Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveyslääkkeet muuttivat minut läskiksi rumilukseksi ja hirviöksi!
08.06.2011 |
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9901743
Erinomainen aihe aloittaa keskusteluketju: "Varoittava tarina mielialalääkkeistä"!
Tämä on tosiaan tärkeä asia. Tässäkin asiassa lääkärit laiminlyövät potilaan hoidon täysin. Heidän pitäisi ehdottomasti huolehtia siitä, että potilaan ulkoinen olemus pysyy mahdollisimman hyvänä lääkityksen aikana. Ulkoisesta olemuksesta huolehtimisen kuuluisi ehdottomasti kuulua ihan osana hoitoa.
Se että ihmisen ulkoinen olemus muuttuu - ja varsinkin erittäin lyhyessä ajassa - itselleenkin epämiellyttäväksi, on valtava riski. Se on itsestään selvää, että muodonmuutos aiheuttaa masennusta - siis lisää jo olemassa olevaa ongelmaa.
Luulisin, että ulkoisen olemuksen muutos voisi myös johtaa itsemurhaan ja ennen sitä eristäytymiseen. Koska tämä mielenterveydenhoito alkaa ottaa vastuuta siitä, että se on osallisena itsemurhien toteutumisessa? Ovatko ehkä itsemurhat lisääntyneet samaan aikaan kun masennuslääkkeiden (ja muiden mt-lääkkeiden) kulutus on lisääntynyt. En todellakaan ihmettelisi.! Mutta kun tilastoja katsotaan niin se tulkitaan varmaan siten, että itsemurhat johtuvat masennuksesta eikä selvitetä lääkkeiden esimerkiksi kehoon aiheuttamien muutosten osuutta tässä.
Ainakin minulle tulee surullinen olo kun näen, että joku ihminen - ja varsinkin nuori - on pilattu täysin aivan lyhyessä ajassa ja mietin, että mikä oli sen arvoista. Tällöin tuhotaan myös hänen elämäänsä sosiaalisena olentona. Paljon vaikeampaa on löytää kiva partnerikin, kun ulkomuoto on jotain aivan toiselta planeetalta.
Ylipainoiset sairaaloissa pitäisi kaikki laittaa valvotulle laihdutuskuureille, jos he sellaista itse haluavat. Nyt näyttää olevan vain niin, että jotkut viettävät laitoksissa aikaa jopa vuoden tai kaksi ja sinä aikana tähän seikkaan ei kiinnitetä mitään huomiota. Oikeastaan vallitsee suoranainen välinpitämättömyys! Tuona aikana saisi jo hyvän laihdutuskuurin aikaiseksi ja ihmisen mieliala kohoaisi siitä. On todella kamalaa kun liikkuminenkin vaikeutuu ja lääkkeistä lihoamisen vuoksi ei saa edes kengännauhojaan sidottua kuten joku kertoi omasta tilanteestaan.
Laitoksissa olisi helppo perustaa lihoaville ja lihonneille laihduttamisen vertaistukiryhmiä ja opetella terveellisiä peruselämäntapoja joihin myös normaali ruokailu kuuluu.
Syyllistäisin siis lääkärit ja lääketeollisuuden kaikenlaisia mielenterveyslääkkeitä syövien valtavasta lihoamisesta ja rumiluksiksi ja hirviöiksi muuttumisista! Niin paljon on kaikenlaista ravinto- ja laihdutustiedettä opiskellutta porukkaa, että kyllä tämä asia pitäisi osata hoitaa nykyaikana asianmukaisesti. Tämä ongelma kertoo jonkinlaisesta ihan selvästä pätevyyden puutteesta ja mielenterveysongelmais-ten elämänlaadun täydellisestä vähättelemisestä!
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="11.06.2011 klo 10:56"]
Mutta valitin lääkärilleni, ja sain vaihdettua toisiin lääkkeisiin jotka ei lihota, vaan laihduttaa! Ja ovat vielä varsin mietoja, eikä mitään kovaa kamaa. Suosittelen, että itse kukin voisi VAATIA että saa jotain sellaista, mikä ei lihota! En ole kertonut kaikille, että olen syönyt lääkkeitä, mutta moni on arvannut ulkoisen olemukseni perusteella (vaikka meikkaan ja pukeudun siististi).
