Sisarusten pojat

Eli on tehnyt ongelman ja nyt hoitaa sitä olematonta ongelmaa. Jotkut vanhemmat terapoivat lapsensa sairaksi kun eivät osaa hyväksyä heitä sellaisina kuin ovat.



Minulle ei ole tullut mieleenkään opettaa lapsille, että aikuisia täytyy aina totella. Sellainen lapsi on pedofiilin unelma.

Ja alkuperäinen keskusteluhan oli se että olenko liian tiukka jos sisko kasvattaa löyhemmin, nimittäin hänen poikansa osittaa jo aika vahvoja murkkumerkkejä ja uhmaa mitä mä en hyväksyisi, ja mietin pitäisikö sellaiset hyväksyä vai onko mun linja ok.

Suoraan sanoen olet aika hirviöäiti jollet hyväksy lapsen normaaleja kehitysvaiheita.

Aika hyytävää touhua tulee olemaan, jos lapsi ei murkkuiässä saa uhmata koska äiti ei sitä "hyväksy"... Onnea vaan matkaan, ap.

Ja alkuperäinen keskusteluhan oli se että olenko liian tiukka jos sisko kasvattaa löyhemmin, nimittäin hänen poikansa osittaa jo aika vahvoja murkkumerkkejä ja uhmaa mitä mä en hyväksyisi, ja mietin pitäisikö sellaiset hyväksyä vai onko mun linja ok.

Niinhän siitä päästään!

Jos saa heilua loma-aikaan koko päivän omissa menoissaan kenenkään kyselemättä? Oikeasti, 10v poika? Siinä ei ole kyse mun murrosiän hyväksymisestä. Onko se susta normaalia, jos on niin ehkä olisi syytä vähän miettiä tarkemmin..

ap

on vanhempien moka jos ei lastaan aikaisemmin kotiin pyytele.Mitä murrosikää tos nyt on?

Eli on tehnyt ongelman ja nyt hoitaa sitä olematonta ongelmaa. Jotkut vanhemmat terapoivat lapsensa sairaksi kun eivät osaa hyväksyä heitä sellaisina kuin ovat.

Minulle ei ole tullut mieleenkään opettaa lapsille, että aikuisia täytyy aina totella. Sellainen lapsi on pedofiilin unelma.

alkaa nyt näyttää siltä,että näin on saattanut käydä.

Mietitään jotain yksittäistä peliaikaa ja kiillotetaan omaa sädekehää, kun on ihanat murkut... Niin, sitä voi kehuskella toimineensa aikoinaan oikein ja pääsevänsä nyt helpolla. Tai sitten myöntää, että joidenkin lasten kanssa on vain väännettävä joka ikinen ikäkausi vaikeimman kautta. On tosi hienoa, jos teillä on kehumisen arvoiset teinit, mutta ap:n ongelmaan tai varsinaiseen kysymykseen siinä ei ole mitään ratkaisua - kunhan nyt piti kehua, että minä olen erinomainen kasvattaja ja sinä et. Hedelmätöntä keskustelua siis kaikin puolin. Perustakaa ihmeessä oma ketjunne, jossa kilvan kehutte helppoja teinejänne ja kerrotte meille uhmaikäisten vanhemmille, minkälaisin keinoin onnistuitte luomaan sen pohjan näille ihanille murkuille...



Ap:lle sanoisin, että aika tiukalta äidiltä kuulostat, mutta jos se saa arkenne sujumaan ja kaikille turvallisen ja hyvän olon kotona, niin silloin teidän perheenne ratkaisu on se oikea. Lapsia on erilaisia, ja jotkut eivät ilman selkeitä sääntöjä ja tiukkaa rangaistussysteemiä yksinkertaisesti kykene toimimaan normaalisti. Voithan tilannetta hiljalleen kokeilla löysäämällä joistaikin periaatteistasi ja katsomalla, löysääkö lapsi samantien taas näistä sääntöjen kiinnipitämisistä. Silloin tiedät, onko tiukka kuri nimenomaan tarpeellinen tälle lapselle vai ei.



