Nyt kaipaan apua.
Kirjoitin yöllä tänne jo aloitiksrn, jossa kerroin olleeni leikkauksessa ja eilen pääsin kotiin kunhan vain joku olisi kanssani yön varmistamassa ettei tule verenvuotoja tms. Mieheni lupasi ja mut päästwttiin kotiin. Illalla mies sanoi että hänen on pakko lähteä käymään töissä. Rukoilin ettei menis, olin tosi kipeä ja sekaisin lääkkeistä. Olen edelleen aika pöllyssä vahvasta lääkityksestä jota joudun ottamaan ainakin 1,5 viikkoa. Mies lähti, sanoi että soita heti jostulee jotain. Heräsin yöllä klo 3 hän ei olluttullut kotiin. Soitin ja soitin, mies ei vastaa. Joskys lyö luurin korvaan mutta ei vastaa vaikka soitin yli 30 kertaa. Otin lääkkeet ja olo helpotti vähän, mutta en voinut nukkua. Mies tuli klo 5 sikakännissä taksilla kotiin. Tullessaan tokaisu vaan että oot ollut niis paska viime päivät että sait mitä ansaitsit. Olen ollu sairaalassa viime päuvät. Mies on tehnyt kerran aiemmin samankaltaisen tempun. Jätti mut totaaliseen pulaan lapsenhoidon kanssa ja katosi baariin sammuttaen puhelimensa. Jouduin perumaan työvuoron tämäb takia. Silloin sanoin että jos koskaan enää tekee noin, otan eron. Nyt sen teen, muttamistä aloittaa? Nyt olen siinä kunnossa ettwn pysty houtamaan mitään asioita.
Ainiin, mieheni oli varastanut osan sikavahvoista lääkkeistäni. Paskat siitä oleko minä sairas kunhan hän saa pään sekaiain.
Taustaa vielä että olemme 30 v molemmat, yksi 3 vuotias lapsi ja molemmat töissä. Talous kunnossa. Lapsi on nyt mumminsa kanssa mökillä, ettei joudu katselemaan sekavaa äiti ja näköjään vielä sekavamoaa isää.
Anteeksikurjoitusvirheet kirjoitan puhelimella.
Kommentit (32)
suhde toimi. Paljon täytyisi muuttua, jotta tuosta voi jatkaa. Sinua on loukattu niin paljon, etten usko, että voit ikinä antaa anteeksi. Teidän kannattaisi mennä juttelemaan jonnekin pikimmin.
Asumaan. En voi ylksin maksaa lainan lyhennysta. Mun pitää lapsen kanssa muuttaa.
Tuolla tuo sika makaa sohvalla, on vetänyt semmoisen määrän mun lääkkeit viinan vanssa että tuskin vähään aikaan tokenee.
-ap
että itse en kertoisi vielä miehelle. Paranna oloasi rauhassa, ole kuin tuo yöllinen temppu ei olisi ollut mikään kynnyskysymys. Hieman sua harmittaa, mutta et jaksa riidellä siitä, kun olet niin kipeänä... Sun täytyy toipua ensin tuosta leikkauksesta! En tiedä tajuaako mies katua tuota missään vaiheessa, mutta normaali ihminen varmaan kokisi vähän pahaa oloa ja yrittäisi olla apuna kotona. Ainakin jotain käytännön juttuja voi tehdä vaikkei sitten sydämestään tekisikään, kun sinä olet vielä toipilaana.
Sitten, kun olet fyysisesti kunnossa, ryhdy tositoimiin. Käytä tämä aika hyväksesi; prosessoi eroa, kasvata vahvuuttasi lähteä, tule varmaksi siitä, että se on nimenomaan oikea päätös. Käytä "julmasti" miestä hyväksesi nyt vielä, kun voit. Ehdit lähteä myöhemminkin, viikko tai pari ei muuta asiaa miksikään.
Leikkaus on ollut ilmeisen iso, kun olet noin huonossa kunnossa ja vahvalla lääkityksellä, pistä nyt fyysinen terveytesi etusijalle, joohan? Et voi tuossa kunnossa tehdä mitään ja pahoin pelkään, että miehesikin tajuaa sen.
Kusipää mies sulla, en voi muuta sanoa. Onneksi sulle ei käynyt mitään ja onneksi lapsi on pois kotoa nyt. Rutkasti empatiaa multa täältä, sinä selviät tästä kyllä!
Se kumma tässä aikuiseedessa on, että joudumme pärjäämään omillamme.
Joo leikkaus oli aika iso. Mies vähättelee sitäkin, sanoo että on sitä isompiakin juttuja.
Haluaisin saada miehen häipymään. Tiedän että alan itkeä kun se alkaa herättyään mollata mua, ja itku taas saa aikaan sen että nielussani olevat leikkaushaavat sattaa aueta mik olisi katastrofi ja sairaalareissu heti.
En puhu erosta vielä miehelle. En puhu sille ollenkaan, vasta sitten kun tokenen. Sairaslomani aikana voin hyvin alkaa järjestellä asioita.
