Suhdesoppa, johon en missään nimessä halunnut :(
Hei!
Olen tapaillut ihanaa miestä puoli vuotta. Elämä hymyilee, vai hymyileekö?
Kun tapasimme, mies kertoi, että hänen exänsä oli huijannut syövänsä pillereitä ja kun olivat jo eronneet exä oli ilmoittanut, että onkin raskaana. Myöhemmin kävi ilmi, että mitään pillereitä ei ollut edes käytössä. Exän oli tarkoitus tehdä abortti, mutta ei sitten tehnytkään.
Nyt on koko odotusajan sitten havitellut, että mies palaa takaisin. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja kun kuuli, että mies seurustelee, oli muka laittanut välit poikki. Kuitenkin koko ajan ollut tasaisesti yhteydessä. Mieheni on luvannut osallistua lapsen elatukseen ja mahdollisesti olla mukana lapsen elämässä, mutta siten, että tämän exä luo ei enää palaa.
Nyt vauva syntyi ja on tasaisesti laitellut vauvasta valokuvia miehelleni. Lisäksi oli nyt sitten laittanut viestin, että on hyvin yllättynyt, kun mieheni ei ole kiinnostunut pojastaan.
Mies on nyt aika neuvoton, mitä tehdä. Tämä exä ei ollut halunnut, että isyys tunnustetaan. Kuitenkin pommittaa koko ajan. Hänellä on masennustaustaa ja pahoin pelkään, että alkaa jollain tasolla kiristämään miestä juuri tyyppisesti vaikka itsemurhalla :(.
Mieheni ei ollut tämän exän kanssa kuin muutaman kuukauden eli mistään pitkästä suhteesta ei ole edes kyse ja nainen hankki sitten mieheni tietämättä lapsen...Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä?
Sen kyllä päätin, että jos joku itsemurhaviesti tulee, niin sitten mieheni on velvollinen tekemään ls-ilmoituksen, koska eihän tämmöinen äiti voi olla todellakaan tasapainoinen....
Kommentit (58)
ennenku oot liikaa sotkeutunu. Mies ei kuulosta järkevältä tai vastuuntuntoiselta ja luultavasti exäkään ei ihan ok ole. Vielä vauva tulossa..
Etsit ittelles jonkun kivan ihan oman miehen.
joka kertoi vastaavaa tarinaa.
Oli väkivaltaisen alkoholistin sitoutumiskammoinen poika, jolla oli meidän työpaikalla suhde käytännössä kaikkien vähänkään samaan ikäluokkaan kuuluvan naisen kanssa.
Suhdetta kesti aina 2 - 6 kuukautta ja aina uusi hyväuskoinen kehiin.
Ja aina se nainen, josta oli erottu, oli osoittautunut jollain tapaa hulluksi valehtelijaksi ja "halunnut enemmän kuin hän" tai "halunnut lapselleen isän, vaikkei hän halunnutkaan" tms.
Entäs jos ap:n mies ei olekaan lapsen isä? Kyllä minä lähtisin siitä, että jos äiti vastustaa isyyden selvitystä, niin mies vain unohtaa koko jutun ja lopettaa yhteydenpidon.
Jos äiti toivoo isyyden selvitystä, niin sitten otetaan dna-testi. Jos mies on oikeasti isä, niin sitten tietenkin pitää huolta lapsesta ja osallistuu sen mukaan kuin mahdollista.
Paljon hyviä vastauksia, moni toki menee alta rimankin :).
No ehkä tuo aloitus oli väärä...tiesinhän tilanteen, kun tapasin miehen. En tiedä, miksi minun olisi pitänyt jättää hänet tämän tilanteen takia? Alusta asti on ollut hänen seurassaan tunne, että 'olen kotonani' hänen kanssaan.
Mutta siis, mies ei varmaankaan osaa päättää mitä tekee. Ei ole tätä lasta halunnut, se on fakta. Sekin toki on, että jos yhtyy ilman ehkäisyä, niin tämä vaara on. Mutta kyllähän oikeasti luulisi, että toisen sanaan voi luottaa. Eihän sitä muuten uskaltaisi elää enää ollenkaan :)...
ennenku oot liikaa sotkeutunu. Mies ei kuulosta järkevältä tai vastuuntuntoiselta ja luultavasti exäkään ei ihan ok ole. Vielä vauva tulossa.. Etsit ittelles jonkun kivan ihan oman miehen.