Itselläni on haastava uhmis, enkä ole niin itseriittoinen, että kuvittelisin nyt ratkovani toiminnallani uhmikseni ongelmat, jotta hänestä tulee unelmateini. Paljon todennäköisemmin minulla on silloin myös haastava teini, joka kokeilee rajoja myös teininä. Toki toivon, että näin ei olisi, mutta ainakin uhmiksemme suhteen ei voi tehdä poikkeuksia tai livetä säännöistä. Olen itse hyvin spontaani ihmisenä ja kyennyt joustavasti sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin eikä lapsenakaan minua ole häirinnyt erilaiset tilanteet ja ratkaisumallit vaan olen kyennyt siirtymään sujuvasti esim. tiukemman kurin päivistä löyhemmän kurin päiviin ja takaisin. Nyt minulle on suunnaton haaste, kun lapseni ei kykenekään samaan, vaan jokainen kerta ratkaisun on oltava sama, rangaistuksen on tultava vääjäämättä, jos rikkoo sääntöjä ja sääntöjen on oltava samat kaikkialla. Muuten lapsesta tulee aivan pitelemätön ja hän käyttäytyy kuin eksyksissä. Valitettavasti tämä yhteiskunta ei ole stabiili eikä tilanteet samoja tai edes ratkaistavissa samalla tavalla, ja siksi me vanhemmat olemme melkoisen haasteen edessä. Lapsemme oppii toki hiljalleen, että aina ei voi toimia samalla tavalla, mutta edelleen tulee vahvoja ylilyöntejä, kun saakin esim. enemmän vapautta.



Jostain syystä lapsenkasvatuksessa koetaan omaksi ansioksi se, että lapsi ei kapinoi eikä tarvitse rajoja tai vanhempien jatkuvaa muistutusta säännöistä, tavoista ja suotavasta käytöksestä. Minusta se taas on lapsen ansiota. Ei ole kiva aina toitottaa, että onpas sinulla helpot lapset. Mutta totuus on, että joskus on helpot lapset ja vanhemmat, jotka osaavat näitä helppoja lapsia käsitellä. Miksi on niin vaikea myöntää, että kaikki lapset eivät ole helposti käsiteltävissä?

Eli on tehnyt ongelman ja nyt hoitaa sitä olematonta ongelmaa. Jotkut vanhemmat terapoivat lapsensa sairaksi kun eivät osaa hyväksyä heitä sellaisina kuin ovat.

Minulle ei ole tullut mieleenkään opettaa lapsille, että aikuisia täytyy aina totella. Sellainen lapsi on pedofiilin unelma.

Jos lapsi ei mene istumaan paikalleen luokassa koska harmittaa että kaveri löi kepillä, on lapsi viallinen. Aikuista on siis toteltava. Koulussa aikuinen ei selvitä asiaa vaan aikuista on toteltava. Jonossa on oltava ja aikuista on toteltava.

Vaikka mä miten tiedän miten paskasyöveri tämä av on en osannut ihan tähän varautua. Eihän mun tarvitsisi teille perustella sitä miksi mä lastani kasvatan kuten kasvatan ja voisin häipyä nukkumaan, mutta kyyneeleet nousee silmiin näistä loukkaavista sanoista. Olen hirviöäiti. Olen itse aiheuttanut ongelman. Kasvatan pedofiilin unelmaa.

ap

että "tottelevat ehdottomasti aikuisia2 ja ovat näin helppoja. Nämä 2 muuta ovat rohkeampia ja uskaltavat uhmata. Kun ap ei uskalla piestä perseitä verille, kuten ennen kasvatettiin uhmakkaammat lapset, hän keksii, että he ovat melkein erityislapsia ja täytyy rankaista koko ajan, että he oppivat tottelemaan koko aikuisia ja vanhempia.

pahan mielen, on lapsi VIALLINEN. Ei vittu, tää on provo. Ei kukaan voi sanoa lapsestaan, että hän on viallinen.

Tässä sulle ylempi uhmiksen äiti, joka teilasit meidän murkkujen äidit, jotka pärjää lasten kanssa, vaikka heitä ei ruoskan kanssa kasvatetakaan tottelemaan vanhempia.

Onko sunkin lapsi viallinen jos ei tottele aikuisia kun joku on hakannut sitä kepillä.

Ei vittu, mitä sairaita vanhempia.

Eli on tehnyt ongelman ja nyt hoitaa sitä olematonta ongelmaa. Jotkut vanhemmat terapoivat lapsensa sairaksi kun eivät osaa hyväksyä heitä sellaisina kuin ovat. Minulle ei ole tullut mieleenkään opettaa lapsille, että aikuisia täytyy aina totella. Sellainen lapsi on pedofiilin unelma.

Jos lapsi ei mene istumaan paikalleen luokassa koska harmittaa että kaveri löi kepillä, on lapsi viallinen. Aikuista on siis toteltava. Koulussa aikuinen ei selvitä asiaa vaan aikuista on toteltava. Jonossa on oltava ja aikuista on toteltava. Vaikka mä miten tiedän miten paskasyöveri tämä av on en osannut ihan tähän varautua. Eihän mun tarvitsisi teille perustella sitä miksi mä lastani kasvatan kuten kasvatan ja voisin häipyä nukkumaan, mutta kyyneeleet nousee silmiin näistä loukkaavista sanoista. Olen hirviöäiti. Olen itse aiheuttanut ongelman. Kasvatan pedofiilin unelmaa. ap

Mä olen vähän järkyttynyt siskon kasvatuksesta, kun ollaan eri linjoilla. Olenko mä ihan liian tiukka vai onko sisko leväperäinen? Esikoiset noin 10v poikia.