Ap
Se kumma tässä aikuiseedessa on, että joudumme pärjäämään omillamme.
Että mun olisi pitänyt pärjätä kotona yksin?
Olisin jäänyt sairaalaan ennemmin jos olisin tiennyt ettei mies pidä lupaustaan.Eivät olisi päästäneet mua pois jos olisivat tienneet että mies katoaa.
Ap
En siis yhden tai muutamankaan kännisekoilun takia (joskus aikuinen ihminen saa livahtaa baariin ja vetää perseet olalle, jos siltä tuntuu, varsinkin jos lapsi on hoidossa) vaan sen hylkäämisen, välinpitämättömyyden, lupausten pettämisen ja totaalisen itsekkyyden ja törkeyden takia, joka miehesi kännisekoiluihin liittyy!
Ei baariin lähdetä silloin, kun kumppani kaipaa leikkauksen jälkeen hoitoa tai muuten jää pulaan. Ei baariin lähdetä edes silloin, jos kumppanin kanssa on muuten vaan sovittu jotain muuta. Jos oma puoliso kaipaa tukea ja apua, esim. ihan lääkärin määräyksestä leikkauksen jälkeen kipeänä, jokainen rakastava ja täyspäinen ihminen HALUAA olla häntä auttamassa. Kumppanille ei myöskään edes kännissä läiskitä luuria korvaan ja huudella vielä omaksi syyksi.
En ikinä voisi olla ihmisen kanssa, joka kunnioittaa minua noin vähän ja välittää noin vähän hyvinvoinnistani. - Baariin saa kyllä meidän parisuhteessa lähteä ihan vapaasti kumpi tahansa ja kotiutua sitten halutessaan ympäripäissään (itsehän sitä krapulansakin kärsii), mutta ei meille kummallekaan baareilu mene parisuhteen yhteisten velvotteiden kuten lapsenhoidon tai puolison hyvinvoinnin/jaksamisen edelle, tietenkään!
Jos minä olisin sinä, ilmoittaisin miehelle erosta välittömästi. Sitten voitte lapsen poissaollessa keskustella asumisjärjestelyistä, lapsen tapaamisista ym. alustavasti. Mitään ei kannata äkkiä lyödä lukkoon, mutta voit toki kuulostella, oletteko ollenkaan samoilla aaltopituuksilla (esim. lapsen lähivanhemmuus, tapaamiset ym.) vai tuleeko erosta riitaisa prosessi.
Varsinaisiin käytännön järjestelyihin alat tietenkin vasta parannuttuasi. Nyt lepäilet ja selvittelet päätäsi. Ero on pitkä prosessi, niin käytännössä kuin henkisestikin, ei se tapahdu hetkessä. Mutta siis miehelle kannataa asiasta ilmoittaa, jotta ajatus muuttuu todeksi.
Ulkopuolisen korvaan kuulostaa ainakin siltä, että parisuhteestanne puuttuu sellainen välitys, sitoutuminen ja luottamus, jota oikeasti vuosien yhdessäoloon tarvitaan, joten en edes yritä sanoa, ettei ehkä kannata erota.
Tsemppiä!
Sitten alat järjestellä asioita pikkuhiljaa. Jos jossain vaiheessa alkaa epäilyttää niin ajattelet vaan lasta: hänet on saatava pois noista olosuhteista. Voitte mennä vaikka turvakotiin aluksi, oletko selvittänyt mitään tällaista vaihtoehtoa?
Voisit ehkä anopille soittaa ja sanoa, että käy tarkistamassa, että mies hengittää vaikka illalla. Tulisi sitten jo anopinkin tietoon miehen väärinkäytökset, kännäilyt ja se, että ei hoida omaa lastaan eikä leikkauksesta toipuvaa vaimoaan. Tietysti kerrot myös omille vanhemmillesi, jos tuo mummo, jonka luona lapsesi on, on oma äitisi.
On turhaa salailla ja peitellä miehen lääke- ja alkoholiriippuvuutta ja sitä, että niiden saanti menee oman vaimon ja lapsen hyvinvoinnin edelle. Nyt vain kertomaan kaikille, mitä on tapahtunut ja miten aiot siinä toimia. Pyydät apua ja armeliaasti voit pyytää sitä miehen puoleisilta sukulaisilta myös miehellesikin. On törkeää varastaa oman vaimon lääkkeet ja vetää niistä pää sekaisin, kun pitäisi oikeasti olla tukena ja apuna vaimon toipumisessa. Älä puolustele ja peittele tuollaisen sian tekosia enää hetkeäkään.
Kun suku tietää, saat sieltä myös tukea. Selviät leikkauksesta, lastasi hoidetaan ja avioeron syystä tai oikeutuksista ei tule mitään hännänvetoa suvun kanssa.
