Oletko koskaan katunut talon rakentamista?

Melko pian avioliitto alkoi rakoilla. Sen talon takia eroa piti kuitenkin pitkittää ja vaikeutti asioita.

Itse en, mutta tuttu on. Rakensi maalle eikä viihtynytkään siellä.

Ja kyse on siis rakentamisesta ei rakennuttamisesta

Ensimmäisen kerran parin kuukauden päästä muutosta. Ongelmia lämpökattilan kanssa (=lämmintä vettä tuli milloin sattui) ja mietin, että jos ok-talossa asuminen on tätä, haluan pois ja äkkiä. No, ongelma saatiin korjattua.



Toisen (ja vähän useammankin) kerran on kaduttanut, kun talo ei valmistu ikinä. Älkää ikinä muuttako keskeneräiseen! Okei, meillä on rakennettu autotallia, kellaria jne. Mutta pikkueteinen on edelleen pelkällä gyprocilla ja muutama lista (ihan oikeasti, niitä puuttuu jotain 5) puuttuu edelleen. Miksei niitä saa aikaiseksi??? Laiskuus, tuo laiskuus!



Ja piha...*huokaus* 4 vuotta asuttu ja nyt vasta olemme alkaneet laittamaan pihaa. Ja uskokaa pois, siinä on hommaa.



Mutta joka päivä ei kaduta. Eikä edes joka viikko.

Voisin asua kerrostalossakin (jugend-talossa keskustassa), okt oli miehen haave. Rakennusvaiheessa miehen pinna oli ymmärrettävästi kireällä, joten ajoittain tuolloin mietin koko homman mielekkyyttä. Ja me siis rakennutettiin, ei juuri mitään tehty itse.



Sitten kun muutettiin, niin nautin suuresti omista seinistä ja siitä, että kaikki on uutta (paljon mukavampi siivota uusia pintoja kuin vanhoja...).



Nyt naapuri alkoi rakentamaan, ja osoittautui varsinaiseksi k**ipääksi, joten saas nähdä mitä tästä tulee.



Varmaan suurimmat ongelmat tulee budjetin pettämisestä ja epärealistisista aikatauluista. Rakennusala Suomessa on läpimätä, joten eihän se rakennuttamisaika mitään herkkua ole. Kannattaa paljon jutella puolison kanssa, ja hyväksyä se, että täydellistä taloa ei rakenna varmaan kukaan.



Kannattaa jättää marginaalia niin rahallisesti kuin oman jaksamisen suhteen kaikkiin budjetteihin & aikatauluihin. Elämässä on yllätyksiä, perheessä joku voi sairastua ym.

kun lainanlyhennykset tuntuivat ylivoimaisilta ja ei voinut "elää". Mies oli hermostunut ja valvoi öitä ja stressasi. Selvittiin kuitenkin. Ero tuli muista syistä. Ex asuu taloa edelleen. Minä sain rahaa erossa. Ex katuu "kun joudun kahteen kertaan talon maksamaan" ja unohtaa että minäkin olen työtä talon eteen tehnyt ja jopa kahta työtä yhtä aikaa.

Annoin exäni ylipuhua minut siihen hommaan. Vaikka monta kertaa sanoin etten haluasi ryhtyä siihen ja hän vannoi ja vakuutti hoitavansa kaiken, kunhan minä hoidan pääsääntöisesti lapset ja kodin tänä aikana. Noh, eihän se niin mennyt. Hän motkotti koska en osallistunut talo-asioihin ja minä motkotin kun hän ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon. Rakennushomma oli katkolla moneen otteeseen. Budjetti kusi ja urakoitsijat vedätti. Meidän kohdalle sattui kaikenmoista viheltäjää, vaikka kuinka olivat tuttujen suosittelemia. Kai miehen otsassa luki "kuseta mua". Kaikki hiersi muutenkin jo tulehtuneita välejä ja avioliittokin oli matkan varrella kerran katkolla. Noh, lopulta talo saatii muuttokuntoon. Paljon jäi tekemättä ja joka kerta kun talon pihaan ajoin, ahdisti. Ahdisti tekemättömät hommat ja työmaan näköinen piha. Eikä todella olis voinu vähempää kiinnostaa. Lainaa oli enemmän kuin laki salli ja mies halusi vaan toteuttaa suuruuden hulluja unelmiaan. Erohan siitä loppujen lopuksi koitti. Tosin ero olisi varmaan tullut ilman rakennusprojektiakin, mutta se oli se viimeinen niitti.