Anna miehen hoitaa asiaansa, jos hoitaa sen hienosti on ehkä suhteen arvoinen. Tuo kakku on paljon isompi kuin osaat ajatella. Helpompi aloittaa puhtaalta pöydältä kuin kuluttaa energiansa kahden sekaisin olevan ihmisen välisiin ongelmiin.
Olen kyllä myös sitä mieltä että lapsi on niin iso juttu että vahingon käytyä pitäis istua alas ja lyödä kortit tiskiin, miettiä mitä tehdään. Jos molemmat ei halua lasta mietitään miten lapsen elämä sitten järjestetään. Vai järjestetäänkö mitenkään. Sitten on molemmilla faktat selvillä vaikka tunteet velloisivat kuinka. Mut tosiasioiden kohtaaminen taitaa olla liian vaikeaa, sit jäädään valtataisteluihin katkeroitumaan.
että jos parin kuukauden tuttavuuden perusteella luottaa sokeasti käytännössä ventovieraaseen - eli on tyhmä ja varomaton - voi käydä tosi köpsästi!
Fiksu elää niin, ettei möhli jatkuvasti.
Ja tämä koskee nyt sekä sinua että tätä "miestäsi".
Entäs jos ap:n mies ei olekaan lapsen isä? Kyllä minä lähtisin siitä, että jos äiti vastustaa isyyden selvitystä, niin mies vain unohtaa koko jutun ja lopettaa yhteydenpidon.
Jos äiti toivoo isyyden selvitystä, niin sitten otetaan dna-testi. Jos mies on oikeasti isä, niin sitten tietenkin pitää huolta lapsesta ja osallistuu sen mukaan kuin mahdollista.
ja pelkäisit että se joku toinen ensinnäkin on vaaraksi itselleen ja mahdollisesti ei pysty lasta hoitamaan, ja lisäksi ahdistelee sinua jatkuvasti, niin antaisitko olla? Että kaipa se lapsikin sitten pärjää, kun äitinsä kerran vastustaa isyyden tunnustamista.
AP:n mies on ihme vätys, jos kaikki mitä nyt on kerrottu pitää paikkaansa.
Voisiko kuitenkin olla, että siinä edellisessä suhteessa ei ole ollutkaan kyse niin sekopäisestä naisesta, vaan miehelläkin on ollut osuutensa kuvioon (muutenkin kuin jättämällä sen kortsun pukematta), onpahan vaan liuennut ap:n kainaloon ja siitä nyt ihan oikeutetusti exä on vihainen. Ja nyt sitten mies esittää miten on niin hämmentynyt eikä yhtään tiedä mitä tehdä, todellisuudessa vaan toivoo että se eksä antaisi olla ja ap uskoisi että hän olisi kyllä itse on niin hyvää mies- ja isämateriaalia, mutta kun on vaan niin seko ex joka vastustaa ja nyyh...
AP:n ottaisin tosiaan etäisyyttä ainakin joksikin aikaa.
eikä se ettei isä häntä halunnut. MIehen pitää päättää mitä haluaa asian kanssa tehdä. Eihän elämä mene aina kuten haluaa, mutta sen voi valita miten sen tosiasian kanssa toimii. Kuten sanoin, huono juttu on lapsen hylkääminen; torjuntaan menee paljon energiaa ja mies voi paljon helpommin sulkea asian pois mielestään kuin nainen.
Miehelle on vaativaa kasvaa isäksi tuollaisissa oloissa kun se ei oikein perheenäkään aina onnistu. Miehen pitäisi lisäksi hyvin selkeästi tehdä sulle ja lapsen äidille selväksi mikä on kenenkin paikka hänen elämässään. Ja vielä kerran; älä tee asioita miehen puolesta. Se kostautuu myöhemmin; jos haluat säilyttää tuossa kuviossa itsekunnioituksesi, miehesi pitää osata kohdella sua reilusti ja hyvin. (ja myös sitä toista naista) ja hänen tulee osata laittaa rajat todella selviksi.
Entäs jos ap:n mies ei olekaan lapsen isä? Kyllä minä lähtisin siitä, että jos äiti vastustaa isyyden selvitystä, niin mies vain unohtaa koko jutun ja lopettaa yhteydenpidon.
Jos äiti toivoo isyyden selvitystä, niin sitten otetaan dna-testi. Jos mies on oikeasti isä, niin sitten tietenkin pitää huolta lapsesta ja osallistuu sen mukaan kuin mahdollista.
ja pelkäisit että se joku toinen ensinnäkin on vaaraksi itselleen ja mahdollisesti ei pysty lasta hoitamaan, ja lisäksi ahdistelee sinua jatkuvasti, niin antaisitko olla? Että kaipa se lapsikin sitten pärjää, kun äitinsä kerran vastustaa isyyden tunnustamista.