Niin, ja tokihan otat nyt heti yhteyttä lastenvalvojaan ja kerrot eron syyn ja miehesi lääke- ja alkoholinkäytön. Mies nimittäin kieltää tämän tietysti ja väittää, että sinä valehtelet tai olet itse riippuvainen. Sinun on oltava se, joka voi asian todistaa ja joka ensin on ottanut asian esille. Ehkä voisit olla jopa niin "huolissasi" miehesi terveydestä, että soitat ambulanssin ja kerrot, mitä cocktaileja miehesi on ottanut. Tuleepa jälki virallisiin papereihin. Saat taisteluitta yksinhuoltajuuden ja miehellesi valvotut tapaamiset. Kannattaa.
Jos minä olisin sinä, ilmoittaisin miehelle erosta välittömästi. Sitten voitte lapsen poissaollessa keskustella asumisjärjestelyistä, lapsen tapaamisista ym. alustavasti.
sillä en uskaltaisi. Noin sekaisin oleva mieshän saattaa vaikka lyödä ja ap ei ole siinä kunnossa että pääsisi pakoon. Olisin hyvin hiljakseen ja kun mies on poissa niin pakkailisin tavaroita vaivihkaa jne.
Saisitko heiltä tukea eroprosessiin? Voimia!
Ehkä voisit olla jopa niin "huolissasi" miehesi terveydestä, että soitat ambulanssin ja kerrot, mitä cocktaileja miehesi on ottanut. Tuleepa jälki virallisiin papereihin. Saat taisteluitta yksinhuoltajuuden ja miehellesi valvotut tapaamiset. Kannattaa.
ja kun mies on saatu asunnosta ulos niin poistut paikalta, sillä takaisin tultuaanhan se käy päälle.
ilmaiselle as.ajajalle. Kysele neuvoja MUTTA älä kerro miehellesi. Sairaana et jaksaisi pitää puoliasi. Voit kaikessa hiljaisuudessa järjestellä asiat. Etkä myöskään lankeaisi typeryyden/rakkauden takia yrittämään uudelleen.
Miehesi EI rakasta sinua. Hän saattaa rakastaa sitä että on koti mihin palata kuntoutumaan sikailuista. Riittääkö se?
Yäk kun mua ällöttää noin ala-arvoiset perhe-elämät! En viitsi kirjoittaa enempää.
Soita vanhempasi hakemaan sinut ja appivanhemmat sitte taas voisivat viedä poikansa mukanaan.
Tosiaan tuo ehdotus hyvä. Näin viranomaiset näkisivät koko tilanteen kerralla!!!
Nyrkistä on tullut ja minä oon antanut anteeksi. Pelkäsin eilen että lyö mua ja pelkään edelleen. En uskalla puhua sille ehkä vielä siksi erosta.
Miehen isä tietää täst, samoin äitini. Äitini sivuutti asian täysin, ei kommentoinut sanallakaan. Miehen isä sanoi että ero on ainoa vaihtiehto.
Tukea saan taatusti miehen suvulta. Omastani en ole niinkään varma.
Voi kumpa mies heräisi ja lähtisi eikä järjestäisi herättyään kohtausta.
Ajatelkaa, olen antanut miehelle anteeksi pahoinpitelyjä, pettäimisen, kymmenet valehtelut ja luottamuksen pettämiset. Olen minäkin idiooortu ollut kun luulin että tuo ikinä muuttuisi. Jos jotain hyvää niin ainaki on ihana lapsi saatu.
Mies on rattijuopumuksen takia menettyänyt 2 tai 3 kertaa kortin. Myös neuvolassa tiedetään väkuvaltaisuudesta.
-ap
Itsekin tässä toivun leikkauksesta, joten pystyn kuvittelemaan miltä sinusta tuntuu. Minua ei tosin jätetty yksin ja olen saanut apua ja tukea paranemiseeni, mutta voin kuvitella miltä olisi tuntunut jos olisi jätetty yksin ja vielä että ukko olisi lähtenyt baariin ja varastanut lääkkeeni.
Olet tehnyt päätöksen lähtemisestä, hyvä se on varmasti oikea päätös. Ilmeisesti sinulle on tehty nielurisojen poisto? Siitä paranee parissa viikossa ja sitten olet voimissasi taas. Voit jo alkaa etsiskellä uutta asuntoa itsellesi ja lapsellesi. Kauanko hän on mökillä? Jos käy hyvä tuuri ja löydät kämpän nopeasti voit jo muuttaa parin viikon päästä. Minäkään en vielä puhuisi mitään erosta miehelle, kuulostaa melko äkkipikaiselta tapaukselta.
Niin makaa, kuin petaa. Ja minä, kun olin täysin valmis haukkumaan miehesi, onneksi luin ketjun loppuun.
tsekkaamaan miehen kunnon. Kuten aiemmin esitettiinkin, se auttaisi sinua lasten huoltajuudesta sopimisessa ja antaisi viranomaisille realistisen kuvan tilanteesta ja miehen kyvystä vanhemmuuteen.
Jäätkö siihen asumaan lapsesi kanssa vai etsitkö uuden asunnon, siitä vois alkaa.