. Vauvan painoarvio oli 4,7kg. Suunniteltu sektio oli siis. Todella hyvin meni kaikin puolin. Leikkauksen jälkeen mahd.nopeasti vaan liikkelle! Hyvä kuva jäi minulle synnytyksestä:)

Mulla siis tilanne se, että "saan yrittää synnyttää alakautta", jos lähtee spontaanisti käyntiin, mutta ei aleta käynnistään vaan tehään sit sektio. Vauva on nyt 4,5kg ja lapsivettäkin liikaa. Rv siis 40+4 nyt. Ei tietoo miks "pikkunen" on noin iso :/

Lisää kokemuksia kuulisin mielelläni!

Paljon parempi suunniteltu sektio kuin vaihto kesken synnytyksen sektioon.

Miten ite leikkaus on sujunu

- Sujui hyvin, ei ollut ongelmia, toki itseäni jännitti älyttömästi sillä jouduin yksin kiireelliseen sektioon raskausmyrkytyksen vuoksi ja mieheni ei saanut tulla synnytykseen mukaan, ja olen muutenkin hirveä jännittäjä.



Parantuko nopeesti

- Parani yllättävän nopeasti, pari päivää leikkauksen jälkeen oli vaikea nousta sängystä ylös, mutta sen jälkeen se sujui melkein kivutta. Kotiin lähtiessä en tainut enää montaa särkylääkettä nappailla. Toki leikkaushaava oli jonkin aikaa arka.



Nousiko maito koska

- Maito taisi nousta heti seuraavana päivänä vaikka olin synnyttänyt rv34 (en tiedä miten rv:t vaikuttaa vai vaikuttaako ollenkaan), tosin maitoa oli tihkunut jo ennen synnytystä pieniä tippoja :D



Kauanko jälkivuoto kesti

- Muistelisin, että jälkivuotoa kesti n. 6-7 viikkoa



Tuliko mitään komplikaatioita

- Ei tullut



JA miten vauva?

- vauvalla ei ollut hätää

että ehkä omassa tapauksessani haava parani nopeasti, koska vauva oli 3 viikkoa keskolassa kasvamassa, joten mulla ei ollut koko ajan nosteltavaa vaan sain levätä ja parantua rauhassa. (Meiltä siis niin pitkä matka sairaalaan, ettei sinne voinut rampata päivän aikana kuin 1-2 kertaa)

Takana kaksi sektiota. Suunnittelematon ja suunnitelty.



Kiireellinen sektio ok. Komplikaatiota tuli. Vauva voi hyvin.



Suunniteltu sektio: ihanaa, ihanaa, ihanaa. Imetin 2 h leikkauksesta, kävelin samana iltana, jalat liikkuivat leikkaussalissa (ekalla kerralla vasta seuraavana pvänä).

Suunnitellusta sektiosta toipuu yleensä nopeammin.



En ikinä vaihtaisi alapään repeämiseen. Minulla ei ole mitään ongelmaa sen asian kanssa, että en ole alapäätäni repinyt. Toinen sektio oli ns. pelkosektio.

Ekassa sektiossa maito nousi hitaasti.

Tokassa nopeasti. Sain lapsen imemään nopeasti.

SEktioiden välillä on aikaa 10 vuotta. Maailma on onneksi muuttunut tässä välissä kaikin puolin.

parempi ottaa samantien sektio, eikä edes yrittää alakautta? Liittyykö siihen jotain erityisiä riskejä, että vaihtaa synnytystapaa ns.lennosta?

Oma vauvani syntyi kohta vuosi sitten suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi, tosin suunnitelma meni sikäli vähän uusiksi, että vedet lähtivät menemään itsekseen ja sektio tehtiinkin jo rv 36+1. Mutta vauva oli ihan hyvän kokoinen ja kaikinpuolin terve. Maidonnousu kesti muutaman päivän, itse olin jo leikkausta seuraavana päivänä liikkeellä ja toivuin muutenkin nopeasti. Ihan hyvät kokemukset jäi enkä todellakaan koe jääneeni mistään paitsi, vaikka en pusertanutkaan vauvaa ulos normireittiä. Sektioäiti on ihan yhtä arvokas kuin alateitse synnyttänytkin ja vauvan syntymä on yhtä ainutkertainen kokemus :)

parempi ottaa samantien sektio, eikä edes yrittää alakautta? Liittyykö siihen jotain erityisiä riskejä, että vaihtaa synnytystapaa ns.lennosta?

Suunniteltu voidaan yleensä tehdä kaikessa rauhassa. Lennosta vaihdossa on yleensä kiire ja vauvalla joku hätä, miksi synnytystapaa vaihdetaan.

parempi ottaa samantien sektio, eikä edes yrittää alakautta? Liittyykö siihen jotain erityisiä riskejä, että vaihtaa synnytystapaa ns.lennosta?

Suunniteltu voidaan yleensä tehdä kaikessa rauhassa. Lennosta vaihdossa on yleensä kiire ja vauvalla joku hätä, miksi synnytystapaa vaihdetaan.

Varsinaiset hätäsektiot ovat todella harvinaisia. Kiireelliset sektiot voidaan yleensä ihan rauhassa valmistella. Aina syy ei edes ole vauvan voinnissa ja vaikka olisi, niin saliin ei ujelleta jäniksen selässä.

on omat plussansa. Keho valmistautuu jo siinä yrityksessä synnytyksen jälkeiseen elämään imetyksineen yms. Vauva saa myös tarpeellista stressiä, eikä ole synnyttyään niin pöllähtänyt maailmaantulemisestaan.

Suunniteltu sektio lähes riskitön verrattuna kiireelliseen/hätäsektioon. Ja jälkimmäisissähän on yleensä takana jo pieleen menneen alatiesynnytyksenkin riskit.



Itselläni esikoinen syntyi suunnitellusti sektiolla ja toinen tulee syntymään samaa reittiä. Ei mitään huonoa sanottavaa, kaikki meni niin kuin piti. Jalkeilla olin jo samana iltana. Hiukan voimaton sitä on pari viikkoa, mutta kipua en tuntenut oikeastaan missään vaiheessa.



Haava parani nopeasti, jälkivuotoa oli viikon verran. Sitten tuli tauko ja jossain vaiheessa vuoti taas jonkin verran, mutta on kuulemma normaalia.