AP:n mies on ihme vätys, jos kaikki mitä nyt on kerrottu pitää paikkaansa.
Voisiko kuitenkin olla, että siinä edellisessä suhteessa ei ole ollutkaan kyse niin sekopäisestä naisesta, vaan miehelläkin on ollut osuutensa kuvioon (muutenkin kuin jättämällä sen kortsun pukematta), onpahan vaan liuennut ap:n kainaloon ja siitä nyt ihan oikeutetusti exä on vihainen. Ja nyt sitten mies esittää miten on niin hämmentynyt eikä yhtään tiedä mitä tehdä, todellisuudessa vaan toivoo että se eksä antaisi olla ja ap uskoisi että hän olisi kyllä itse on niin hyvää mies- ja isämateriaalia, mutta kun on vaan niin seko ex joka vastustaa ja nyyh...
AP:n ottaisin tosiaan etäisyyttä ainakin joksikin aikaa.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) ap:n kuulema versio on totta ja ex on valehdellut käyttävänsä ehkäisyä, eli on lähtökohtaisesti epäluotettava. Tällöin on suuri riski, että lapsi ei ole ap:n miehen. Totta kai hirveän ahdistavaa miehelle, mutta en lähtisi muiden lapsia tunnustamaan, joten toteaisin äidille että dna-testit tai jättäköön rauhaan.
2) miehen exä on rehellinen kunnon nainen, joka on petetty ja jätetty ja syystäkin katkera. Hänen pitäisi kuitenkin ajatella lapsen parasta. Jos ei kykene raahaamaan muksua sinne dna-testiin, niin sitten hän ilmeisesti haluaa, että lapsella ei ole isää, ja se on sitten hänen valintansa.
Eli jos tuo tarinan mies olisin, niin mitään en tekisi ennen kuin äiti päättää mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Yksi mutta tässä on... Eikö mies muka tiedä että pillerit ei ehkäise tautien leviämistä? Otti kyllä todella typerän riskin pannessaan ilman kortsua vain siksi että nainen sanoi syövänsä pillereitä.
Eli sinä aloit seurustella miehen kanssa, joka eli suhteessa ja avovaimo oli raskaana?
Just.
Sinuna alkaisin kuulostella, mitä muita luurankoja miehen kaapista löytyy...
Oudolta kuulostaa minustakin.
Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) ap:n kuulema versio on totta ja ex on valehdellut käyttävänsä ehkäisyä, eli on lähtökohtaisesti epäluotettava. Tällöin on suuri riski, että lapsi ei ole ap:n miehen. Totta kai hirveän ahdistavaa miehelle, mutta en lähtisi muiden lapsia tunnustamaan, joten toteaisin äidille että dna-testit tai jättäköön rauhaan.
2) miehen exä on rehellinen kunnon nainen, joka on petetty ja jätetty ja syystäkin katkera. Hänen pitäisi kuitenkin ajatella lapsen parasta. Jos ei kykene raahaamaan muksua sinne dna-testiin, niin sitten hän ilmeisesti haluaa, että lapsella ei ole isää, ja se on sitten hänen valintansa.
Eli jos tuo tarinan mies olisin, niin mitään en tekisi ennen kuin äiti päättää mihin suuntaan tilanne kehittyy.
Onhan toki mikä tahansa vaihtoehto ykkösen ja kakkosen väliltä, olisiko se sitten sellainen että vikaa on kumpienkin päässä ja molemmat syyttävät toisiaan, ap:lle valehdellaan ja viime kädessä suurimpana kärsijänä on toki se lapsi.
Tietysti on kai kaikki taivaan ja maan väliltä mahdollista, kuten että mitään lasta ei olekaan tai ap:n mies ja exä onkin oikeasti naimisissa ja jollain kierolla tavalla ovat keksineet juonen huijata ap:lta rahaa!
No mutta, takaisin asialinjalle, onko mahdollista, että isyys vahvistetaan, vaikka sitä ei olla DNA-testein selvitetty? Eikö mies voi ottaa yhteyttä sinne lastenvalvojaan, ja sanoa että exäni yrittää painostaa minua isäksi lapselleen mutta vastustaa nyt kuitenkin virallista isyyden tunnustamista, haluan isyyden tunnustaa virallisesti jos lapsi on minun, mutten voi luottaa että varmasti olisin lapsen isä?
