Voi hemmetti, 16-vuotias poikani on mennyt ihastumaan johonkin yh-äitiin...
Juuri yläasteelta päässyt poikani on siis ihastunut ja "kimpassa" samanikäisen tytön kanssa, joka on saanut kuukausi sitten lapsen. He näkevät päivittäin, varsinkin nyt kesälomalla, kun ei saanut töitä ja "hengaavat". Olen koittanut puhua pojalle, että koittaisi etsiä jonkun, joka olisi hänen kanssaan samassa elämäntilanteessa, mutta ei... Mitä ihmettä teen?!
Kommentit (199)
Sinunko elämäsi on pyshtynyt ja muuttunut paskaksi kun olet lapsen saanut. Otan osaa. Et olisi tehnyt lapsia ollenkaan, suret sitä että poikasi ei saa rellästää vai mitä?Itse olen saanut lapseni nuorena eikä mun elämä oo mitenkään huonontunu opiskelen käyn töissä ja kaiken vapaa aikamme vietämme perheen kesken, teemme kivoja reissuja, myös ulkomaille jne. Ainoastaan alkohin käyttäminen on loppunut lasten saannin jälkeen, enkä sitä kaipaakkaan. Sääli teitä kenellä elämä loppuu kun ei voi vetää kännejä millon haluaa!Tai ehkä te vain olette itsekkäitä ja katkeria kun olette joutuneet kantamaan vastuuta omista lapsistanne.
Terveisin kahden alle 3v lapsen onnellinen äiti.
Mutta jokaisella on haaveita oman lapsensa elämästä. Ja oma haaveeni ei ole, että poikani menisi kimppaan 16v 15 vuotiaan yksinhuoltajatytön kanssa ja jättäisi koulut kesken ja alkaisi elää sossun tuella.
Joten sanon uudelleen, että toivon poikieni ajattelevan muullakin kuin alapäällään ja miettivän tulevaisuuttaan harkiten.
No, tämä on kyllä vain spekuloitu tilanne, sillä ei ole pelkoakaan, että näin toimisivat.
Sinunko elämäsi on pyshtynyt ja muuttunut paskaksi kun olet lapsen saanut. Otan osaa. Et olisi tehnyt lapsia ollenkaan, suret sitä että poikasi ei saa rellästää vai mitä?Itse olen saanut lapseni nuorena eikä mun elämä oo mitenkään huonontunu opiskelen käyn töissä ja kaiken vapaa aikamme vietämme perheen kesken, teemme kivoja reissuja, myös ulkomaille jne. Ainoastaan alkohin käyttäminen on loppunut lasten saannin jälkeen, enkä sitä kaipaakkaan. Sääli teitä kenellä elämä loppuu kun ei voi vetää kännejä millon haluaa!Tai ehkä te vain olette itsekkäitä ja katkeria kun olette joutuneet kantamaan vastuuta omista lapsistanne.
Terveisin kahden alle 3v lapsen onnellinen äiti.
jotka nostaa kädet pystyyn ja sanoo, ettei voi lapsilleen mitään. Se on helpoin tie mennä sieltä, mistä aita on matalin. Ja kyllä se useasti näkyy sitten olevan se poliisi, joka voi jotain kun vanhemmilla ei ole edes halua yrittää mitään. Surullista kun jotkut vanhemmat ei ymmärrä, että se kasvattamisen pitäisi aloittaa jo ihan pienestä. Se on turha ihmetellä kun löysät on jo housuissa, että miksi teini ei tottele.
Tosi hienoa, että sinulla on teinipoikia, joiden valintoihin voi(t) vaikuttaa. Kaikilla näin ei ole, eikä se aina ole kasvatuksesta tai "kunnon/epäkunnon" perheestä olemisesta kiinni. Tiedän nimittäin kokemuksesta.
Minulla on teinipoikia ja voin kyllä sanoa, että heidän valintoihinsa voi vaikuttaa. Toki heilläkin on luokallaan näitä poikia, joiden elämä ei ole heidän vanhempia kiinnostanut ja se kyllä näkyy. Suomi jakautuu kahtia. Näin se vain menee.
