Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Paha mieli, 3v lapsi yökylässä mummolassa ja oli kertonut..

Vierailija
16.06.2011 |

..että äiti antaa teräviä luunappeja niin, että häntä ihan sattuu ja sitten häntä itkettää. Oli yhtäkkiä alkanut kesken iltasadun oikein kohduttomasti itkeä, oli kertonut edellä mainitun eikä isoäidin mukaan meinannut millään saada itkua loppuamaan :/



Oudointa on todellakin se, että meillä ei luunappeja jaella, vaikka kieltämättä tällä hetkellä mennään kyllä reipasta uhmaikää ja luoja tietää että syitä nappeihin kyllä olisi..



Iltavuorossa olen tällä viikolla jolloin nähdään muutenkin hirmu vähän, olisiko ollut ihan ikävää ja siihen liittyvää pahaa oloa? Eihän pari viikkoa sitten 3 täyttänyt vielä osaa välttämättä tunnistaa yhtäkkisen pahan olon olevan edes ikävää, vaan kanavoinut sen jonnekin mikä on "hyvältä" tuntunut? Lisäksi lapsen sanavalinta on outo, nimittäin tuo terävä-sanan käyttö, en muista kuulleeni kenenkään missään yhteydessä maininneen terävistä luunapeista yhtään mitään (myönnän kyllä joskus uhanneeni luunapilla, mutta niiden terävyydestä ei ole ollut puhetta kyllä halaistua sanaa), meinaan että tuntuisi jos lapsi olisi erityisesti halunnut omista tuntemuksistaan kertoa olisi sanavalinta ollut ennemmin kovia luunappeja tms.



Enpä tiedä mitä tällä kirjoituksella haen, vertaistukea? Tottahan lapset puhuvat kaikenlaisia tarinoita, mutta tuo lohduton itku tähän lisättynä iltasadun aikaan pisti miettimään :/ Mitäs mieltä olette, olisiko voinut olla ihan ikävää ettei lapsi nyt mistään muusta oireile? Esikoinen, ja todellakin etsii rajojaan ja yhteenottoja on tullut, mieleen hiipii tietenkin väkisinkin onko tullut oltua liian jyrkkä tms. Ei kuitenkaan ole ainakaan koskaan vaikuttanut että olisi tukevammastakaan komentamisesta mitenkään "ottanut itseensä", vaan palaute on ollut palaute, jonka jälkeen toiminta todennäköisesti on jatkunut samana (edes silloin tällöin toivottavasti vähän hillitympänä :) ja vaikka uhkaisikin (tiedän, väärin sekin) luunapilla tai vanhalla kunnon selkäsaunalla, niin eipä sillä juuri vaikutusta näy olevan, jos kovin traumatisoitunut olisi niin kaipa jotain reaktiota näkyisi?



Asiasta puheenollen, miten rauhoitatte (tai asetatte "rajan") ihan kirjaimellisesti vailla minkäänlaista järkeä hilluvalla uhmaikäiselle, joka ei ehdi kuunnella yhtään mitään mitä yrität sanoa? Tai ainakin vaikutus on lähinnä yllyttävä :) Meillä ei tunnu jäähyt tai sylissä pitämiset pahemmin tepsivän, kyllä asiat sanallisesti hoitaa pitää ja siksipä meillä joskus on kovakin meteli kun yrität lapsen kiljunnan yli kailottaa oman asiasi.. Tarttumapintoja alkaa pikku hiljaa löytyä, mutta kokeneempien kasvattajien hyväksi havaitsemia vinkkejä otetaan erityismielellään vastaan! Ja niitä mielipiteitä!



Kiitos.

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sekin tässä harmittaa, asiaa puidaan varmasti samalla kun huomenna nähdään. Viesti jonka sain oli sen sävyinen, että ihan halusikin minulle tulevan pahan mielen kun kerran olen sellainen "lapsen hakkaaja". :( Pitäisiköhän kertoa, että kun lapsi ei puolestaan halua heille kylään mummo on paha ja pappa lyö? :/

Vierailija
2/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luunappikin on sen verran kuvaannollinen sana, ettei sitä 3-vuotias välttämättä tuosta vaan tunnekaan. Toivottavasti selviää, mistä tuo tuli... Kurja juttu kyllä :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sekin tässä harmittaa, asiaa puidaan varmasti samalla kun huomenna nähdään. Viesti jonka sain oli sen sävyinen, että ihan halusikin minulle tulevan pahan mielen kun kerran olen sellainen "lapsen hakkaaja". :( Pitäisiköhän kertoa, että kun lapsi ei puolestaan halua heille kylään mummo on paha ja pappa lyö? :/


että mummo on huolissaan näistä puheista!

