Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Etäsuhde, onko järkeä vai ei? 332 km välimatkaa!
03.06.2011 |
Minulla lapsia, hän lapseton. Olen 100 % yh, ja toki tykkäämme kovasti toisistamme, mutta ei niitä lapsiakaan aina voi raahata viikonlopuksi kylään. En vielä kylläkään halua hänen tapaavan lapsia! Kun tapaamme on ihanaa ja sitten kun hän lähtee tai minä lähden, on ihan paska mieli enimmäkseen. Eikä minulla riitä energia tähän soitteluun, meilailuun, tekstailuun ja kaikkeen sen jälkeen kun olen ahertanut työpäivän ja hoitanut kodin ja lapset.
Muilla kokemuksia etäsuhteista? Luovutitteko vai tuliko onnellinen loppu? Missä vaiheessa alkaa kypsyttämään liikaa?
Mä alan olemaan jo aika kypsä parin kuukauden jälkeen kun olemme tavanneet muutamaan otteeseen...
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuota elämää kuusi vuotta takana. Nyt yhteensä 15 vee takana ja kuuden vuoden jälkeen samassa kaupungissa. En voisi olla toisen miehen kanssa. Eli onnellinen loppu tuli vaikka olikin hankalaa!
ja minä myös totaaliyhäri, joten lapset on aina mulla.
Meilläkin tuore suhde, ollaan seurusteltu nyt nelisen kuukautta ja tähän asti toiminut hyvin. Minusta tämä on itse asiassa ideaalia, koska arki luistaa lasten kanssa hyvin ja siihen en halua miestä sekoittaa.
Viikonloppuisin tavataan, yleensä niin, että mies tulee tänne meille. Lapsille olen miehen esitellyt vanhana tuttavana ja lasten edessä emme ole mitään hellyydenosoituksia vaihtaneet.
Viikolla soittelemme tai juttelemme mesessä.
Minusta tämä toimii hyvin ja voin kuvitella tämän jatkuvan pitkäänkin.
Alue: Aihe vapaa
mies lapsettomille vesille.