Kyllä on kaduttanut moneen otteeseen, että siihen ryhdyttiin.

rakennusvaihe oli raskas, mutta kyllä silti kannatti. Olen usein ajatellut niin, että elämä olisi kenties paljon kurjempaa nyt, jos emme olisi rakentaneet. Asumme unelma-alueella unelmatalossa. Samalla rahalla olisimme saaneet jonkun vanhan kämäsen peruskuntoisen rintamamiestalon.

rintamamiestalo. Sellaisen kun olisi löytänyt fiksulla hinnalla...

Nro 7.

Asumme unelma-alueella unelmatalossa. Samalla rahalla olisimme saaneet jonkun vanhan kämäsen peruskuntoisen rintamamiestalon.

rintamamiestalo. Sellaisen kun olisi löytänyt fiksulla hinnalla... Nro 7.

Asumme unelma-alueella unelmatalossa. Samalla rahalla olisimme saaneet jonkun vanhan kämäsen peruskuntoisen rintamamiestalon.

Oletko asunut koskaan sellaisessa? Niissä on huono pohjaratkaisu (kylpytilat kellarissa ja mitätön olohuone), ne ovat vetoisia (okei, ei tule homettakaan) ja yleensä aika pieniä (n. 100 neliötä). Puuverhoilua pitää maalata...

rintamamiestalo. Sellaisen kun olisi löytänyt fiksulla hinnalla... Nro 7.

Asumme unelma-alueella unelmatalossa. Samalla rahalla olisimme saaneet jonkun vanhan kämäsen peruskuntoisen rintamamiestalon.

jokaisessa tuli jo eteisessä vastaan niin paha haju, että käännyimme pois. Inhoan vanhan talon hajua.

ylipäänsä omakotitalossa asuminen. Silloin kun on kiire ja piha alkaa rehottaa kun ei ehdi mitään tekemään. Tai mies on reissussa ja lunta tulee viikkotolkulla kuin aisaa. Mutta noi on ohimeneviä juttuja.



Mutta siis en ole itse sitä rakentamista katunut, saimme just sellaisen talon kuin halusimme.

Tiedän, että pohjaratkaisun kanssa olisi tekemistä ja ei siellä vanhaksi asuisi. Esimerkiksi just pesutilojen sijainnin takia. Asuintilat 3. kerroksessa. Olohuone on pieni ja yläkertaan tuurilla makuuhuoneita saa sen kolme (joista yksi on yleensä tosi pieni), mutta silti... joku niissä vaan viehättää. Ei osaa järjellä selittää. Puuverhoiltu talo on meillä nytkin, olohuone on 36 neliötä ja vähempikin riittäisi (ehkei kuitenkaan 12 neliötä)...

7

Oletko asunut koskaan sellaisessa? Niissä on huono pohjaratkaisu (kylpytilat kellarissa ja mitätön olohuone), ne ovat vetoisia (okei, ei tule homettakaan) ja yleensä aika pieniä (n. 100 neliötä). Puuverhoilua pitää maalata...

on kaduttanut. ei edes rakennettu itse, vaan rakennutettiin. kova homma oli silti miehellä vahtia, millaista jälkeä syntyy... ihan ok talo kuitenkin, ja kyllähän tässä asuisi, mutta täytyy sanoa, että aika paljon stressiä tästä okt-asumisesta vaan syntyy... pihaa pitäis laittaa, piharakennuksia pitäsi kunnostaa...



että ihan tosissaan ollaan mietitty, onko tämä kuitenkaan oikea asumismuoto meille. vaikka tosiaan talo sinänsä on ihana.

Tuntui että kaikki urakoitsijat vaan yritti kusettaa ja teki paskaa jälkeä ym ym. Mut nyt kun talo on valmis, ei kaduta enää yhtään.

rintamamiestalo. Sellaisen kun olisi löytänyt fiksulla hinnalla... Nro 7.

