Loukkasi todella paljon kun lapsestani otettiin huumausaine-testi

ja jos siis ihan kunnollinen on siihen asti ollut. Hulttion kanssa tuskin kukaan VIITTÄ lasta erehtyy tekemään, yhden vielä jotenkin ymmärtääkin.

sun kannattaisi viedä katkerat luusi pois täältä. kukaan ei kaipaa tuollaisia asiattomia kommentteja. ota selvää ennen kuin alat aukoa päätäsi. mitä saa ja mitä ei. joillain ei ole ketään keneen voi turvata, ei kuka tahansa ystävä voi tulla päivisin hoitamaan neljää lasta saati halua- ihmisiä kuolee, jopa isä-ihmisiä ja äitejä.

ei voi kun vaan ihmetellä ihmisten pahansuopuutta vielä tilaneessa jossa toisen pieni lapsi on sairas..

sun kannattaisi viedä katkerat luusi pois täältä. kukaan ei kaipaa tuollaisia asiattomia kommentteja. ota selvää ennen kuin alat aukoa päätäsi. mitä saa ja mitä ei. joillain ei ole ketään keneen voi turvata, ei kuka tahansa ystävä voi tulla päivisin hoitamaan neljää lasta saati halua- ihmisiä kuolee, jopa isä-ihmisiä ja äitejä.

ei voi kun vaan ihmetellä ihmisten pahansuopuutta vielä tilaneessa jossa toisen pieni lapsi on sairas..

Jos tämä äiti-ihminen soittaa neuvolaan ja kertoo huolensa, niin ihan tasan tarkkaan tämä meidän loistava yhteiskunta järjestää tällekin äidille apua, jolloin asiat saa hoidettua, tai kertoo paikan mistä saa apua. Se on ihan tasan tarkkaan fakta ja kiinni vain omasta aloitteellisuudesta.

ja jos siis ihan kunnollinen on siihen asti ollut. Hulttion kanssa tuskin kukaan VIITTÄ lasta erehtyy tekemään, yhden vielä jotenkin ymmärtääkin.

aika nuorenakin.

Jos tämä äiti-ihminen soittaa neuvolaan ja kertoo huolensa, niin ihan tasan tarkkaan tämä meidän loistava yhteiskunta järjestää tällekin äidille apua, jolloin asiat saa hoidettua, tai kertoo paikan mistä saa apua. Se on ihan tasan tarkkaan fakta ja kiinni vain omasta aloitteellisuudesta.

Itsekin olen viiden lapsen yksinhuoltaja, kuopus sairas ja vietytty paljonkin alkuun aikaa sairaalassa. Eikä todellakaan irronnut apua. Neuvolan kautta olisi saatu perhetyöntekijä keskustelemaan kotiin tilanteesta, hänen tehtäviinsä ei kuulunut lasten hoito vain minun kanssa keskustelu. Kävi kerran, totesin turhaksi. Kotipalvelun kautta tarjottiin kodinhoitajaa, joka voisi hoitaa myös lapsia, neljäksi tunniksi noin kerran kuukaudessa. Siinä kaikki.

Minulla onneksi oli turvaverkkoja niin, että en joutunut lasta kertaakaan jättämään sairaalaan yksin, pisimmillään olimme yhtäjaksoisesti kolme viikkoa osastolla. Isoille pystyi selittämään miksi äiti on poissa, pieni ei olisi ymmärtänyt.

ja mitään apua en tältä nyt peräänkuulutetulta loistavalta yhteiskunnalta saanut. Mistään kodinhoitajista ei ollut tietoakaan, ei kuulemma liikene "tavalliselle" äidille, olisi pitänyt ruveta ryyppäämään tai käyttämään huumeita. Tai sitten tietää vaikka lapsen sairastuminen noin kuukautta etukäteen.

ja olla sairaalassa muutenkaan aamusta iltaan kun lapseni sielä oli!

Huomaa ettei monen mamman lapsi ole sairaalassa ollut!! Vai väitättekö että olisitte tapauksessa kuin tapauksessa 24 h sairaalassa? Vaikka kuukauden? Kaksi?