Kysele lapselta, mitähän olisi tarkoittanut. Koska olet luunapeilla ja selkäsaunalla uhkaillut, voi lapsesi vielä väittää saaneensa selkäänkin...

Vierailija
4/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaivaa meinaan ihan tosissaan. Aamulla ollut ihan hyväntuulinen, eikä äitikään tarttunut ainakaan viesteillessä asiaan.

Vierailija
5/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän voi lapsen mielestä olla vaikka luinen nappi paidassa, jos ei sellaista kerran ole koskaan (otsaansa) saanut.



Älä ap huolestu, kyllä ne lapset ihan oikeasti kertovat vaikka mitä ja ihan saduista tempaistujakin juttuja. Ei meidänkään lapsia ole susi syönyt, vaikka joskus niin väittivätkin. Ja kysehän voi olla vaikka eläväntuntuisesta unesta joka muistui mieleen, siis painajaisesta joka alkoi pelottaa taas illalla kun pelkäsi että tulee taas se sama painajainen.

Vierailija
6/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan siis ajattelin saada mummon tarvittaessa ymmärtämään että on niitä puheita joskus ollut heistäkin, ettei tuonikäinen osaa vielä kunnolla ajatella mitä sammakoita suustaan päästää.



Tuttava "onneksi" tuossa sanoi, että heillä ainakin jos muksulta kysyisi niin heillä juotaisiin vain päivät pitkät kaljaa ja mitähän vielä. Ja osataan kerätä sympatiapisteitä mitä mielikuvituksellisimmilla tarinoilla. Että kai tämä tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin ovat lapset minulle kertoneet, että pikkuveli on mustelmilla siksi kun minä häntä hakkaan ö.Ö

Koskaan en ole yhtään lapsistani lyönyt enkä tukistanut.



Päiväkodistakin kertoilevat kuinka siellä ei saa ollenkaan ruokaa, eikä siellä ole leluja eikä saa leikkiäkään.



Joskus jutut voivat olla hurjiakin. En tiedä mistä keksivät.

Vierailija
8/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten hänen kaverinsa lyö häntä nyrkillä naamaan joka päivä. Siinä on selvästikin jälkiä ja tottakai huolestuin tästä. Lapsi osaa selittää tarkasti mitä rangaistuksia (=jäähy) kaveri on noista hakkaamisista saanut päiväkodissa.



Otin tuon tietysti puheeksi siellä ja kukaan ei ole nähnyt mitään tällaista hakkaamista, kaveri ei myönnä mitään, mitään jäähyjä ei ole jaettu. Todennäköisesti hän on kolhinut itse itseään ja sepittää noita juttuja. Harmi että hoitajien pitää käyttää aikaa tähän, kaveri saa hakkaajan leiman ja lapsi ei myönnä itse mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vastasi että napa tai navan alla oleva luunappi. Meillä ei siis luunappeja jaella...



Luulen että lapsesi on ahdistunut pelkästään siitä uhkauksesta antaa luunappi. Mutta mistä tietää mikä se on jollei ole koskaan selaista saanut?!?!



Joku tässä haiskahtaa, ei noin pieni lapsi itse voi keksiä tuollaista sanaa... jollet itse luunappia ole antanut niin kuka on????

Vierailija
10/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi se on mummolla hoidossa. Keski-Suomessa eräs lapsi kertoili tuollaisia juttuja päiväkodissa sillä seurausella että poliisit haki vanhemmat kotiovelta ja lapset vietiin huostaan.

Pitkän oikeustaistelun jälkeen vanhemmat todettiin syyttömiksi ja päiväkodin tädit pääsivät kuin koirat veräjästä vaikka eivät edes keskustelleet lpsen tarnoista vanhempien kanssa.



En uskalla antaa omia satusetiäni päiväkotiin. Meillä on kans vaikka minkälaista tarinaa ja ne tulevat milloin mistäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

opettaja oli vanhempainillassa sanonut, että älkää uskoko ihan kaikkea mitä tenavat koulusta kotona puhuvat, hekin yrittävät olla uskomatta kaikkea mitä kotioloista kuulevat... :)

Vierailija
12/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset tosiaan voivat keksiä ihmeellisiä tarinoita.