Toivottavasti sinun lapsesi ovat oikein mallikelpoisia ja ihania. Elämä opettaa, katu kovettaa. Usko pois eivät nekään tai ennenkaikkea sinäkään kaikessa onnistu. Rukoile että ymmärtäisit elämää mahdollisimman pian että ei tekisi niin kipeää sitten myöhemmin..
mitä lapsi haluaa. Se aloitetaan jo ihan pienestä ja jatkuu aikuiseksi asti, että ohjataan lasta oikealle tielle.
Itse olen ainakin tyytyväinen näin aikuisena, että isä ei päästänyt minua tyttökavereiden kanssa festareille 12v ja ns. poikakaverin kanssa viettämään mökkiviikonloppua. Säästyin todella paljolta. Itsekin olen ollut nuori ja muistan sen, kuinka sitä luuli tietävänsä kaiken ja olis ollut niin kivaa ja hienoo päästä kavereiden kans kaljakassin kans mökille poikakaverin kanssa ja päästä siitä neitsyydestään eroon. Mutta kun vanhukset oli niin ikäviä kalkkiksia, etten päässyt joka paikkaan ja kaikkea ei hyväksytty niin onneksi jäi moni asia kokematta.
toivoo lapselleen parasta, kannataisi silloin miettiä myös hänen tuntemuksiaa, tunteitaa ja tahtojaa. Eikä mennä oman perseen mukaan ja päättää pojan puolesta, mitä hän saa tuntea.
Toki voi ja täytyykin toivoa lapselleen parasta, mutta mistä tiedät mikä on pojallesi parasta?ehkä hän on onnellinen tytön kanssa. Eikö se riitä?Olisit elänyt itse elämäsi niin kuin olisit halunnut lapsesi elävät niinkuin ne tahtovat. Toki ymmärrän huolesi mutta jos poika on oikeasti onnellinen ja he haluavat olla yhdessä niin anna heidän olla!Vai mitä odotat poikasi tekevän?Ihmiset ovat erilaisia ja eriaisioista onnellisia.
lapseni luokkakaverin äiti. Voi kun sille ei voi mitään. Viime viikonloppunakin ryyppäsi ja poliisit toi kotiin. Koulusta on pantu jäähylle kun hakkasi pienemmän pojan sairaalakuntoon.
Oi joi ja voi kun niitä pitää ymmärtää kun niillä on niin vaikeaa ja jos menee tuomitsemaan näitä kriminaalinalkuja niin sitten tulee paha jumala ja kostaa kyllä sun lapsille ja elämä opettaa ja niillä sun kakaroilla menee kyllä huonosti sitten myöhemmin kun et ymmärrä, ettei näille nuorille voi mitään.
jotka nostaa kädet pystyyn ja sanoo, ettei voi lapsilleen mitään. Se on helpoin tie mennä sieltä, mistä aita on matalin. Ja kyllä se useasti näkyy sitten olevan se poliisi, joka voi jotain kun vanhemmilla ei ole edes halua yrittää mitään. Surullista kun jotkut vanhemmat ei ymmärrä, että se kasvattamisen pitäisi aloittaa jo ihan pienestä. Se on turha ihmetellä kun löysät on jo housuissa, että miksi teini ei tottele.
Tosi hienoa, että sinulla on teinipoikia, joiden valintoihin voi(t) vaikuttaa. Kaikilla näin ei ole, eikä se aina ole kasvatuksesta tai "kunnon/epäkunnon" perheestä olemisesta kiinni. Tiedän nimittäin kokemuksesta.
Minulla on teinipoikia ja voin kyllä sanoa, että heidän valintoihinsa voi vaikuttaa. Toki heilläkin on luokallaan näitä poikia, joiden elämä ei ole heidän vanhempia kiinnostanut ja se kyllä näkyy. Suomi jakautuu kahtia. Näin se vain menee.