Mulle ei saa puhua epäkohteliaasti, niskoittelevasti tai nenätellen. Jos sitä tapahtuu mä sanon etten hyväksy tuota tapaa puhua. Peliaikaa on 1/2h vrk paitsi koulupäivinä ei konsolipelejä pelata. Yleisten sääntöjen rikkomisesta seuraa kotiaresti päiväksi tai pelikielto, riippuen siitä kumman arvelen olevan voimakkaampi keino. Ilmoitan etukäteen että näy tulee käymään jos toiminta ei muutu. Viikkoraha on 2e/vk jos siivoaa huoneen, vie roskat aina ja tyhjentää tiskikoneen pyydettäessä (pari kertaa viikossa käytännössä kumpaakin) sekä pissattaa koiraa. Kännykkä on peruskapula jolla ei pääse nettiin ja jossa on saldorajoitus.

Siis olenko mä liian tiukka mutsi? Toisaalta, pojat ovat erilaiset perusluonteeltaan, mun poika tarvitsee ehdottomasti tiukat ohjat, siskon poika ohjautuu vähemmällä.

jos sun sisko ei oo järkyttyny sun kasvatus tyylistä.

pahan mielen, on lapsi VIALLINEN. Ei vittu, tää on provo. Ei kukaan voi sanoa lapsestaan, että hän on viallinen.

Tässä sulle ylempi uhmiksen äiti, joka teilasit meidän murkkujen äidit, jotka pärjää lasten kanssa, vaikka heitä ei ruoskan kanssa kasvatetakaan tottelemaan vanhempia.

Onko sunkin lapsi viallinen jos ei tottele aikuisia kun joku on hakannut sitä kepillä.

Ei vittu, mitä sairaita vanhempia.

Eli on tehnyt ongelman ja nyt hoitaa sitä olematonta ongelmaa. Jotkut vanhemmat terapoivat lapsensa sairaksi kun eivät osaa hyväksyä heitä sellaisina kuin ovat. Minulle ei ole tullut mieleenkään opettaa lapsille, että aikuisia täytyy aina totella. Sellainen lapsi on pedofiilin unelma.

Jos lapsi ei mene istumaan paikalleen luokassa koska harmittaa että kaveri löi kepillä, on lapsi viallinen. Aikuista on siis toteltava. Koulussa aikuinen ei selvitä asiaa vaan aikuista on toteltava. Jonossa on oltava ja aikuista on toteltava. Vaikka mä miten tiedän miten paskasyöveri tämä av on en osannut ihan tähän varautua. Eihän mun tarvitsisi teille perustella sitä miksi mä lastani kasvatan kuten kasvatan ja voisin häipyä nukkumaan, mutta kyyneeleet nousee silmiin näistä loukkaavista sanoista. Olen hirviöäiti. Olen itse aiheuttanut ongelman. Kasvatan pedofiilin unelmaa. ap

Selitys tuohon koulutilanteeseen: Poikaa kaveri huitaisi sellaisella diablokepillä leikin lomassa. Kaveri sanoi että oli vahinko, poikani sanoi että löi tahallaan. En tiedä totuutta, saattoi hyvinkin olla vahinko jonka poikani vain tulkitsi tahalliseksi. Mutta opettaja sanoi että se oli vahinko ja poikani lukkinntui tästä eikä suostunut menemään luokassa omalle paikalleen. Opettaja on täysin kädetön tässä tilanteessa, kun poika tarvitsisi tukea, ja syyttää poikaa "vialliseksi". Kyllä, pojassa on joku vika koska ei aikuista tottele. Emme asu Porvoossa.

ap

Mietitään jotain yksittäistä peliaikaa ja kiillotetaan omaa sädekehää, kun on ihanat murkut... Niin, sitä voi kehuskella toimineensa aikoinaan oikein ja pääsevänsä nyt helpolla. Tai sitten myöntää, että joidenkin lasten kanssa on vain väännettävä joka ikinen ikäkausi vaikeimman kautta. On tosi hienoa, jos teillä on kehumisen arvoiset teinit, mutta ap:n ongelmaan tai varsinaiseen kysymykseen siinä ei ole mitään ratkaisua - kunhan nyt piti kehua, että minä olen erinomainen kasvattaja ja sinä et. Hedelmätöntä keskustelua siis kaikin puolin. Perustakaa ihmeessä oma ketjunne, jossa kilvan kehutte helppoja teinejänne ja kerrotte meille uhmaikäisten vanhemmille, minkälaisin keinoin onnistuitte luomaan sen pohjan näille ihanille murkuille...

