parikymppiset lapsia "vihaavat" neitokaiset =)
itse olin tuollainen juuri 20v. En voinut sietää iniseviä, räkäisiä pikku känkkäränkkiä ja vannoin etten ikinä "hanki" lapsia. Kuinka ollakaan, nyt kolmikymppisenä minulla on aivan ihana pikku taapero, enkä voi sietää 20v. hienohelmoja, jotka eivät voi ottaa lasta syliin, leikkiä tämän kanssa tai kykene millään tavalla asettumaan lapsen tasolle. Tiedän, että itsekin olin tuollainen, mutta silti ärsyttää =) Ja tiedän, etteivät kaikki ole tuollaisia, joillakin tytöillä on loistava asenne lasten kanssa jo paljon nuoremmasta. Tiedä sitten, tuleeko heistä äitejä jo parikymppisenä.
Kommentit (5)
pitäisikään leikkiä lapsen kanssa tai muuten asettua lapsen tasolle? Ei kaikkien tartte sille sun ihanalle pikku taaperolle lässyttää jos ei halua. Olet ilmeisesti aina ollut kyvytön ajattelemaan asioita muusta kuin omasta näkövinkkelistä? Jos sinulla ei ole lapsia, muiden lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Nyt kun sinulla on lapsia,niin kaikkien tulee ottaa ne huomioon. Vai?
T. yksi kolmekymppinen joka on aina tykännyt lapsista, mutta ei oleta muiden niin tekevän
Onko tämä taas niitä juttuja, joissa mennään häihin tms. juhliin ja oletetaan, että muut (ne parikymppiset) katsovat lapsen perään, että äiti saa nauttia juhlista?
En leiki lasten kanssa, ellei minulle siitä erikseen makseta.
parikymppisenä mitään vastaan pikkulapsia ja siedin kitinää vielä paremmin kuin nykyään, vaikka nytkään en ole herkkä. Kun ei ollut omaa lasta, eivät korvat olleet "herkistyneet" lasten itkulle, joten en yleensä edes "kuullut" itkua tai kiukkuamista.
Mutta en minä silti kovin innokkaasti ollut ottamassa lapsia syliin tai leikkimässä näiden kanssa. Minulle ei ollut oikein mitään kokemusta lapsista, eikä kiinnostusta heihin. En osannut leikkiä lasten kanssa tms. Ymmärrän kyllä nykyäänkin hyvin lapsettomia, joita ei vain lapset kiinnosta ja jotka eivät osaa lasten kanssa toimia.
minä olen aina sanonut, etten halua lapsia. olen vela (=vapaaehtoisesti lapseton). Nuorena saatoin jopa sanoa "yök, inhoan lapsia", nykyisin olen 44 vee kummitäti, joka ei inhoa lapsia, mutta en halua vieläkään omia enkä erityisemmin halua koskea lapsiin tms. Lapset ovat silti ihan ok, nehän ovat pieniä ihmisiä. En koskaan ole kokenut vauvakuumetta.
pitäisikään leikkiä lapsen kanssa tai muuten asettua lapsen tasolle? Ei kaikkien tartte sille sun ihanalle pikku taaperolle lässyttää jos ei halua. Olet ilmeisesti aina ollut kyvytön ajattelemaan asioita muusta kuin omasta näkövinkkelistä? Jos sinulla ei ole lapsia, muiden lapset eivät saa näkyä tai kuulua. Nyt kun sinulla on lapsia,niin kaikkien tulee ottaa ne huomioon. Vai?
T. yksi kolmekymppinen joka on aina tykännyt lapsista, mutta ei oleta muiden niin tekevän