Toivottavasti sinun lapsesi ovat oikein mallikelpoisia ja ihania. Elämä opettaa, katu kovettaa. Usko pois eivät nekään tai ennenkaikkea sinäkään kaikessa onnistu. Rukoile että ymmärtäisit elämää mahdollisimman pian että ei tekisi niin kipeää sitten myöhemmin..
kokemuksen kautta oppii parhaiten. Tässäkin ihmiset on erilaisia.
Jos sinulle on onnellisuuden huippu, että poikasi elää sossun tuella kaupungin vuokra-asunnossa teiniäidin kanssa niin asia ok. Minä en sellaista tulevaisuutta lapselleni toivo. Se ei todellakaan ole minun mielestä se unelmien huippu, mitä olen lapselleni halunnut kun olen häntä tuudittanut sylissäni.
Mutta kun ei paremmasta tiedä, ei voi mitään muuta odottaakaan.
Toki voi ja täytyykin toivoa lapselleen parasta, mutta mistä tiedät mikä on pojallesi parasta?ehkä hän on onnellinen tytön kanssa. Eikö se riitä?Olisit elänyt itse elämäsi niin kuin olisit halunnut lapsesi elävät niinkuin ne tahtovat. Toki ymmärrän huolesi mutta jos poika on oikeasti onnellinen ja he haluavat olla yhdessä niin anna heidän olla!Vai mitä odotat poikasi tekevän?Ihmiset ovat erilaisia ja eriaisioista onnellisia.
Rahat loppuvat ja tuet pienenevät. Jako tulee olemaan rajumpi. Ei ole kohta varaa elättää kaikkia näitä pummeja. Näin se vain menee.
Aina ei riitä se onnellisuus. Onnellisuus ja rakkaus häviää aika äkkiä kun raha loppuu ja tuet pienenee ja sossun tädit kyttää.
miksi poikasi pitäisi elää sossun tuella kaupungin vuokra-asunnossa? Hän voisi elää teiniäidin kanssa vaikka kuule omakoti talossa ja omilla rahoillaan. Siitä päättää poikasi itse. Se että hän on teiniäidin kanssa, ei tarkota sitä, ettäkö hänen pitäisi elää jotenkin kurjasti! Haha.
Kuvittelin että tämä yh-äiti olisi jokin 30-v. nainen... mutta jos tyttö on samanikäinen ja he rupeavatkin oikeasti rakastamaan toisiaan, niin mitäs pahaa siinä on.
Ja toisella on lapsi. Tarkoittaako se teistä OIKEASTI kaupungin vuokrakämppää ja keskeytettyjä opintoja?
( aika mustavalkoista)
Työn puolestan nähnyt monia onnistuneita suhteita missä opiskelut on suoritettu kunnialla loppuun... Tosin näissä perheissä nuorten vanhemmat ovat olleet tukemassa ja auttamassa... Sitten on nämä joiden on PAKKO selvitä tavalla tai toisella,mutta heidän vanhemmat ovatkin kääntäneet selän. Sääli,monella noista nuorita olis tarve saavuttaa suuria asioita, mutta vanhemmat... no ovat suoranaisia patapäitä.
Lapset vain tuppaa joskus yöllä itkeä.. :D Aijaa, oletko ihan täysin varma? Pystyykö tän asian varmistamaan jostain?
Mielestäni kun selailin niin toi keskoskohta oli vaan kysymys mielessä että vaikuttaako se siihen. LÄHTEEKÖ KAIKILLA JUHANNUSMOPO KÄSISTÄ? Kattokaa nyt aikuiset ihmiset mitä kirjoitatte, isot pahat aikuiset vastaan epäkypsät teinit.. HUHHUH
Minun poikani ei tuon tytön kanssa seurustelisi. Ensinnäkin, vanhempana olen lapsestani vastuussa 18-vuotiaaksi saakka. Niin kauan, kun lapseni asuu minun ja mieheni talossa, ja me vastaamme elatuksesta, me määritämme raamit. Ja niihin ei kuulu heilastelu teiniäidin kanssa. 15-16 -vuotias ei tarvitse seksikumppania.
