Olen pettynyt opettajamieheeni

mies ei jaksa työtään? Voisiko vaihtaa työtä?



Oletatko muitakin asioita vai puhutteko toiveistanne ja odotuksista?

Olen 2 vuotta tuota laiskaa paskaa nyt katsellut. Mitta tuntuu olevan ihan täynnä.



Ryyppäys ja riekkuminen kavereiden kanssa on aina niin paljon tärkeämpää kuin perhe ja vaimo.



Tekis mieli melkein kertoa hänen työnantajalleen että vetää vähän liikaa viinaa ja on polttanut pilveäkin, mutta pelkään että saisi sitten potkut eikä sellaista puhuttelua ja huomautusta mitä toivoisin. Meidän talous ei kestäis sitä, ja jos erotaan niin saa kyllä maksaa ihan kunnon elarit.

Kuukauden katsot miten menee ja sitten teet uuden päätöksen.

Entä minkä verran ikää on teidän lapsilla?



Kuulostaa keskenkasvuiselta tuo miehesi. Tosin itse opettajana tunnistan tuon efektin, että kun kaiken päivää kasvattaa, niin kotona ei sit enää jaksaiskaan. Eikä vois vähempää kiinnostaa omien lasten vanhempainillat ja muut diipadaapat.

niin tuskin saat sitä korjattua enää, vaikka miten yrittäisitte jotain terapiaa.

helpompihan sen on pitkillä lomillaan tässä nyt vähän hetkeksi ryhdistäytyä. Syksyllä jatkuis kuitenkin samat "harrastukset".



Aaargh. Mä olen niin raivona etten oikein voi edes ajatella selkeästi. Mies lähti eilen kavereiden kanssa mökille dokaamaan ja mä pidän kahden pienen lapsen kanssa kotia pystyssä ja odottelen milloin iskää kiinnostais tulla käymään kotona.



Pelkään et viime kesä toistuu, ja mies vaan bailaa koko hiton kesän kavereineen. Voitte kutsua naiviksi ja idiootiksi, mut mä oikeasti kuvittelin et tuollaisella ammatinvalinnalla ois vähän merkitystä siihen miten vastuuta kannetaan elämässä ylipäätään. Mut ei näköjään pidä paikkaansa.

niin tuskin saat sitä korjattua enää, vaikka miten yrittäisitte jotain terapiaa.

...Voi BLAH! Ai nytkö mun pitäis silittää tän toisen ihmisen päätä ja ymmärtää? Ai ei saa olla rehellisesti vihainen kun suuututtaa? No eipä tietenkään. Mun pitäis vaan jaksaa jatkaa ja yrittää ja pitää kaikkea kasassa. Jopa täällä keskustelupalstalla anonyyminä. Paskat!

Ja kysyjille tiedoksi, mies on 35v. Ja mua 8 vuotta vanhempi. Eli LUULIN että ois kypsempi, mut eipä ole. Ei.

jos oletit että tietty ammatti takaa jotain ominaisuuksia niin aika metsään menit. sori.



Jos yhtään lohduttaa niin äitini teki samoin.

ihmeessä perustit perheen miehen kanssa, josta vain luulet asioita toisarvoisten seikkojen vuoksi, etkä tutustunut mieheen ensin?

Aikuinen mies on ottanut lapsen puolisokseen. Ja aikuiseksi itseään luuleva nainen haluaa, että työnantaja laittaisi teidän perheasiat ojennukseen.



Eihän tässä tiedä kummalle nauraisi kovemmalla äänellä.

että petä. pidä se miehes siinä sivussa elättämässä perheenne ja hanki sulle oma rattopoika tai muutamakin sellanen.



ulkoista mies teidän perhe-elämästä, älä varaa mieheen ollenkaan. suunnittele sulle ja lapsille menot ja meette sen mukaan. mies voi käydä kotona nukkumassa kun biletykseltään kerkee jatka sinä elämääsi samalla aikaa.

..taitaa olla jonkun sortin alkoholiongelma.. kerro että saa valita, joko perhe tai kaverit & promillet. Jos ei pysty olemaan dokaamatta esim. 1 -2 kk, on varma tapaus ja ongelma vaan ajankanssa pahenee. Sano että hakee apua jos ei pysty lopettamaan.. (a-klinikka - aa kerto jne. mitä näitä nyt on)

Kokeilkaa sitä pariterapiaa nyt ainakin ensin.

Kyllä minäkin vetäisin nupin turvoksiin aina kun siihen olisi mahdollisuus, jos tuollaisen akan olisin itselleni erehtynyt valkkaamaan.

pettamista en suositte. Silla tuskin tuota tilannetta korjaat. Jata sitten mieluummin, jos hanen tyylinsa elaa ei sovi omiin kuvioihisi ja/tai miellyta muuten. Toista et voi muuttaa, ja jos han on jo 35 vuotias niin eikohan ole sen verran aikuinen etta ymmartaa tekojensa seuraukset, ei pelkastaan lapsellisuuttaan rieku dokailureissuilla. Todennakoisesti han kokee etta hanella on joku elamassaan pielessa, joko tyokuviot tai kotikuviot tai molemmat.



Sinulle sanoisin etta miten ihmeessa ammatinvalinnan perusteella voit paatella kuka on hyva isa ja puoliso! Ei todellakaan mene niin! Olisit tutustunut mieheen ensin, katsonut etta millainen luonne hanella on ja keskustellut ja kuulostellut mitka on teidan yhteiset haaveet.



Mutta jos yhtaan lohduttaa, niin naiivina nuorikkona itse lankesin ihan samaan, mutta erosin huonosta suhteesta ja loysin aikanaan todellisen Sielunkumppanini.



Eli ehka sen perusteella sanoisin, etta eroa. Mutta ala peta.

Aikuinen mies on ottanut lapsen puolisokseen. Ja aikuiseksi itseään luuleva nainen haluaa, että työnantaja laittaisi teidän perheasiat ojennukseen.

Eihän tässä tiedä kummalle nauraisi kovemmalla äänellä.

Tuntuu olevan kovinkin suosittu harrastus siellä Suomessa. Johtuuko siitä, että kun itsellä menee kaikki pain helvettiä, eikä ole elämässä tullut menestystä, että on kiva riekkua kaikille muille, joilla menee joskus huonosti?

Vahingonilo on paras ilo.

Valitsetteko puolisonne ammatin perusteella? En voi muuta kuin ihmetellä! Mä ainakin valitsen puolisoni luonteen ja elämäntapojen perusteella. Onko ammatilla väliä??? Mitä väliä sillä on vaikka olisi paskakuski, kunhan on kunnollinen?

Vahingonilo on paras ilo.

Nautitko vahingonilosta? Itse en ole siitä koskaan nauttinut, enkä sitä koskaan ymmärtänyt. Siksi sis kyselen.

mennä takuuseen ammatin puolesta, mutta toki saatoit olettaa vastuullisuutta jne. Olen ope, valitettavasti kollegoissani on monta sellaista kuin miehesi. Itsekin ihmettelen moista, kun itse pärjään ilman alkoholia jne.



Kerro faktat miehellesi ja kerro että lapsen parhaaksi (ja teidän ) on tehtävä joku muutos/ratkaisu. Tarvittaessa HAE apua sos.toimesta/turvakodista tms. jos tilanne on sietämätön tai vaikka pelkäät.



Tsemppiä!