Ap:lle sanoisin, että aika tiukalta äidiltä kuulostat, mutta jos se saa arkenne sujumaan ja kaikille turvallisen ja hyvän olon kotona, niin silloin teidän perheenne ratkaisu on se oikea. Lapsia on erilaisia, ja jotkut eivät ilman selkeitä sääntöjä ja tiukkaa rangaistussysteemiä yksinkertaisesti kykene toimimaan normaalisti. Voithan tilannetta hiljalleen kokeilla löysäämällä joistaikin periaatteistasi ja katsomalla, löysääkö lapsi samantien taas näistä sääntöjen kiinnipitämisistä. Silloin tiedät, onko tiukka kuri nimenomaan tarpeellinen tälle lapselle vai ei.

Itselläni on haastava uhmis, enkä ole niin itseriittoinen, että kuvittelisin nyt ratkovani toiminnallani uhmikseni ongelmat, jotta hänestä tulee unelmateini. Paljon todennäköisemmin minulla on silloin myös haastava teini, joka kokeilee rajoja myös teininä. Toki toivon, että näin ei olisi, mutta ainakin uhmiksemme suhteen ei voi tehdä poikkeuksia tai livetä säännöistä. Olen itse hyvin spontaani ihmisenä ja kyennyt joustavasti sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin eikä lapsenakaan minua ole häirinnyt erilaiset tilanteet ja ratkaisumallit vaan olen kyennyt siirtymään sujuvasti esim. tiukemman kurin päivistä löyhemmän kurin päiviin ja takaisin. Nyt minulle on suunnaton haaste, kun lapseni ei kykenekään samaan, vaan jokainen kerta ratkaisun on oltava sama, rangaistuksen on tultava vääjäämättä, jos rikkoo sääntöjä ja sääntöjen on oltava samat kaikkialla. Muuten lapsesta tulee aivan pitelemätön ja hän käyttäytyy kuin eksyksissä. Valitettavasti tämä yhteiskunta ei ole stabiili eikä tilanteet samoja tai edes ratkaistavissa samalla tavalla, ja siksi me vanhemmat olemme melkoisen haasteen edessä. Lapsemme oppii toki hiljalleen, että aina ei voi toimia samalla tavalla, mutta edelleen tulee vahvoja ylilyöntejä, kun saakin esim. enemmän vapautta.

Jostain syystä lapsenkasvatuksessa koetaan omaksi ansioksi se, että lapsi ei kapinoi eikä tarvitse rajoja tai vanhempien jatkuvaa muistutusta säännöistä, tavoista ja suotavasta käytöksestä. Minusta se taas on lapsen ansiota. Ei ole kiva aina toitottaa, että onpas sinulla helpot lapset. Mutta totuus on, että joskus on helpot lapset ja vanhemmat, jotka osaavat näitä helppoja lapsia käsitellä. Miksi on niin vaikea myöntää, että kaikki lapset eivät ole helposti käsiteltävissä?

Lohdullista että täällä on ollut tänä iltana edes joku joka ei mua tuomitse ?

ap

tästä äidistä ja lasta käy sääliksi. Toivottavasti joku puuttuu asiaan ja vaikka sisko tekee ls-ilmoituksen.

tästä äidistä ja lasta käy sääliksi. Toivottavasti joku puuttuu asiaan ja vaikka sisko tekee ls-ilmoituksen.

mitä ilmoitus koskisi? Ihan silkasta mielenkiinnosta että mikä kertomastani on sinusta lastensuojeluilmoituksen arvoista?

ap

en jaksanut lukea koko ketjua,mutta onko sulla erityislapsi ja siskollasi ei?

Selitys tuohon koulutilanteeseen: Poikaa kaveri huitaisi sellaisella diablokepillä leikin lomassa. Kaveri sanoi että oli vahinko, poikani sanoi että löi tahallaan. En tiedä totuutta, saattoi hyvinkin olla vahinko jonka poikani vain tulkitsi tahalliseksi. Mutta opettaja sanoi että se oli vahinko ja poikani lukkinntui tästä eikä suostunut menemään luokassa omalle paikalleen. Opettaja on täysin kädetön tässä tilanteessa, kun poika tarvitsisi tukea, ja syyttää poikaa "vialliseksi". Kyllä, pojassa on joku vika koska ei aikuista tottele. Emme asu Porvoossa.

ap

Missä vaiheessa lapsestasi tulee se aikuinen, jota kaikkien pitää _ehdottomasti_ totella?