Voisiko tässä olla kyse siitä että jos olet uhkaillut luunapilla, on lapsi pelästynyt sitä? Jospa hän ei tiedä mikä se sellainen luunappi on ja ja on omassa mielessään luonut siitä jonkun todella pahan ja ahdistavan jutun. Selvitä asia lapsen kanssa. Vaikka sinusta tuntuukin pahalta, nyt on tärkeämpää selvittää mitä lapsi pelkää noin paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiinnostaa, miten hitossa on keksinyt terävät luunapit, siis käyttää juuri terävä -sanaa? Onko ollut televisiossa? Kuunnellut jotain juttuja jossakin? Siis joo, esim. tarhassa joku puhunut? (Ei sillä että niitä tarhassa tulisi, vaan jos joku on ihan tarinoinut)



ap

Vierailija
14/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo kaikki kuuluu ihan ihmisen kehitykseen. Aikuisen pitäisi olla sen verran fiksu, että ei näihin lyömis ym. luunappijuttuihin lähde mukaan. Lapsi osaa 'lukea' yleisöaan ja laukoa kuulemiaan juttuja sopivasti vähän tyyliin 'osui ja upposi'.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja osaa sitä pelätä? Olisko isänsä antanut luunapin? Ja nyt lapsi pelkää kun äiti sillä uhkailee?

Vierailija
16/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muista sanatarkasti, mutta lopulta löytyi Muumi-dvd:ltä. Pikku Myy oli ollut asialla. Lisäksi kaverin 5-vuotias keksi älyttömän hyvän keinon saada valvoa. Jos huutaa sängyssä, ÄITI! ÄLÄ LYÖ! Niin äiti tai isä tulee paikalle alta aikayksikön. Varsinkin jos ikkuna on auki.

Vierailija
17/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarinat alkoivat hiukan alle 3-vuotiaana ja kestivät melkein vuoden. Olin tosi huolissani päiväkodin asenteesta, pelotti ihan oikeasti, mitä sieltä sanottaisiin, ja kerroinkin etukäteen näitä juttuja. Hyvä oli, että kerroin, koska puoli vuotta myöhemmin eräs sijainen oli valmis tekemään meistä ls-ilmoituksen lasten juttujen perusteella, mutta vanha hoitaja sai tämän luopumaan jutusta.



Lapsi kertoi mm. että

- isä viedään huomenna vankilaan ja äiti ja minä ollaan lukittu se makuuhuoneeseen, että se ei karkaa.

- minä käyn usein äidin kanssa viinikaupassa ja äiti ostaa sieltä mulle väkevää viiniä

- kun me mennään retkelle, meillä syödään koiranmakkaraa ja me asutaan asuntovaunussa



Edelleen on täysi mysteeri, mistä hän on osan noista sanoista oppinut (esim. viinikauppa, väkevä viini, koiranmakkara, asuntovaunu, vankila). Tarinoita riitti, mutta onneksi päiväkodissa niitä ei sitten otettu tosissaan, kun olin itse kertonut näistä osan. Tuli myös pari lyöntijuttua (että minä olin lyönyt), mutta onneksi ne tulivat yleensä kotona (kertoi isälleen, että äiti löi).



Mun 5-vuotias satusetäni ei muuten tiedä, mikä on luunappi. Pohti, että liittyy varmaan luihin.

Vierailija
18/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En uskalla antaa omia satusetiäni päiväkotiin. Meillä on kans vaikka minkälaista tarinaa ja ne tulevat milloin mistäkin.


"Jos sovitaan niin, että me ei uskota suoraan mitä kaikkea noi lapset kertoo kotioloista, niin älkää tekään uskoko kysymättä meiltä mitä ne kertoo meistä"

3v. kertoo tarinoita, tuttavani poika kertoi neuvolassa, että otsan mustelma tuli kun iskä löi rautaputkella päähään. Arvatkaa uskoiko terkkari lasta :D

Vierailija
19/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapseni ei muuten tiedä, mikä on selkäsaunakaan. Kerran esikoinen teki pahojaan ja tokaisin sitten väsyneenä, että ansaitsisit kyllä kunnon selkäsaunan. Poika oli aika hiljainen sen jälkeen ja kysyi sitten hetken päästä, että mennäänkö siinä saunaan ja pestään selkä. Äsken kun kysyin, tietääkö, mikä on selkäsauna, niin veikkaili, että se liittyy jotenkin jäähyyn.



Veikkaan, että ap:n lapsi ei oikeasti tiedä, mikä on luunappi. Kannattaa ihan kysellä.

Vierailija
20/23 |
16.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsemme vaihtoi päiväkotia vähän aikaa sitten, ja siellä on kyllä puututtu lapsen tarinoihin meiltä vanhemmilta kysymällä - tosin ei edes suoraan. Lapseni sai silmänsä mustaksi, kun mieheni nosti lentokentällä matkalaukkua liukuhihnalta eikä huomannut, että lapsi seisoi takana. Lapsi kertoi sitten kaikille, että silmä tuli mustaksi, kun isi löi. Saimme kivasti korjailla tätä tietoa, koska tavallaanhan se isi kyllä löi... Päiväkodista sitten kysyttiin, että miten lapsi tuon silmän sai mustaksi ja arvasin kyllä, että tarina varmaan tunnettiin sielläkin. Toistaiseksi ei ole tullut lisäkyselyjä...



T. Nro 19