Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Näin sitten kävi
22.06.2011 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo 11 vuotta. Reilu vuosi sitten jokin naksahti. En enää jaksanut sitä, että minä kannan kaiken vastuun. En kestänyt sitä, että käymme uudestaan ja uudestaan samat keskustelut ilman muutosta. Puhuimme eroamisesta ja tauoista, mutta emme halunneet luovuttaa helpolla. Ja lopulta noin vuoden mittaisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen saimme asiat raiteilleen. Tai niin luulin. Useamman hyvän kuukauden jälkeen se olinkin sitten minä joka pisti kaiken päälaelleen.
Minä, ihminen joka ei ole ollut humalassa sitten opiskeluvuosien, joka ei missään nimessä hyväksy pettämistä, heräsikin sitten kaverin polttarijuhlien päätteeksi toisen miehen sängystä.
Tunnen syyllisyyttä. Ahdistaa. Minä olen aina ollut niin varma, että minä en noin voisi mokata. Luulin, että minulla on aina ollut selvä käsitys oikeasta ja väärästä, nyt en edes tiedä kuka olen.
Kommentit (2)
jotenkin tuli tuota viestiä lukiessani sellainen olo, että olet ollut niin loppu kaikesta siitä aikaisemmasta kriisistä, että nyt ikään kuin hait "tasoitusta" itsellesi. Tunnet nyt kuitenkin, että se ei mene niin.
Tarinasi on varsin inhimillinen. Ihmisellä voi olla selvät käsitykset siitä mitä hyväksyy ja mitä ei ja sitten käytännön toiminta osoittautuukin ristiriitaiseksi. Kirjoitit, ettet enää tiedä edes kuka olet, niin hämmentyneeksi koet itsesi. Olet määrittänyt itsesi tuon eettisen ihanteesi myötä ja nyt pettynyt itseesikin.
Suosittelen, että puit tätä jonkun ulkopuolisen kanssa. Esimerkiksi seurakunnan perheasiain keskuksessa. Se on maksutonta, joten jonot saattavat olla pitkiä, kesälomienkin takia. Yrittää kuitenkin kannattaa. Jos miehesi tietää tai jos kerrot hänelle, menette tietenkin yhdessä. Jos haluat ensin pohtia asiaa yksin (kertomistakin), niin myös sinne voi mennä yksin.
Kriisiapua voi saada myös vaikkapa diakoniatyöntekijältä, jos perheasiain neuvottelukseksukseen ei pääse. Usein ulkopuolisen kanssa jäsentely auttaa.
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?Open…
Kävipä suhteellenne mitä tahansa, mennyt kannattaa käsitellä. Käsittely tarkoittaa myös sitä, että itse käsittää mitä tapahtui, mistä kaikki kumpusi.
Anteeksiannon tie voi olla pitkä. Jossain vaiheessa sinun kuitenkin täytyy päästä asian yli, vaikka miehesi ei antaisikaan tätä anteeksi.
terv. Kirkkosisko
diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
tosiaan ollutkaan kunnossa. Tuskin olisit muuten ajautunut vieraan syliin. Tsemppiä!!