[/quote]
Mikä lääke?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heippa, te jotka harkitsette lääkityksen aloittamista niin googlattakaa post ssri syndrome. Eli PSSD. Joku nuorimies kirjoitti siitä postauksen jossa kertoi ettei romanttisen rakkauden ja halun tunteet palanneet vaikka lääkitys loppui, vuosienkaan jälkeen.Surullista.
Jos vaan jotenkin muuten selviää, pääsis vaikka terapiaan niin ei kannata aloittaa.
Sitä ei voi kieltää. Ainakin jos itse on syönyt mt-lääkkeitä, niin on oppinut tunnistamaan ihmisjoukoista ne, jotka syövät mt-lääkkeitä ja joiden kroppa niillä tuhottu.
Mä sanoin suoraan, että jos syötätte mulle tota paskaa niin teen itsemurhan. Mulla ongelmana myös se, että koska kroppa mt-lääkkeistä jäykistyy, niin tuli kovat kivut. Niistäkään ei välitetty.
Nyt olen vuoden ollut ilman lääkkeitä ja kivut ovat kadonneet. Siis suoranaista kidutusta. Siis kidutusta!
Ja kun sanoin, että jos syötätte mulle tota paskaa, niin teen itsemurhan. Mitään muuta syytä tehdä itsemurha ei mulla ole. Siitä ne lättäsivät mulle pakkohoitoa lisää 3 kuukautta eikä vanhemmatkaan saaneet mua sieltä ulos, vaikka yrittivät.
Siis huomatkaa! MULLA EI OLE MITÄÄN MUUTA SYYTÄ TEHDÄ ITSEMURHA KUIN MT-YMPYRÖIDEN PYÖRITYKSET! Haluan vain olla vapaa ihminen ja pysyä niistä ympyröistä niin kaukana kuin mahdollista! Tuhoavat ihmisiä ja se on totta! Todellisen avun antamisesta niillä ei ole mitään tietoa. Se olisi esimerkiksi rahatilanteen järjestäminen ja kunnon töiden antaminen rahattomalle ja toimettomalle. Mutta pilleriä vaan rahavaikeuksiin ja toimettomuuteen! HULLUUTTA! MIELIPUOLISTA! Ei yhteiskuntamme ongelmista päästä sulkemalla ihmiset mielisairaaloihin. Monen syväkin masennus johtuu siitä, että tämä yhteiskunta ei enää toimi ja oireilee. Ja sen ihmiset oireilevat! Ja yhteiskunta on sen ihmiset.
Älkää syöttäkö naisille enää mt-lääkkeitä joka vaivaan. Syödään e-pillereitä ja mt-lääkkeitä ja ihan varmasti sillä on joku vaikutus sikiöihin ja näin suomalaisiin lapsiin. Ei ihme, että opettajat sanovat, että oppilasaines on huomattavasti heikentynyt varsinkin jo viimeisen 10 vuoden aikana!
SIIS TEHKÄÄ JOTAIN KUNNOLLISTA JA PIAN NÄIDEN ASIOIDEN TIIMOILTA!
Sehän on suomalainen perusluonne. Ja ehkä suomalaiset ovatkin luonnevikainen kansa. Suomenruotsalaiset ovat yleisesti ottaen jo "pirteämpiä" joka suhteessa ja ei sitten ole ihme että heillä on mennytkin paremmin. Vähän eri porukoita taitavatkin olla kuin suomalainen peruskansa. (Enää ei voi sanoa, että perussuomalaiset.)
Ei hiljainen tule puheliaammaksi lääkityksellä tai saa enempi kavereita. Se vaan on totuus. Huonosta isästä ei tule hyvää isää sillä että äidille syötetään lääkkeitä.
