Onko tällä palstalla kenelläkään "ihan tavallisia" lapsia?

oppii kuivaksi siinä 2v tietämillä, lukemaan 6v jne. Uskaltaako kukaan myöntää, että oma lapsi on ihan tavallinen eikä superlahjakas siinä ja tässä?

taidon/tiedon aiemmin kuin vertaisensa. Muissa asioissa voikin sitten olla ihan tavis.



Minäkin muuten opin lukemaan 6v koulussa. Olen joulukuussa syntynyt, ja sehän on ihan tavallista, että oppii koulussa lukemaan jo syyskauden aikana.

Mulla.

Ihan on tavallinen, oppinut asiat keskimääräisessä iässä. Sellainen, joka sairastaa jotain pientä muutaman kerran vuodessa, oppi lukemaan ekan ja tokanluokan aikana, menestyy koulussa muutenkin siinä keskiverron paikkeilla. Päivähoidossa oli sellainen vaivaton hoidettava, ei tarvinnut mitään erityiskohtelua vaan meni siinä muiden mukana.

Näin sanoi ainakin meidän pojan ekaluokan opettaja. Muistaakseni sanoi että kaikkien pitäisi lukea syyslomaan mennessä.

4-v ja aion oman lapsenikin opettaa siinä iässä. muuten ollaan ihan taviksia :)

poika on kehittynyt hitaammin kuin tyttö monessä tällaisessta asiassa, jota yleensä kehutaan. Vaipat oli vielä 3-vuotiaana ja joulukuussa syntyneenä ei oikein pysynyt koulussa muiden mukana, vaikka oppikin lukemaan ekaluokan puolivälissä kun täytti 7v ja jäi kertaamaan 3. luokan. Nyt kun pääsi "omanikäisten" ryhmään, koulu sujuu hienosti. Lahjakas on liikunnassa ja sosiaalisesti. Tyttö taas on loistanut kuivaksi oppimisessa, lukemisessa ja koulumenestyksessä. Pienenä oli hyvin ujo, mutta se alkaa nyt helpottaa.

Tarkoitan siis sitä että on oppinut kaiken juuri silloin kun keskimäärin opitaan. Ei mitään erityisen aikaisin, muttei mitään myöhäänkään. On aina ollut hoidossa se lapsi, josta sanotaan että on niin kiltti ja iloinen. Nyt oppi lukemaan, menee syksyllä kouluun. En keksi mitään, mikä olisi hänen vahvuutensa, paitsi ehkä tuo että on niin tasainen kaikessa, aina ollut.

Mulla on yhden lapsen kanssa ongelmia johtuen hänen epätavallisuudestaan. Sen lapsen asioista mä täällä joskus keskustelen. Sit mulla on kaksi ihan tavallista lasta. Ei niistä ole mitään keskusteltavaa, ei tarvi vertaistukea niiden lasten osalta, ne ei haasta mua joka päivä kasvattamisessa, niiden arkeen ei tarvi mitään vinkkejä. Eli en mä niistä tavallisista kirjoita, vaikka mulla niitäkin on. Varmaan monella muulla sama tilanne, että siitä lapsesta tulee kirjoitettua, jonka asioissa riittää pohdittavaa.

Onko se epätavallista?

Siis näitä joita on päiväkodit pullollaan? Tiedän, että on lapsia jotka oppivat tiettyjä taitoja todella aikaisin, mutta tuntuu uskomattomalta, että palsta kuhisee ihmelapsien vanhempia. Siis tyyliin, että opitaan kuivaksi 2v,lukemaan 6v jne.

että kuivaksi opitaan 2 vuotiaana ja lukemaan 6 vuotinaa? Itse ainakin pidän noita normaaleina aikoina ja muita poikevani joko aikaiseen tai myöhäisempään suuntaan.

Omat lapseni ovat näitä "ihmelapsia" jotka ovat oppineet ajamaan ilman apupyöriä 2 vuotiaana ja uimaan 2-3 vuotiana, mutta vaikka joissakin asioissa on aikaisessa on taas toisissa asioissa myöhäisemmässä. Nuo oli ne asiat joita meillä paljon harrastettin, kun taas esim. värit lapsi oppi vasta 3 vuotiaana, kun ei ollut tullut mieleenkään puhua lapselle käyttäen värejä. Sanoin aina että pue Reimatec tai Everest takki päälle ym.

Eli sainoisinpa että vaikka lapset jotain asioita oppisivatkin todella ajoissa, joitakin toisia asoita he oppivat myöhemmin.

Tuollaisia on siis aika turha suunnitella.

