Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sokerivauvoja ei ole olemassakaan

Vierailija
01.06.2011 |

Itse mätin sokeria ja kakkuja raskausaikana vaan ihan sen takii et olin stressaantunut töistä, kärsin unettomuudesta ja no... ajattelin myös et syödään nyt kaikkia herkkuja kun kerrankin saa.



Lapsi oli pieni ja siro kolmikiloinen vauva.



Painoni nousi raskaus aikana 20 kiloa mut eipä näkynyt lapsen painossa.



Sokeri lapset on hölynpölyä.

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
01.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

molemmat vauvat isoja, kuopus niin iso, että luulivat "soerivauvaksi" ja mittailivat lapsiraukalta sokereita (vaikkei mulla edes ollut raskausdiabetestä, arvot oli kuulemma tosi hyvät). Ei sillä mitään ongelmaa ollut.

todettiin sitten kuitenkin 'vaan' luonnostaan isoksi ja samaa rataa molemmat jatkaneet monta vuotta

Vierailija
22/24 |
01.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Diabeetikko voi olla hyvinkin hoikka, mutta yleensä synnytys käynnistetään ajoissa, sillä lapsi kasvaa normaalia nopeammin. Siis se on tila, joka on ihan todettavissa, ei vain arvailtavissa koon takia.

itselläni on ykköstyypin diabetes ja kuljin äitipolilla raskausajan seurannassa raskausdiabeetikkojen kanssa. Monesti tilanteissa, joissa näin ennestään vieraita hoitajia/lääkäreitä päiviteltiin että kuinka olet täällä kun sinähän olet hoikka! Tuli paska fiilis muitten puolesta ja kuulihan sitä kuinka muille paasattiin että yhtään kiloa ei saa enää tulla. Että ymmärrän syyllistymisen täysin. Vaikka ihan yhtä lailla minäkin olen kova herkuttelemaan ja vaikea pitää syömistä aisoissa. Tottahan se on että ollakseen lihava täytyy herkutella vielä enemmän, mutta ymmärrän sen tunteen ja sen syömättömyyden vaikeuden.


Minulla on kaksi lasta, joiden molempien raskauksissa oli diabetes. Olen lievästi ylipainoinen bmi 27 raskauden alussa. Raskauksien aikana paino nousi kaikkiaan nelisen kiloa, eli oikeasti itse laihduin. Lapset painoivat kumpikin 3,5kg ja olivat 49cm.

Olin tarkka syömisistäni (kaikista hiilareista, en tietenkään pelkästään sokerista), ja mittasin tiuhaan. Silti arvot tuppasivat nousemaan ja kysyin mitä tehdä. Hoitajat eivät tuntuneet uskovan ruokapäiväkirjojani, hymisivät vain että eikö todella ole mitään mistä enää nipistäisit pois.

Syöminen meni todella mekaaniseksi, kun kerralla ei voinut syödä kuin yhden tumman leivän, eikä mitään hiilaria sen kanssa (esim maitoa ei voinut samaan aikaan). Ripottelin hiilarit pienenpieniksi annoksiksi päivän mittaan, jotta pysyi sokerit tasaisina.

Silti aina vähän hymistiin, että tässä pitää kyllä olla molempien yhteistyö takana, että sun pitää nähdä vaivaa.

No voi kerpele, niin mä todella teinkin.

Vasta lasten syntymä jälkeen sain hyvää palautetta, kun sanoivat mun selvästi nähneen vaivaa sokereiden pitämiseksi, kun vauvat olivat niin pienet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
01.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikutusta sikiöön. Mä vedin viinaa kuin sieni koko raskausaikana, mutta ihan normaali kolmekuinen tossa tuhisee. Joten sori vaan, mutta en vaan usko, että dokaamisesta ois yhtään mitään haittaa.

Vierailija
24/24 |
01.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin vähän samaa mieltä itse asiasta... Itsellä 4 raskautta, joissa kahdessa oli sokeriarvot pielessä. Jokaisessa raskaudessa söin ihan eri tavoin, terveellinen vastaan epäterveellinen, varsinkin makea, riippuen siitä mikä milloinkin aiheutti pahoinvointia ja mikä pysyi sisällä. Samoin oli lähtöpainoissa ekan ja tokan raskausdiabetes raskauden kanssa eroa n. 28 kg. Ja lapset olleet tasan saman kokoisia, samoilla viikoilla. Ei mitään vaikutusta syömisillä.



Ehkä sitten jos olisi ihan oikea diabetes itsellä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi yhdeksän