Toiseksi, juuri synnyttäneen äidin tehtävä on vauvan hoito, ei uuden poikaystävän etsintä. Todella toivoisin, että ensikodissa kiinnittäisivät huomion tähän.
Ihan tosissas, sanoisit sun pojalle että ei mitään vaihtoehtoja? Nykynuorille en uskaltaisi. Kauan siinä samassa taloudessa asutakkaan sit enään. Okei, ehkä se riippuu myös siitä millainen poika on.
Jotenkin älytön toi sun lopetus että pitäisi kiinnittää huolta ensikodissa siihen että äiti pysyy lapsen kanssa kahdestaan neljän seinän sisällä? Sehän olisikin hieno tuki uudella äidille ja lapselle. Ei maailmassa mitään pelottavaa ole, kato vaan 18-vuoden päästä uudelleen. What?
No eikös se ole aivan sama, että olisiko pojallasi teinäiti tyttöystävänään tai että olisi lapseton tyttöystävä. Teiniäitiys, ei tarkota lutkaa, huoraa, jakorasiaa, seksikumppani tms. Ja sinäpä tuskin pystyt poikasi seksikumppaneiden tapailua estämään. Muuta kuin, että omassa talossanne eivät tätä tee.
Ja varmasti sosiaalityöntekijät puuttuvat johonkin, jos on jotain puututtavaa. Siihen asti muillakaan ei pitäisi olla sanottavaa.
Jos sinulle on onnellisuuden huippu, että poikasi elää sossun tuella kaupungin vuokra-asunnossa teiniäidin kanssa niin asia ok. Minä en sellaista tulevaisuutta lapselleni toivo. Se ei todellakaan ole minun mielestä se unelmien huippu, mitä olen lapselleni halunnut kun olen häntä tuudittanut sylissäni.
Mutta kun ei paremmasta tiedä, ei voi mitään muuta odottaakaan.
Toki voi ja täytyykin toivoa lapselleen parasta, mutta mistä tiedät mikä on pojallesi parasta?ehkä hän on onnellinen tytön kanssa. Eikö se riitä?Olisit elänyt itse elämäsi niin kuin olisit halunnut lapsesi elävät niinkuin ne tahtovat. Toki ymmärrän huolesi mutta jos poika on oikeasti onnellinen ja he haluavat olla yhdessä niin anna heidän olla!Vai mitä odotat poikasi tekevän?Ihmiset ovat erilaisia ja eriaisioista onnellisia.
kyse SINUN tai äidin onnesta vaan LAPSEN. Jokainen lapsi saa löytää oman onnensa ja elämään kuuluu myös mahdollisia erehdyksiä ja kantapään kautta oppimisia. Ei äiti voi elää lapsensa elämää ja päättää toisen elämän suuntaa.
Minun poikani ei tuon tytön kanssa seurustelisi. Ensinnäkin, vanhempana olen lapsestani vastuussa 18-vuotiaaksi saakka. Niin kauan, kun lapseni asuu minun ja mieheni talossa, ja me vastaamme elatuksesta, me määritämme raamit. Ja niihin ei kuulu heilastelu teiniäidin kanssa. 15-16 -vuotias ei tarvitse seksikumppania.
Toiseksi, juuri synnyttäneen äidin tehtävä on vauvan hoito, ei uuden poikaystävän etsintä. Todella toivoisin, että ensikodissa kiinnittäisivät huomion tähän.
Ei 16-vuotiasta voi missään vankilassa pitää, taatusti tekee niin kuin haluaa vapaa-aikanaan kodin ulkopuolella. Ja seksiäkin monet tuon ikäiset harrastavat, eivät ehkä omassa kotonaan, mutta kyllä paikan keksivät. Herää jo!
toivoo lapselleen parasta, kannataisi silloin miettiä myös hänen tuntemuksiaa, tunteitaa ja tahtojaa. Eikä mennä oman perseen mukaan ja päättää pojan puolesta, mitä hän saa tuntea.