Lue keskustelun säännöt.
Mies muuttunut omistushaluiseksi, epäileväksi ja välillä vaikuttaa uhkaavalta, mitä tehdä?
11.06.2011 |
Ollaan oltu nyt vajaa 10v yhdessä ja meillä on kolme lasta (2v, 3,5v ja 6v). Alussa kaikki oli hyvin ja mies oli kaikin puolin ihana, joskus tuntui, että ihan täydellinen.
Nyt tässä viimeisen kolmen vuoden aikana mies on alkanut muuttua ja nykyään välillä jopa pelkään miestäni. Mies on muuttunut todella omistushaluiseksi, minulla ei saisi olla kavereita, joiden kanssa vietän aikaa, minun pitäisi olla aina kotona lasten kanssa enkä saisi harrastaa mitään jne. Aina kun olen ollut jossain vaikka kavereiden kanssa niin saan kuulla sen jälkeen ns. kolmannen asteen kuulustelun ja siltikään mies ei välttämättä usko sanaakaan mitä sanon. Jos ollaan vaikka kaupassa ja siellä on joku mies, joka syystä tai toisesta katsoo minua pidempään, ainakin mieheni mielestä niin minä kuulemma yritin iskeä tuota miestä ja muutakin samankaltaista vainoharhaisuutta olen kohdannut.
Riitelemme nykyään paljon, koska miehestä en puhu hänelle totta juuri koskaan vaan valehtelen ja välillä tulee riitaa kun lähden harrastukseeni tai ystävieni kanssa jonnekin ja mies ei haluaisi minun lähtevän. Muutaman riidan yhteydessä mies on ollut todella uhkaava/pelottava ja minusta on tuntunut, että mies saattaisi jopa lyödä, ei siis kuitenkaan ole lyönyt.
Henkisesti mies on kuitenkin saanut minut aika hyvin lannistettua ja luulen, että minulla on jonkin sortin masennusta tai jotain. Arki tuntuu nykyään todella raskaalta eikä meinaa jaksaa töissä saati sitten töiden lisäksi tehdä vielä kotitöitä. Nautin aina kun pääsen harrastukseen tai ystävieni kanssa johonkin, koska sillon minun ei sillä hetkellä tarvitse pelätä, koska tulee riitaa jostain tai mitä taas tein väärin jne. vaan saan olla ihan rauhassa. Kotiin meno onkin sitten taas vaikeaa kun tiedän aina, että edessä on kuulustelu ja riita.
Olen miettinyt eroa, mutta toisaalta en haluaisi heppoisin perustein hajottaa perhettämme, mutta mistä tiedän, että mieheni ei joskus esim. riidan yhteydessä lyö minua tai vielä pahempaa, jos lyö lapsia.
Nyt minulla on tässä reilu kuukausi aikaa miettiä mitä teen. Mies on töidensä takia poissa reilun kuukauden ja tämä tuntuu ihanalta olla kotona pelkäämättä. Olen siis kyllä keskustellut mieheni kanssa tai ainakin yrittänyt. Hän ei kuitenkaan näe käytöksessään kauheasti vikaa tai ainakin hänen on vaikea sitä myöntää. Sen sijaan aina kun on keskusteltu hän on jollain selityksellä onnistunut kääntämään aina kaikki minun viakseni.
Kommentit (4)
lähtisitte yhdessä pariterapiaan? Suostuisikohan miehesi lähtemään?
Ongelmat kuulostavat nimittäin sen verran pahoilta, että sitä kannattaisi kokeilla. Esim. yhteiskäynnit ja kumpikin myös erikseen.
Miehesi toiminta ristikuulusteluineen ei ole normaalia, eikä sinun tarvitse eikä pidä siihen alistua. Jatka omia harrastuksiasi ja omien kavereiden tapailua, niin kuin aina ennenkin, ja kun miehesi kyselee, missä olet ollut ja kenen kanssa yms., voit lyhyesti kertoa, mutta kuulusteluun älä alistu.
Kertomasi fyysisen väkivallan uhka on todellinen, kun peilaa sitä muuhun kertomaasi. Kirjoitit, että tunnet olevasi jonkinasteisesti masentunut. Hae ihmeessä ammatti-ihmiseltä keskusteluapua ja keskustele myös hyvien ystäviesi kanssa tilanteesta.
Laita mies tekemään puolet kotitöistä, kun kerran molemmat käytte töissä.
Kirjoitit myös, että olet yrittänyt keskustella miehesi kanssa tilanteesta, mutta hän ei koe itsessään olevan juurikaan vikaa/syytä tämänhetkiselle tilanteelle. Sen sijaan hän kääntää asiat sinun niskoillesi. Miehelläsi on sairaalloisen mustasukkaisuuden piirteitä, ja hän on yliomistushaluinen. Tähän ei oikein auta muu kuin keskustelu miehesi kanssa, ja sanomalla hänelle, että et aio alistua tällaiseen kohteluun. Pyydä miestä kanssasi pariterapiaan, ja jos ei lähde, tee omat johtopäätökset.
Tärkeintä on nyt oma ja lastesi hyvinvointi, eli kaikki mikä sitä parantaa ja edistää, on oikein, myös asiat mitkä saavat miehesi näkemään punaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittaisin asunnonhakupaperit vetämään ja valmistelisin lähtöni valmiiksi salaa mieheltä, jos mies olisi kuukauden pois kotoa.
Mitä sä odotat? Että se vetää sua turpaan? Lähdetkö sä vasta sitten, kun se on tapahtunut viisi kertaa ja sulla on nenä poskella? Ja lapset vielä nähnyt sen? Mieti nyt lasten etua! Onko oikein, että sä sallit lasten oppia, että parisuhteessa on oikein uhkailla ja epäillä? Ota nainen itseäsi niskasta kiinni ja häivy, vielä kun siihen on mahdollisuus. Ja ennen kaikkea lasten vuoksi! Ja tietysti sen vuoksi, että sä olisit joskus onnellinen ja saisit olla sellaisessa suhteessa, ettei tarvitse pelätä.
Kerro seuraavaksi miehelle hyvin RAUHALLISESTI, ystävällisesti ja ehdottoman asiallisesti, että oletn huomannut hänen muuttuneen.
Jos hänestä todellakin tuntuu siltä, että sinä olet niin sopimaton hänen vaimokseen, niin erotaan sovinnolla koska sinä et pysty parempaan.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: perhehelvet**i tai hajonnut perhe. Ruusunpunaisin silmälasein voit tietenkin toivoa, että mies tunnustaisi tilanteen, eli että hänen epäilynsä tulevat hajottamaan perheen ja hakee apua.