Lähtistkö 2 kk ikäisen kanssa ylioppilasjuhliin 3,5h matka suuntaansa?
Meillä olisi ensi viikonloppuna sukulaistytön ylioppilasjuhlat. Vauvamme on 2 kuukauden ikäinen ja minua arveluttaa lähteminen. Automatka kestää suuntaansa 3,5 tuntia eli samana päivänä olisi ajoa vähintään 7 tuntia. Anoppi toivoo kovasti, että lähtisimme, koska haluaa, että sukulaiset näkevät vauvamme. Minä en ole ihan intona, koska emme ole vielä kertaakaan köyneet yhtä kaukana. Vauva on ollut tähän mennessä kerran automatkalla, joka oli 1h suuntaansa. Se meni kyllä oikein hyvin, vauva nukkui mennen tullen ja ajoitimme lähdön vauvan syöttöjen mukaan. Ylioppilasjuhlissa olisi tietty kellonaika, milloin perillä pitäisi olla.
Arvon raati, mitä tekisitte?
Kommentit (48)
Vauvallekin on kiva tavata eri ihmisiä ja käydä uusissa paikoissa. .
Onko näin?!? Että 2kk vauvalle on kivaa tavata ihmisiä ja käydä uusissa paikoissa????
Ei tuo ole itsekästä vaan pakkohan se on ottaa oma jaksaminen huomioon. Toivottavasti et koe, että velvollisuutesi olisi lähteä vaikket itse juurikaan haluaisi. Jos ajatuskin reissusta tuntuu raskaalta niin unohda koko juttu, ehtii sitä myöhemminkin sukuloida.
Vauvallekin on kiva tavata eri ihmisiä ja käydä uusissa paikoissa. .
Onko näin?!? Että 2kk vauvalle on kivaa tavata ihmisiä ja käydä uusissa paikoissa????
No muotoillaan näin että vauvalle / lapselle / ihmiselle on kiva tavata eri ihmisiä ja käydä uusissa paikoissa ihan pienestä pitäen. Jos se vaan on mahdollista niin kannattaahan sitä kyläillä ja reissailla ja puuhailla ihan niin aikaisin kuin pystyy, niin koko perhe tottuu siihen että on helpo lähteä ja kiva käydä missä milloinkin. En tarkoittanut, että 2kk vauva erityisesti kaipaa uusia naamoja ympärilleen.
yhdellä iskulla jos siellä juhlissa kaikki sukulaiset näkis kerralla teidän vauvan, niin ei tartte sitä sitten erikseen lähteä näyttämään eri paikkoihin?
Meillä oli jo isot ristiäiset juuri viime viikonloppuna. Anopin toiveesta olimme kutsuneet myös kaikki isovanhemmat, sedät ja tädit perheineen, joten vieraita oli yli 50. Pitopalvelu teri ruuat, joten minun ei luoja kiitos tarvinnut leipoa ja kokata itse...
Kaikki miehen puolen tutut sukulaiset siis olivat ristiäisissä. Ja myös kyseinen tuleva ylioppilas perheineen. Eli ylioppilasjuhlissa paikalla olisi sitten näiden omies sykulaisten lisäksi naapureita, ylioppilaan ystäviä ja siis kyseisen ylioppilaan toisen puolen sukua, jotka eivät siis ole meille mitään sukua.
Mutta siis juhlissa on siis myös mieheni sukulaisia ja appivanhempieni tuttuja.
Eilen illalla väsyneenä ehdotin, että mieheni lähtisi juhliin vauvan kanssa kahdestaan, että saisin edes yhden päivän levätä. Mutta pahaltahan sekin tuntuu. Ja mies totesi, että ei hän yksin auvan kanssa lähde, kun ei pysty sellaista matkaa ajamaan, jos vauva huutaa takapenkillä.
tilittää Ap
Saisit istua 7h paikoillasi tekemättä mitään :)
Refluksivauvat yleensä pärjää hyvin turvakaukaloissa, kun niissä on kohoasento.
Ja jos vauva kerran nukkuu vaunuissa, niin saattais nukkua autonkin tärinässä.
Perillä olis paljon sukulaisia kantelemassa vauvaa ja saisit syödä kakkua ihan rauhassa.
Kaikki sukulaiset näkis vauvan kerralla, eikä sitten teidän tarttis siivota kotianne vieraita varten.
ni ei tietenkää tarvi lähtee,jos tuntuu ettet jaksa! saa olla itsekäskin kun on noin pieni vauva! mä en sitä esikoisen enkä noiden muiden kanssa älynny olla.
