Lue keskustelun säännöt.
Onko anopilla kaikki muumit laaksossa??
02.06.2011 |
Jos on muita paikalla, anoppi on mielinkielin ja esittää kiinnostunutta, kyselee kaulapitkänä muiden mukana kuulumisia. Sävy muuttuu jos joudumme olemaan hetkenkin kahden. Alkaa ihmeellinen negatiivinen pälpätys kaikesta, minkä kokee olevan minussa huonosti. Ja kun on huonokuuloinen, ei edes odota vastausta, vaan pöpisee koko ajan ihmeellisyyksiä. Pitää sellaista monologia "ai sulla on noin huonosti, ai et ole onnistunut tuossa, löysit varmaan tuon halvalla". Vastaa vissiin mielessään itse itselleen?
Samat asiat anoppi kysyy monta kertaa: "syövätkö lapset kaurapuuroa? Ai syövät?" Ja kauhealla hössötyksellä tekee sen puuron, niinkuin pelkäisi että joku muu ehtii muuten ensin.
Seuraavalla vierailulla on kysyy taas että "onko teillä syöty kaurapuuroa?" Ja sama toistuu joka ikinen kerta, ja anoppi vaikuttaa tyytyväiseltä kun on osannut ostaa puuroa. Miten hän tiesikin?
Jos käy meillä, kyselee koko ajan mistä olemme ostaneet mitäkin, ja vierailun jälkeen ryntää kauppaan ostamaan samaa. Seuraavalla tapaamiskerralla hämmästelee isoon ääneen "ai teillä on samanlaiset verhot kuin meillä".
Onkohan ihan ok?
Kommentit (3)
Eli muiden seurassa on mielinkielin, kahdestaan vittumainen akka. Ja ihan samanlainen minulle, siskolleni ja äidille. Ollaan jo opittu nauramaan, että kohta Kirsti taas vetää herneen nenään ties mistä. Urkkii ja juoruilee.
Kiusallamme väitimme, että äiti vie meidät tyttäret perheineen lomalle etelään ja siitä käly sai aiheen ryhtyä nokkavaksi. He menevät Thaimaaseen (kälyn oma ilmaus) kahdestaan. Joo, menevät, mutta matka piti maksaa pikavipillä :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kyllähän näitä tosiaan riittää...
meillä anoppi on hyvin saman tapainen... ainut vaan että on hyvin absoluuttinen ruokien suhteen esim. syöttäisi meidän puolitoista vuotiaalle vain porkkaneperunasosetta, eikä ymmärrä ollenakaan että lapsi tosiaan voi syödä ihan normaalia kotiruokaa ja tosiaan muistakin raaka-aineista tehtyä kuin iän ikuisista porkkanasta ja perunasta. Esim. hän kauhistelee jos syötämme lapselle joskus makaroonilaatikkoa tms tavan ruokaa.
On myös ihan hullu suolan suhteen... ei ymmärrä ollenkaan että jos minä käytän ruoan laitossa suolaa (todella pieniä määriä) koska hän itse ei käytä suolaa ikinä missään eikä pidä suolan mausta. (Olen yrittänyt sanoa että nämähän ovat tosiaan makuasioista että jos hän vaikka ei tykkääkään käyttää suolaa niin ei se tarkoita että kaikkien muiden ihmisten täytyisi olla käyttämättä suolaa).
Tässä nyt vai mm. esimerkkejä meidän anopista...
anna pälättää ja älä ota itseesi. Taitaa olla enenmmänkin huono itsetunto kyseessä hänellä ja koettaa lytistää viimeisenä sukuun tullutta ts ulkopuolista hänen silmissään.