Asumme unelma-alueella unelmatalossa. Samalla rahalla olisimme saaneet jonkun vanhan kämäsen peruskuntoisen rintamamiestalon.

Oletko asunut koskaan sellaisessa? Niissä on huono pohjaratkaisu (kylpytilat kellarissa ja mitätön olohuone), ne ovat vetoisia (okei, ei tule homettakaan) ja yleensä aika pieniä (n. 100 neliötä). Puuverhoilua pitää maalata...

tosin meillä on pesutila eteisen vieressä kun tähän on aikoinaan rakennettu eteinen ja kylppäri jälkikäteen. Pohjaratkaisu on kyllä jostain todella syvältä, tää on äärimmäisen pieni 100neliötä. Vihaan noita rappusia kun ovat niin jyrkät, vihaan noita vammasia lauta lattioita vuodelta 54 kun talo on rakennettu. Koko tönöä vihaan yli kaiken mutta kun ei ole varaa muuttaa.

ei kaduta uuden talon rakentaminen, ihana talo on, vaikka koville otti. Kymmenen vuotta vetoisessa (ja kokonaan homeisessa) rintamamiestalossa riitti. Älkää hyvät ihmiset unelmoiko niistä, menee rahat ja terveys.

Mikä ihme materialismi ihmisiä riivaa? Suomi on pullollaan ihania tyhjillään olevia taloja jotka kaipaisivat perusteellista kunnostusta ja aikaa. Ostimme alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon ja olemme remontoineet lattiasta kattoon koko hoidon. Unelmieni talo!! Vanhassa on aivan erilailla tunnelmaa kuin uudessa, jopa persoonattomassa rakentamisessa. Uusissa taloissa sitäpaitsi kovin usein enemmän homeongelmia kuin vanhoissa. Lapsetkin viihtyvät isolla tontillamme joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa. Uusien talojen tontitkin niin lähekkäin että ei ihme jos naapurin naama alkaa jossain kohtaa tympiä.

Mikä ihme materialismi ihmisiä riivaa? Suomi on pullollaan ihania tyhjillään olevia taloja jotka kaipaisivat perusteellista kunnostusta ja aikaa. Ostimme alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon ja olemme remontoineet lattiasta kattoon koko hoidon. Unelmieni talo!! Vanhassa on aivan erilailla tunnelmaa kuin uudessa, jopa persoonattomassa rakentamisessa. Uusissa taloissa sitäpaitsi kovin usein enemmän homeongelmia kuin vanhoissa. Lapsetkin viihtyvät isolla tontillamme joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa. Uusien talojen tontitkin niin lähekkäin että ei ihme jos naapurin naama alkaa jossain kohtaa tympiä.

Mikä ihme materialismi ihmisiä riivaa? Suomi on pullollaan ihania tyhjillään olevia taloja jotka kaipaisivat perusteellista kunnostusta ja aikaa. Ostimme alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon ja olemme remontoineet lattiasta kattoon koko hoidon. Unelmieni talo!! Vanhassa on aivan erilailla tunnelmaa kuin uudessa, jopa persoonattomassa rakentamisessa. Uusissa taloissa sitäpaitsi kovin usein enemmän homeongelmia kuin vanhoissa. Lapsetkin viihtyvät isolla tontillamme joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa. Uusien talojen tontitkin niin lähekkäin että ei ihme jos naapurin naama alkaa jossain kohtaa tympiä.

Jos en saa uutta taloa en kyllä osta vanhaakaan. Ne on pääsääntöisesti huonosti ja halvalla tehtyjä. Vanhat talot voisi polttaa pois sun rauhaasi häiritsemästä.

perustat väitteesi mihin? Ennen tehtiin tarkkaa työtä tosin kuin nykyisellä työmoraalilla, joka on rakennusalalla paska. Toki jos uutta rakentavat rakentaisivat itse niin asia olisi erilainen ja ekologisempi, mutta harvalla nykyisin on peukalo sielä missä sen pitäisi ja rakennutetaan virolaisilla työmiehillä itselleen hieno uusi lukaali jossa sitten on kiva vieraita kestitä ja kehua kuinka hieno talo on nyt rakennettu. Ohhoh. Kiitos kuitenkin kommentistasi, jota et osannut kovinkaan taidokkaasti perustella. :)