Ei pääse junalla. Landelle olis matka.
ap
ylppärijuhlijankin! Olisit antanut sille ylppärilahjan niissä ristiäisissä, niin sekin olis samalla hoitunut.
Kun luin uudelleen mitä olen kirjoittanut niin mietin, että on kyllä niin, että en haluaisi millään lähteä reissuun, mutta koen että minun on pakko. Jotta sopu säilyisi anoppilan suuntaan, olen valmis kärsimään reissun rasitukset.
Minua ei yhtään huvittaisi ja pelkään, että kiukuttelen miehelleni sitten automatkan, kun koen, että minut on pakotettu. Koen myös, että myönnytys on jälleen vain toiseen tuuntaan. Omaa arkeani vauvan kanssa ei kukaan ole helpottamassa. Vauva halutaan vain näyttelyesineeksi juhliin. Minun jaksamisestani ei ole kukaan kiinnostunut.
tunnustaa Ap
Pidä pääsi, ja jos perustelet itsellesi miksi ei kannata lähteä, eli oman jaksamisesi kannalta, niin ei siinä muilla voi olla nokan koputtamista. Itse tiedät mitä jaksat! Lepäile kun voit. Ei vastentahtoisesti lähtemisestä seuraa hyvää.
Ne on vaan lakkiaiset, suvunkin olette jo tavanneet. Onko edes miten läheinen sukulaistyttö?
Sinuna kieltäytyisin lähtemästä. Ihan turhaa rasitusta sinulle ja vauvallekin, jolla on koliikkia ja refluksi. Itse en tod.näk. lähtisi noin kauas lakkiaisiin ellei olisi vähintään oma sisko kyseessä, olisi vauvaa tai ei!
Ja itselläni on perusreipas ja terve 4kk vauva, enkä silti lähtisi 3,5h matkan päähän lakkiaisiin. Korkeintaan jos voisi yöksi jäädä voisin harkita. Meneehän siinä rahaa jo bensaankin.
Kun luin uudelleen mitä olen kirjoittanut niin mietin, että on kyllä niin, että en haluaisi millään lähteä reissuun, mutta koen että minun on pakko. Jotta sopu säilyisi anoppilan suuntaan, olen valmis kärsimään reissun rasitukset. Minua ei yhtään huvittaisi ja pelkään, että kiukuttelen miehelleni sitten automatkan, kun koen, että minut on pakotettu. Koen myös, että myönnytys on jälleen vain toiseen tuuntaan. Omaa arkeani vauvan kanssa ei kukaan ole helpottamassa. Vauva halutaan vain näyttelyesineeksi juhliin. Minun jaksamisestani ei ole kukaan kiinnostunut. tunnustaa Ap
...miehellesi mitä ajattelet?
Miehesi ei nimittäin ole ajatustenlukija, joten muista kertoa miltä sinusta tuntuu.
Itse sinun tapauksessa en ehkä lähtisi. En niinkään stressaisi automatkasta, mutta jos kerran on juuri ollut isot ristiäiset, jossa koko suku on teidät ja vauvan nähnyt, niin lähes kaikki (paitsi sitten se anoppisi...) ymmärtävät hyvin jos ette vauvan kanssa tuota reissua lähde päiväseltään tekemään.
Todennäköisesti matka menisi ihan hyvin, mutta onhan se 7 tunnin reissu juhlineen rasittava aikuisellekin. Ja sinun tapauksessasi kun sanot, että olet aika väsynyt, niin ei tuo matka sinun väsymystäsi vähennä.
Jos miehesikin kovasti haluaa lähteä, niin kävisin asiasta kriittisen keskustelun hänen kanssaan. Voisin kyllä myöntyä lähtemään ja siten antamaan periksi, mutta pitäisin huolen että mies ymmärtää varmasti miltä minusta tuntuu.
jos ei olisi tosi läheinen nuori. Kummilapsi, oman perheen jäsen tai muuten sellainen, jonka kanssa on oltu tosi paljon tekemisissä.
Kyllä vauvan kanssa voi matkustaa ja olen kuleknut paljonkin äitiyskomilla yksin lasten kanssa 200-300 km matkoja autolla. Joskus on huudettu, joskus nukuttu (meillä välimuotoa ei juuri ollut 0-3 kk iässä, ainakaan 10 min pitempään heräämisestä automatkan aikana :D)
Mutta väsymys, se, että ei voi jäädä yöksi, vauvan koliikki jne vetäisivät minulla vaa'an siihen asentoon, että kotiin jäisin. Mies voisi käydä päiväseltään, jos juhlittava on miehen sukua.
