Lue keskustelun säännöt.
Pyysin mieheltäni apua lastenhoitoon..olen kuulemma lapsellinen
27.06.2011 |
Meillä on uhmaikäinen ja 6kk vauva. Mieheni tekee pitkiä työpäiviä (usein 12h tai jopa enemmän). Työpäivät päättyy monesti vasta klo 19 tai 20.
Alan olla aika kuitti. Mieheni voisi tehdä vähemmänkin hommia, mutta hän on haalinut nimenomaan lisää vastuualueita yritykseensä. Myös lauantait hän on aina töissä.
Lähellä ei asu sukulaisia tms. jotka voisivat auttaa. Pyysin miestäni lopettamaan vähän aiemmin jos pystyy tältä päivältä. Esikoisella on oksennustauti. Sanoin myös että ahdistaa kovasti tämä tilanne, että on täysin yksin. Mies ei myöskään kotitöihin osallistu (ei ruuanlaittoon, pyykkihommiin jne...), joten koen että hommaa on paljon.
No, mies hermostui täysin kun pyysin häntä lopettamaan vähän aiemmin tänään ja kerroin tuntemuksista. Olen kuulemma lapsellinen maailman napa, joka ei kestä arkea. Ja että voisin pitää turpani kiinni. Kostoksi mies on koko illan töissä.
Onko teidän muiden miehet tällaisia? Eikö omalle miehelle saisi tilittää jos kokee olevansa todella väsynyt ja yksinäinen?
Kommentit (16)
on kuin "punainen vaate". Mies suuttuu heti jos vihjaakin että hän tekee paljon töitä. Hän on kyllä puhunut että perhe on tärkein - no miksi koko ajan haalii itselleen lisää työtä, vaikka rahallisesti pärjätään ihan kivasti muutenkin? Inhottavinta on, että mies ei omasta mielestään tee edes erityisen paljon työtä. Vetää aina sen mukaan, että toiset miehet on reissuhommissa ja poissa kaikki viikot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuulemma lapsellinen maailman napa, joka ei kestä arkea. Ja että voisin pitää turpani kiinni. Kostoksi mies on koko illan töissä.
tuollaisen miehen olet valinnut lastesi isäksi?? Sanoisin, että jos ei puhetyylimuutu, niin pakkaan tavarani ja lähden. Lasten kanssa.
Olen kuulemma lapsellinen maailman napa, joka ei kestä arkea. Ja että voisin pitää turpani kiinni. Kostoksi mies on koko illan töissä.
tuollaisen miehen olet valinnut lastesi isäksi?? Sanoisin, että jos ei puhetyylimuutu, niin pakkaan tavarani ja lähden. Lasten kanssa.
voisitko valopää kertoa, että miten tuollaisen voi olla valitsematta?! Pitääkö etukäteen kysyä mieheltä, että kun on tällainen tilanne niin toimitko näin. Ihan kuin KUKAAN voisi ennustaa, miten joku käyttäytyy jossain tietyssä tilanteessa... -utelias-
palkkaa lapsenhoitoapua. Jos ei mies kerran itse voi olla avuksi, niin hanki joku muu. Kyllä miehen ja ISÄN tehtävä on myös viettää aikaa lastensa kanssa. Hän itse on lapsellinen.
pärjäätte niin hankipa ihan ekana täältä siivousapua http://www.elias.fi/ ja sitten voit harkita myös lastenhoitoapua!! Eikä sun tartte sitten tähän kysyä mieheltä lupaa, muista se!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oikeus miehellä on olla maailman napa, joka ei kestä lapsiperheen arkea?
Voi hyvä elämä, onko tämä totta vielä tällä vuosituhannella Suomessa, että äidit elävät kuin jossain Jemenissä, täysin yksinhuoltajina ja miehet vaan moittivat?
Sinä teit kaksi virhettä tuossa asiassa. 1) pyysit ja 2) apua. Sinun olisi vaan pitänyt ilmoittaa, että tämä loppuu nyt, minä lähden ja sinä huolehdit lapsista - ainakin keskiyöhön saakka.
Älä suotta nalkuta tai pyytele vaan tee itse omat päätöksesi. Kun sinä olet päättänyt käydä tänään vaikka kuntosalilla, sinä menet sinne ja asia on sillä selvä. Jos mies ei ehdi hoitamaan lapsia, hankkikoon lastenhoitajan.
Älä kysy, älä pyydä vaan ilmoita. Sillä pääsee aika pitkälle, joskin saa v-aisen ämmän maineen, mutta se ei haittaa mitään.
ehkäpä lapsivaimo? Ei millään pahalla mutta et varmaan uskalla tehdä mitään tilanteelle!
Itsetuntoinen nainen käsittelisi ukkosi minuutissa! Ukkosihan pakenee työhön tai johonkin vastaavaan:(
Tsemppiä sulle:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on uhmaikäinen ja 6kk vauva. Mieheni tekee pitkiä työpäiviä (usein 12h tai jopa enemmän). Työpäivät päättyy monesti vasta klo 19 tai 20.