Tietysti on kai kaikki taivaan ja maan väliltä mahdollista, kuten että mitään lasta ei olekaan tai ap:n mies ja exä onkin oikeasti naimisissa ja jollain kierolla tavalla ovat keksineet juonen huijata ap:lta rahaa!
No mutta, takaisin asialinjalle, onko mahdollista, että isyys vahvistetaan, vaikka sitä ei olla DNA-testein selvitetty? Eikö mies voi ottaa yhteyttä sinne lastenvalvojaan, ja sanoa että exäni yrittää painostaa minua isäksi lapselleen mutta vastustaa nyt kuitenkin virallista isyyden tunnustamista, haluan isyyden tunnustaa virallisesti jos lapsi on minun, mutten voi luottaa että varmasti olisin lapsen isä?
Äh, voitit, ja minä tipahdin :D Tuo rahanhuijausvaihtoehto on kyllä ihan paras, ap:n kannattaa varoa.
Yritin lähinnä noilla vaihtoehdoilla sanoa, että niin tai näin, niin olisi miehen kannalta fiksuinta vaatia isyydestä todiste. Kannattaa sinne lapsenvalvojalle tosiaan varmaan soitella ja jutella hänen kanssaan vaihtoehdoista.
Tuo rahanhuijaus sai ap:nkin jo nauramaan ääneen. :D. Kiitos, vakavasta asiasta tuli pikkasen ilmoisempi ;) ap
Entäs jos ap:n mies ei olekaan lapsen isä? Kyllä minä lähtisin siitä, että jos äiti vastustaa isyyden selvitystä, niin mies vain unohtaa koko jutun ja lopettaa yhteydenpidon.
Jos äiti toivoo isyyden selvitystä, niin sitten otetaan dna-testi. Jos mies on oikeasti isä, niin sitten tietenkin pitää huolta lapsesta ja osallistuu sen mukaan kuin mahdollista.
Jos nainen sitä vastustaa, hänellä on jokin syy siihen. Väittäisin, että lapsi ei ole edes AP:n miehen eli nainen on hankkiutunut muuten raskaaksi ja kiusaa teitä ja miestäsi. Hoitakaa nyt ihan ensin tuo isyystesti-asia kuntoon, miellähän taitaa olla siihen ihan juridinen oikeus, etenkin ennen kuin lantin lanttia siirtyy mieheltä lapselle.
olin suhteessa mieheen, asuttiin yhdessä vauvan hankkiminen oli sovittu asia, mies petti tuli takaisin ja uusi nainen soitteli perään, uhkaili itsarilla, makaili lattioilla ja soitteli miehelle harrastaessaan seksiä muiden kanssa. Otti kuvia, joissa 5 miestä samassa sängyssä kanssaan ja panetteli minua. Lähdin pois raskaana, mies meni uuden naisen luo ja vaati aborttia, sanoin kasvattavani lapsen lapsen yksin,mies ei uskonut, että pärjään (olin 23v opiskelija, uusi nainen päälle 30v), alkoi painostus aborttiin rankemman kautta. Kaikki oli minun vikani, ihan kaikki ja mitään vauvaa ei kuulemma ollutkaan, kun ei vielä mahaa näkynyt. Tein abortin kuitenkin, iski se MASENNUS -soitot naiselta minulle, kun hän harrastaa seksiä mieheni kanssa jne huorittelut veivät voimat. Nyt kumpikin vihaa minua. Onneksi en pitänyt vauvaa... Kenessä oli vika?
Niin, siinä vaan on juuri se,
että jos parin kuukauden tuttavuuden perusteella luottaa sokeasti käytännössä ventovieraaseen - eli on tyhmä ja varomaton - voi käydä tosi köpsästi!
Fiksu elää niin, ettei möhli jatkuvasti.
Ja tämä koskee nyt sekä sinua että tätä "miestäsi".
Kuitenkin pelkää että äiti ei pärjää lapsen kanssa, eikä ilmeisesti edes epäile etteikö hän olisi se isä. Miten silloin voi olla neuvoton, pelkästään siksikö kun äiti näyttää muuttavan mieltään? Miksi ihmeessä mies edelleen pyörii sen lapsen äidin sanomisten mukaan? On jo tuollaiseen tilanteeseen saanut itsensä sillä tavalla. Netti on täynnänsä ohjeita isyyden tunnustamisesta. Isää ei kuitenkaan tulla kotoa hakemaan, jos äiti ei sitä osaltaan vaadi, ja ilmeisesti ei aio nyt siis vaatia.
"Jos äiti kirjallisesti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja voi jatkaa selvitystä ainoastaan, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut isyytensä ja haluaa isyytensä selvitettäväksi."