Paras olisi että jo äitiysneuvola vaiheessa isät ja työnantajat sitoutettaisiin siihen että on paras perheelle ja yhteiskunnalle että ei tehdä ylityötunteja tai että maksetaan kunnon palkkaa millä elää ja että molemmat vanhemmat sitoutuvat lapsen hoitamiseen ja tarpeisiin ja rutiineihin. Siis myös isä eikä vaan äiti. Tällä hetkellä monet äidit pyörittävät yksin koko palettia ja isät tekevät pitkää päivää töissä. Niin ja äidit syrjäytyvät työelämästä ja masentuvat. Äideille osatyömahdollisuus esim. euroopassa monet tekevät vaan 2-3päivää viikossa töitä 4tuntia kerrallaan.Meillä se ei kannata edes. Jotain mätää yhteiskunnassa on jos koko ajan vaan pitää kilpailla ja tehdä enempi töitä ja ihmiset masentuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä pitää joko olla kokopäivätöissä (+työmatkat) ja läkähtyä tai sitten työttömänä! Mitkään välivaihtoehdot eivät Suomessa ole mahdollisia toteuttaa.
Vähän työkykyään menettänyt ei myöskään voi olla osapäivätöissä. Joko raadat roskahommissa täysillä tai olet tyhjäntoimittajana kotona.
Suomalaista hulluutta ja sitä että ei osata järjestää elämää jollakin paremmalla tavalla.
Missä muualla maailmassa naisilla on tällaista - ei mitään vaihtoehtoja? Joustamattomuutta ja tyhmyyttä!
Lääkkeistä pääsin eroon ja paino putosi heti 25kg, loput ovat yhä tallella. Pointtini on se, että mikä diagnosoitiin masennukseksi, ei ollut "oikeaa" masennusta vaan väsymistä ( unihäiriö) ja lisäksi normaalia surua, kun suhde meni katki. Nyt suren sitä, että olen läski, kauniit vaatteet eivät mahdu ikinä päälleni enää ja ne raskausarvet ja veltto nahka...Nyt se elämänhalu on mennyt. Hoidosta jäi niin paska fiilis, että sitä en enää hae. Se, että ihmiset sanelevat miltä susta tuntuu ja mikä auttaa, eivätkä kuuntele itseäsi lainkaan ja määräävät lihottavia ja ajatuksia jumittavia myrkkyjä (ketipinor)nukkumisen hoitoon on jostain syvältä. Jonkun pienen lihomisen voi vielä käsittää, mutta kun uhrataan koko kroppa ja pakkosyötetään lääkkeitä ja vuodessa tulee 35kg lisää painoa, niin turmellaan jonkun elämä.Nukkumattomuuteen ei kuole, lihavuuteen kyllä.Lisäksi jos ei usko, että lääkkeistä on hyötyä, niistä ei ole hyötyä. Mitään psykoottista piirrettä ei tähän "masennukseen" ja unihäiriöön ilmaantunut missään vaiheessa (lääkäri tosin väitti aluksi näin hakiessaan minut kotoani, toinen totesi osastolla epäilyn tyhjäksi, mutta ylipuhui minut jäämään osastolle). Koko hoito lääkkeineen aiheutti sellaiset traumat, että etsin mukavan terapeutin, jonka kanssa puhuin näistä asioista pitkään. Uniongelma ei kadonnut minnekään, välillä nukun paremmin, välillä huonommin (en vuosiin ole nukkunut 8h/yö,yleensä 3-6h, alle 2h alkaa mennä tosi huonosti)menin lääkärille keväällä asiasta, taas tuputtivat ketipinoria ja mirtazapinia, uskomatonta johdattelua lääkärillä. Yksityisellä puolella määrävät bentsoja ja asiallisempia lääkkeitä, jotka AUTTAVAT.
Tämä on tärkeä pointti. Jos jokin lääke saisi vaikka otsaan kasvamaan sarven, niin saisiko lääke koskaan myyntilupaa? Ei varmasti. Jostain syystä vaan lihomista ei ymmärretä sellaisena kehon pahoinpitelynä mitä se on. Luuleeko joku lääkäri tosiaan, että mt-ongelmaisi jotenkin auttaa se, että keho mutiloidaan vastoin potilaan tahtoa?
Anteeksi, anglinismistä.