4-v ja aion oman lapsenikin opettaa siinä iässä. muuten ollaan ihan taviksia :)

Yksi oppi lukemaan 8-vuotiaana, toinen pyöräili ilman appareita vasta 6-vuotiaana, kolmas ei osannut uida kunnolla kolmannella luokalla, neljäs on tosi huono sosiaalisissa suhteissa, viides ei osaa hiihtää ekalla luokalla. Mutta samalla yksi oppi lukemaan kolmevuotiaana, kaksi käveli 8-kuisena, kolmas oli kilpauimari ekalla, neljäs voitti piirustuskilpailun kaksivuotiaana, viides teki omia sävellyksiä ennen kouluikää.

Asia on ihan niinkuin se kerrotaan.

Tai sitten ope on outo. Meillä kaikkein lasten opet ovat sanoneet, että on myytti, että kaikki oppivat lukemaan ekana koulusyksynä. Tai että pitää oppia siihen mennessä. Tokalla oppiva on ihan yhtä normaali.

Kyllä kai se on ekaluokalla ihan tavoitteena että vähintään jouluna kaikki lukee. Näin sanoi ainakin meidän pojan ekaluokan opettaja. Muistaakseni sanoi että kaikkien pitäisi lukea syyslomaan mennessä.

Mutta ilmeisesti ei olekaan, esikoinen oppi itsekseen kuivaksi 1 -vuotiaana ja kuopus oppi lukemaan 4 -vuotiaana, eli samaan aikaan kuin esikoinen aloitti koulun.

mä en pääse ikinä kehuskelemaan, kuinka omat lapseni olisivat jotenkin erityisen lahjakkaita yhtään missään. Kaiken ovat oppineet ihan normaalisti. Toisaalta; mikään ei ole rasittavampaa kuin äidit jotka ei muuta teekään kuin kertoo ihmelapsistaan. Tulee tunne että lapsen tehtävä onkin olla vaan yksi äidin meriiteistä eikä pelkkä keskinkertaisuus riittäisi.

ei suurlahjakkuuksia, mutta ei suuronnettomuuksiakaan :)

Joitakin taitoja on opittu etuajassa, toisia keskivertoaikana ja joitakin taas myöhässä.



Eiköhän se näin ole kaikilla. :)

Jotkut äidit eivät vain tunnu sitä uskovan omista lapsistaan...

Lapset kun oppivat taitoja eri tahtiin. Monella tutullani on mennyt jauhot suuhun ylikehittyneen superälykkään lapsen kanssa kun taaperovaihe on mennyt ohi ja lapsesta on kouriutunut ihan tavallinen lapsi, joka on joissain asioissa jopa nuita huonompi tai oppii hitaammin.

Harva enää ihan oikeasti kehuu sanotaan vaikka 10-vuotiasta lastaan, että lapsi olisi jotenkin supernero tai nopeasti kehittynyt. Toki on heitäkin olemassa, mutta aika vähän.

Mutta tosiasia on, että mun lapset on kaikki luokkansa priimuksia, mutta yritän olla asiasta todella hiljaa ja en puhu koskaan muiden kuullen näistä asioista. Ovat oppineet lukemaan ja laskemaan 3 vuotiaina yms. Päiväkodissa on jokaisen kohdalla keskusteltu, panenko aiemmin kouluun. Samoin opettajien kanssa keskustellaan ajoittain näistä kyvyistä.

Mutta ei tulisi mieleenkään kehuskella heidän taitojaan muille. Joskus kyllä on salaa huvittanut kun joku mamma kehuu, että mun MinttuVille osaa tavata ja on 5 vuotias ja siitä tulee kyllä matikkanero kun osaa pluslaskuja 6 vuotiaana. Nyökyttelen ja ihailen muiden mukana, mutta joskus tosiaan hiukan hymyilyttää ja toivon mielessäni, että toivottavasti eivät huomaa, koska nää mun omat lapset on oppineet nää taidot ja missä asteella ollaan jo menossa. Olisi heille vielä nolompaa.

Jotkut äidit eivät vain tunnu sitä uskovan omista lapsistaan...

Lapset kun oppivat taitoja eri tahtiin. Monella tutullani on mennyt jauhot suuhun ylikehittyneen superälykkään lapsen kanssa kun taaperovaihe on mennyt ohi ja lapsesta on kouriutunut ihan tavallinen lapsi, joka on joissain asioissa jopa nuita huonompi tai oppii hitaammin.

Harva enää ihan oikeasti kehuu sanotaan vaikka 10-vuotiasta lastaan, että lapsi olisi jotenkin supernero tai nopeasti kehittynyt. Toki on heitäkin olemassa, mutta aika vähän.