Kun luin uudelleen mitä olen kirjoittanut niin mietin, että on kyllä niin, että en haluaisi millään lähteä reissuun, mutta koen että minun on pakko. Jotta sopu säilyisi anoppilan suuntaan, olen valmis kärsimään reissun rasitukset. Minua ei yhtään huvittaisi ja pelkään, että kiukuttelen miehelleni sitten automatkan, kun koen, että minut on pakotettu.
Ei kai se miehesi vika ole? Lähde jos lähdet, mutta turha siitä on murjottaa ja urputtaa, jos niin valitset. Kukaan ei sinua pakota ja anoppi saa olla mitä mieltä haluaa.
Se on eri asia, jos mies alkaa urputtaa, että pakko mennä. Silloin on ihan aiheellista suutahtaakin.
Mitä helvettiä sinä tätä asiaa täällä vingut. Tämänkin ajan voisi ottaa vaikka torkkuja tai levätä, minkä tuhlaat kyselemällä näin typeriä kysymyksiä netissä.
Herra siunaa ja varjele näitä nykymammoja. Nää varmaan istuu paskallakin läppärin kans ja kysyy, saanko pyyhkiä perseeni vai ei
Tämä kuulostaa itsekkäältä, mutta omaa jaksamistani mietin. Vauva nukkuu öisin kerrallaan max 2 tuntia ja syö 2-3 tunnin välein. Hoidan lasta arkisin yksin, mies tekee pitkää päivää ja valvon viikossa 6 yötä, mies hoitaa yhden, että saan edes viikonloppuna nukkua yhden yön. Saan vauvan päivisin rauhoitettua vaunulenkillä, mutta silloin en saa itse nukuttua päiväunia. Eli saan unta 4-5 tuntia yössä, koostuu siis kolmesta pätkästä.
Että ei huvittaisi lähteä sukuloimaan, kun päivä menee autossa (pahimmillaan huutavan lapsen kanssa) ja se tarkoittaa, että en saa sitä yhtäkään yötä nukkua viikossa kunnolla, kun miehen täytyy ajaa autoa - itse en näin väsyneenä auton rattiin voi ryhtyä.
tilittää Ap
Huomasit itsekin, että koko tarina (ja ihmisten vastaukset) muuttuvat kun rehellisesti sanot, ettet halua lähteä.
Ole rehellinen myös parisuhteessasi. Miehellesi sinun täytyy tunnustaa, että saat liian vähän lepoa ja siksi olet kiukkuinen.
Muutan siis vastaustani: en lähtis.
Mitä helvettiä sinä tätä asiaa täällä vingut. Tämänkin ajan voisi ottaa vaikka torkkuja tai levätä, minkä tuhlaat kyselemällä näin typeriä kysymyksiä netissä.
Herra siunaa ja varjele näitä nykymammoja. Nää varmaan istuu paskallakin läppärin kans ja kysyy, saanko pyyhkiä perseeni vai ei
Tämä kuulostaa itsekkäältä, mutta omaa jaksamistani mietin. Vauva nukkuu öisin kerrallaan max 2 tuntia ja syö 2-3 tunnin välein. Hoidan lasta arkisin yksin, mies tekee pitkää päivää ja valvon viikossa 6 yötä, mies hoitaa yhden, että saan edes viikonloppuna nukkua yhden yön. Saan vauvan päivisin rauhoitettua vaunulenkillä, mutta silloin en saa itse nukuttua päiväunia. Eli saan unta 4-5 tuntia yössä, koostuu siis kolmesta pätkästä.
Että ei huvittaisi lähteä sukuloimaan, kun päivä menee autossa (pahimmillaan huutavan lapsen kanssa) ja se tarkoittaa, että en saa sitä yhtäkään yötä nukkua viikossa kunnolla, kun miehen täytyy ajaa autoa - itse en näin väsyneenä auton rattiin voi ryhtyä.
tilittää Ap
Pestään ja kuivataan omaan pyyhkeeseen.
yhdellä iskulla jos siellä juhlissa kaikki sukulaiset näkis kerralla teidän vauvan, niin ei tartte sitä sitten erikseen lähteä näyttämään eri paikkoihin?