Hoitovapaan käyttö muuhun kuin lastenhoitoon, kertokaa tietämiänne tapauksia!

pidän täyden hoitovapaan ja sen aikana teen keikkaluonteista osa-aikatöitä sekä hoidan mielenterveyttäni ja lapsiani.

Hoitovapaa on hyvä ja lainmukainen keino päästä pois työelämästä vähäksi aikaa. Voihan siinä lapsia hoitaessa samalla hoitaa omaa mielenterveyttään tai vaikka opiskella, tuskin ne lapset siitä kärsivät. Minullakin on osasyynä hoitovapaalla olemiseen se, että tiedän työpaikalla olevan tällä hetkellä tosi rankkaa ja lisäksi olen myös opiskellut. Lastenhoito on toki se tärkein syy.

2-4 pvää/per vko, 3-7h kerrallaan, lisäksi kotona tehtäviä töitä ja tenttiin lukemiset. Oon hoitovapaalla, opiskelupäivinä lasta hoitaa mummo, muut hommat hoidan kun nukkuu, toki isä hoitaa myös.

Lapsi on 1,5 v. ja mieluummin vien mummon hoitoon kuin pk:iin.

Äitini hoitaa lastamme parina päivänä viikossa. Hän on vapaaehtoinen hoitaja eikä halua tarjottua palkkaa, joten en ymmärrä, miksi tekisin väärin. Maksamme kuitenkin hänelle kaikki kulut ja välillä myös ulkopuolisen lastenvahdin.



Minulle osa-aikatyö on tärkeää paitsi palkan vuoksi (mieheni on opiskelija, joten rahat ovat tiukalla), myös siksi, että saan pidettyä suhteita yllä työelämään. Omalla alallani kilpailu on raakaa, eikä töitä riitä niille, jotka ovat olleet opintojen valmistuttua vain kotona lasten kanssa.

Mummu hoitaa silloin.



Kaveri taas vei kuunnalliseen hoitoon lapsensa hoitovapaalla, koska halusi testata, olisiko järkeä siirtyä kokonaan miehensä firmaan töihin. Ei ollut, joten palasi vanhaan duuniinsa. Ja kyllä, lapsen saa viedä vaikka joka päivä päikkyyn hoitovapaalla. Tietenkään tukia ei sitten saa, mutta niin voi toimia.

Mummu hoitaa silloin. Kaveri taas vei kuunnalliseen hoitoon lapsensa hoitovapaalla, koska halusi testata, olisiko järkeä siirtyä kokonaan miehensä firmaan töihin. Ei ollut, joten palasi vanhaan duuniinsa. Ja kyllä, lapsen saa viedä vaikka joka päivä päikkyyn hoitovapaalla. Tietenkään tukia ei sitten saa, mutta niin voi toimia.

niin siinä käy vapaalaiselle huonosti.

mies hoiti lapsia torstait ollessani luennoilla, muuten riitti, että isommat olivat kerran viikossa kerhossa ja samaan aikaan kuopus nukkui eli ehdin hyvin tekemään gradua jne. Lapsilla ei ollut yhtäkään ulkopuolista hoitajaa, joten hoitovapaan kirjain ja henki tulivat kyllä täytettyä.

Ei sillä mitään merkitystä ole, kunhan lapset hoidetaan kotona.



Miellä kotihoitotuella oli mies. Talo maatilalla, eli kaikissa maatilan töissä lapset mukana. Siellä ne "kengittivät hevosia", istuivat traktorissa n. 10 tuntia, minkä jälkeen kotiin tuli lapsi hirmuisesti huutaen: "minä en ikinä pääse isin mukaan traktoriin", kun isä halusi käydä välillä kotona syömässä ennen kuin vielä jatkoivat.

Hevosia valmennettiin sen verran ahkerasti, että kun olin töissä, tuli puhelu "etkö sinä kohta tule kotiin, minä en enää jaksa lähteä isin mukaan hevosen kyytiin". Nyt se lapsi ajaa itse hevosia.

tein gradun valmiiksi hoitovapaalla, mies oli pari kuukautta työttömänä ja hoiti lasta niin että sain opiskeltua. Opiskelin myös tutkinnon päälle täydennystä avoimessa yliopistossa, silloin palkattiin lapsenvahti tunniksi tai pariksi kerran viikossa tai parissa, kun mies ei ehtinyt töistä ennen luentojen alkua. Lukemiseen ja esseisiin käytin päiväunia ja kerran viikossa lapsi oli kerhossa pari tuntia. Opiskelu oli hyvää vastapainoa lapsen kanssa olemiselle, kun kuitenkin täydet 3 vuotta olin kotona.

Vika ei ole niissä ihmisissä, jotka käyttävät hoitovapaata vastoin tarkoitusta vaan systeemissä, joka sellaisen mahdollistaa. Nykyään lapsen hankkiminen ei ole kenellekään pakollista. Tulisi poistaa kaikenmaailman laiskotteluvapaat. Hankkikoot lapsia ne, joilla on siihen oikeasti varaa.