Meille on kotona opetettu, että epäoikeudenmukaisuutta ei tule hyväksyä missään tilanteessa. Olen tämän myös sanonut ala-asteella opettajalle, joka vaikenikin jutuissaan heti. Tarvittaessa vaikka istuin sitten pulpetissani arestissa lopun päivän (koska opettaja näin käski, koska ei voinut myöntää olevansa väärässä eräässä luonnotieteellisessä faktassa; "aikuinen on aina oikeassa").

Mutta harmittaa ap:n lapsen puolesta, koska 10-vuotiaalla ei ilmeisesti ole mitään mahdollisuutta pohtia, harkita ja hyväksyä toimintansa seuraamuksia.

Minulla on 10 v haastava poika ja olen hänen kasvatukseen hakenut vuosien varrella täältä tukea. Ihan samanlaista olen saanut niskaan, eli suurin osa täyttä paskaa. Mutta siihen on selitys: ne, joilla on ns. tavallisia lapsia eivät ymmärrä, mitä on kasvattaa haastavaa lasta.



Lapsen käyttäytymiseen vaikuttaa hyvin vahvasti tunteet. Lapsi ei käyttäydy rationaalisesti, vaan tunteen varassa. Ja kun tunteet ovat vahvat ja massiiviset, niin käytös menee sen mukaan. Olenkin ajatellut, että tällaisen lapsen kasvattamisvaessa on kyse viime kädessä tunteiden hallintaan ja hillintään liittyvästä ohjauksesta.

Tämä on se kaikista tärkeintä. Ja sen opettaminen lapselle on todella vaikeaa.

Siis kerrallaan. Tekisin mieluummin niin, että pelaa vaikka joka toinen päivä enemmän. Tuntikin on aika lyhyt aika. Tiedän mistä puhun.

Eihän 1/2 tuntia kerrallaan riitä mihinkään.

lapsi saa puhua epäkunnioittavasti ja olla nenäkäs eikä vanhemmat puutu asiaan. Pelailla saa mielinmäärin, koska sitä ei ole rajoitettu mitenkään. Kotiarestia ei yleensä lapselle anneta, ja jos annetaan, siitä ilmoitetaan vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Lapsi saa rahaa käyttöönsä lähes aina kun pyytää, mitään viikkorahasysteemiä ei ole. Vastineeksi rahasta lapsen ei ole pakko osallistua kotitöihin. Lisäksi tuolla hemmotellulla kakaralla on markkinoiden hienoin kännykkä, josta pääsee nettiin ja jonka puhelinlaskun vanhemmat maksaa mukisematta.



Summasummarum: Ap on kateellinen jostain syystä siskolleen ja yrittää nyt kiillottaa "hyvä äiti" kruunuaan mollaamalla toisten erilaista tapaa kasvattaa lapsiaan.



Helpottaako se sun pyykkistä pahaa oloasi? Epäilen.

[/quote]

Selitys tuohon koulutilanteeseen: Poikaa kaveri huitaisi sellaisella diablokepillä leikin lomassa. Kaveri sanoi että oli vahinko, poikani sanoi että löi tahallaan. En tiedä totuutta, saattoi hyvinkin olla vahinko jonka poikani vain tulkitsi tahalliseksi. Mutta opettaja sanoi että se oli vahinko ja poikani lukkinntui tästä eikä suostunut menemään luokassa omalle paikalleen. Opettaja on täysin kädetön tässä tilanteessa, kun poika tarvitsisi tukea, ja syyttää poikaa "vialliseksi". Kyllä, pojassa on joku vika koska ei aikuista tottele. Emme asu Porvoossa.



ap

[/quote]

Opettaja ei siis osannut käsitellä tilannetta niin, että kaikki lapset olisivat rauhoittuneet ja että heitä olisi kuunneltu sekä kohdeltu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Todella inhottavaa pojalle, kun kokee tulleensa väärin kohdelluksi, sisällä kuohuu eikä saa edes rauhassa rauhoittua, vaan pitää mennä koko luokan kytättäväksi. Eikö lapsen itsetuntemukseen ja harkintakykyyn voisi luottaa sen verran, että kun lapsi sanoo ettei voi mennä luokkaan, niin silloin hän ei voi mennä luokkaan. Fiksu opettaja olisi antanut lapsen rauhoittua rauhassa muiden katseilta suojassa, vaikka ei muuta olisikaan kädettömänä osannut tehdä.