Idiootteja palsta täys.

AV mamma jättää tietenkin kaikki muut lapset hunningolle kun yksi sairastuu. AV mamma tuo kotoa patjan ja peiton ja linnoittautuu huoneen oven eteen ja häiritsee muita pikkupotilaita ja lääkärien työtä.

Se lapsen sairaalassa olo on sellaista luovimista ettei tosikaan! Moni ei vain voi jättää koko muuta elämää retuperälle! Elämän on jatkuttava.

en tiedä missä pumpulissa elätte, mutta kaikilla ei vaan ole tukiverkostoja ympärillä niin paljon.

Ihan sairaalastakin soitettiin perhetyöhön, vastaus ei ole työntekijöitä.

Mistä päättelitte, että sairaalassa ollut lapseni olisi nuorimmainen?

Minulla on vauvakin.

Kyllä kuule piti priorisoida, että lähes olemattomalla avulla sairaalaan pääsin joka päivä ja samalla hoitanut kauppareissut ja muuttoon liittyvät asiat ILMAN AUTOA.

Kyllä ne isommatkin tarvitsee äitiä, eikä minusta 7-vuotias ole vielä tarpeeksi iso olemaan itsekseen. Joku voi olla eri mieltä, mutta minä en jättäisi vahtimatta. Sairaalassa olevalla lapsella oli kumminkin turvallinen paikka ja koko ajan ns. valvovan silmän alla.

Ehkä suhtaudun eri tavalla tuollaiseen kun olen itse ollut saman ikäisenä sairaalassa 4kk ja eri kaupungissa kuin vanhempani. Äitinikin piti kumminkin töissä käydä, jotta sai hoitoni maksettua ja kodin pidettyä sekä ruokaa kaappiin.



Jos olisin jättänyt kaiken muun hoitamatta ja ollut sairaalassa 24/7 niin se ei olisi ainakaan lapsien parhaaksi koitunut.



Toisaalta. Aloitukseni ei millään muotoa liittynyt

sairaalassa vietettyihin tunteihin eikä minun tarvitse tänne selontekoa koko elämästäni tehdä.

Minua kumminkin testi loukkasi ja piste. Ehkä se ei koskettaisi jos olisin hälläväliäyh-äiti.





Ap

Mutta onhan se niinkin että sairaalassa ollaan velvoitettuja tekemään niitä testejä.

Omalta lapseltani murtui käsi ja lääkärissä hänet sitten riisuttiin puolialastomaksi ja tutkivat että onko pahoinpitelyn merkkejä. Sama tehtiin minulle kun olin pienenä murtanut käteni ja samoin on tutkittu serkkuni lapsi sekä ystäväni lapsi, joilta on jalka ja käsi murtunut.

Vaikka ovatkin normaalikäytäntöjä niin kyllähän se nyt äidistä pahalta tuntuu. Varsinkin kun meillä ei jaella tukkapöllyjä tai luunappejakaa, joten tottakai tuntui pahalta.. Ja silloin varsinkin tutkitaan tuo pahoinpitely juttu, jos lapsi on alle kouluikäinen, ainakin muistaakseni näin.



Länkyttäjät länkyttäkööt, älä ap välitä niistä. Mun mielestä on aika normaalia järkyttyä tuollaisista epäilyistä.

Mutta kylläpä tänne kotosuomeenkin mahtuu jos jonkinmoista tallaajaa. Ei oikeasti ole edes harvinaista sellainen psyykeongelma, että tekeytyy sairaaksi saadakseen sairaalahoitoa tai että tekee lapsensa sairaaksi samasta syystä.

Olen ollut pitkään leikkausyksikössä töissä, ja näitä tämmöisiä tapauksia tulee vastaan aika säännöllisin väliajoin. Se Munchausen by proxy-juttu on ihan totta Suomessakin ja hoitohenkilökunta sekä lääkärit sen kyllä työssään tietää. Että ei kannata loukkaantua tai ihmetellä, kaikki on kuulkaa mahdollista ihmisen mielessä.