Alan olla aika kuitti. Mieheni voisi tehdä vähemmänkin hommia, mutta hän on haalinut nimenomaan lisää vastuualueita yritykseensä. Myös lauantait hän on aina töissä.
Mistä päin olet,asut?Itsel lähes samanlainen tilanne!Mies kans aina töissä,oma yritys ja siksi aina kuulema pitää painaa töitä!Itel 2.lasta ja koira jonka lupasi kouluttaa ja sovittiin yhteis tuumin perheen kanssa lähteä mukaan.Mitään ei auta kotitöissä jos en anele,remontit teen yksin mitään juhlapäiviä emme ole juhlineet ajan vähyyden vuoksi...Itse sairastan ja lapsien kanssakin on jouduttu sairaala hoitoja käymään.Myös itse paljon sairaalassa ollut.En painosta että olisin itse täydellisyys,mutta jossain määrin olen tilanteessa yksin ja väsynyt kun joudun kaikesta yksin päättämään ja säätämään.Iso Mama Pääsi minut sitten sairaalassa haukkumaan ja syytti kaiken olevan minun syytä ja kuinka mieheni joutuu kärsimään kun olen sairaalassa.Siinä välimme vähän hälvenivät koska katsoin koko perheen kärsivän kun minä ja poikani joutusimme sairaalassa makamaan.
Oma mieheni otti tarvittaessa vapaata tai teki etätöitä kotona jos kotona oli vaikea tilanne.
Pyrki muutenkin olemaan kotona mahdollisimman paljon. Meni aamulla varhain töihin että pääsee aikaisemmin lähtemään kotiin.
Sinä ap pääsisit helpommalla yksinhuoltajana.
Nythän sinä hoidat koko kodin, lapset ja miehenkin sotkut yksin. Jos muuttaisit lasten kanssa omaan kotiin, olisi sinulla yksi huollettava vähemmän.
Tulot varmaan tippuisivat (ellei teillä ole omat rahat), mutta elämä muuttuisi mielekkäämmäksi.
En minä ainakaan tuommoista miestä jaksaisi katsella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei tee mitään kodin eikä lasten hoidon eteen. Ainoastaan töitä. Ja sitten tietysti pelaa tietokoneella ym itsensä viihdytystä. Meillä myös pian 3v uhmis ja 7kk vauva.
Jos yritän pyytää/vaatia jotain tekemään, sanoo vaan, että sinä olet äiti eli sinun homma. Todella rasittavaa!
Kyllä elämästä pitäisi nauttia. Ikävää jos pikkulapsi menee siihen, että äiti on väsynyt koko ajan.
Kyllä miehen pitäisi tajuta tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä avauduin eilen miehelleni stressistä ja siitä että sen takia hermostun normaalia herkemmin.
Mies ensin sanoi, että et sinä vaikuta kireältä, ja sitten alkoi miettimään miten stressiäni voisi helpottaa.
Olisi ollut todella järkkyä jos mies olisi alkanut vähättelemään ongelmaani tai arvostelemaan ja haukkumaan minua.
Sinun ap kannattaa jutella mieheisi kanssa ihan ajan kanssa.
Tai jos hän on aina noin tyly sinua kohtaan, niin neuvoisin harkitsemaan erilleen muutamista.
Olen kuulemma lapsellinen maailman napa, joka ei kestä arkea.
Mieshän puhui tässä tahtomattaan itsestään. Aika tyypillistä muuten, että toisia tulee viimeiseen asti syytettyä omista puutteista, että ei tarvitsisi kohdata totuutta.
Antaisin miehellesi kaksi vaihtoehtoa: pariterapia tai ero. Tai kolmantena vaihtoehtona että alkaa kuunnella ja ottaa vakavissaan, mitä sanot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjäät paremmin ilman vittuilua ja saat joka toisen viikonlopun itsellesi.
Minunkin mieheni on yrittäjä ja kantaa siitä huolimatta vastuuta lapsista ja kodista. Kun lapset olivat pieniä, ei tosiaankaan tehnyt tuollaisia päiviä. Eikä tee muutenkaan, eikä tee edes reissuhommia.
Joillain miehillä tulee tuollainen kummallinen työhulluus kun lapset ovat pieniä. Ajattelevat, että osallistuvat perheeseen olemalla töissä (perheen elättäjä) ja sitten suuttuvat, kun kokevat "ettei mikään riitä, vaikka he kuinka yrittävät". Näitä aina välillä saa täältäkin lukea.
Vaikea tilanne sinulla ap. En pystyisi kuvittelemaan, että mieheni puhuisi minulle tuohon sävyyn. Vaikka meillä on riitoja, niin toista ei koskaan haukuta tuollaisilla sanoilla.
ja että isukni velvollisuuksiin vaan kuuluu hoitaa omaa lasta ei vain autella...mä en suoraan sanoen jaksais elää miehen kanssa joka selvästi asettaa työn ja uran noin perheen edelle.