Lue keskustelun säännöt.
Ei vatun vattu, ei tätä lahjajurnutusta jaksa kukaan enää.
27.05.2011 |
Nyt on aivan sama, mitä nuo tyhjäpäiset ylioppilaat ja heidän manipuloimansa typerät vanhemmat sanovat tai toivovat. Minä menen ja hankin lahjat just sen mukaan, mihin omat rahkeet ja kiinnostus riittävät. Marmattakoon sitten mitä lystää, evvk.
Nipinnapin ylioppilaaksi selvinneelle juoksijatytölle, joka on sukulainen muttei läheinen, urheiluteemainen hopeakoru, tarjouksessa 44 euroa.
Kaksoistutkinnon klaaranneelle sähköasentaja-ylioppilaalle 100 euron lahjakortti, on lähisukulainen.
Naapurin ylioppilaspojalle, joka ei ole läheinen mut kumminkin nyt ollaan oltu tekemisissä naapuruuden vuoksi, 40 lahjakortti.
Ja kaikille ruusut tietty
Kommentit (10)
tytär nyt pääsemässä ylioppilaaksi. Ja voin sanoa että ihan jokainen lahja on tervetullut ja mieleinen, oli se mitä tahansa. No, näin siis ainakin ulospäin :) Mielessään voi sitten ajatella ihan mitä haluaa :)
Tytär on kyselijöille antanut toiveita, kallein on ollut 50e luokkaa. Useimmat 20-30e luokkaa. Tavaralahja -toiveita ei ole montaa, raha on se päätoive.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et voi antaa sille urheilijallekin rahaa tai lahjakortin vaikka kodin anttilaan (tai sokokselle tai minne niitä annetaan). edes 20 euron lahjakortin.
Haluaisitko itse saada toisten valitsemaa krääsää?
oletko jotenkin kateellinen naisille, kun annat tytöille huonot lahjat pojalle hyvän. Jos tekee kaksoistutkiintoa, niin ei se sitä samaa oppimäärää suorita lukiosta. Paljon pienemmään. J
sen vaikka ei olisi suorittanut edes lukiota lainkaan. Kateudesta ei ole kyse, miten jollekulle voi tulla edes tuollainen mieleen....
Urheilijatytölle olen antanut myös rippilahjaksi samaa juoksijateemaista korusarjaa, se siis jatkukoon, kun kerran alle 50 euron saa.
Naapurinpoika on kaikkea muuta kuin tuttu, kuten kerroin.
Eniten tuosta porukasta ovat vöyhkänneet juoksijatytön äiti jonka mielestä meidän olisi pitänyt osallistua 200 euron osuudella tytön Amerikan-matkaan. Muuta lahjamahdollisuutta ei oikeastaan tarjottu, ellei halua hankkia esinelahjaa.
Naapurinrouva taas ilmoitti, että pojalle on laitettu lahjalista Giganttiin ja sieltä voi käydä valitsemassa mieleisen tai sitten osuuksia. Kävin kattomassa, niin yksikään lahja tai osuus ei ollut alle 100 euron! Ja kuten jo sanoin, meidän budjetti ei nyt vain riitä jokaisen kohdalla moisiin satsauksiin.
Onko muilla muuten noin, että nuo "osuuslahjat" ovat yleistyneet? Jotenkin on sellainen näppituntuma.
mutta siis ihan järkyttävää käytöstä vanhemmilta...
Minä antaisin rahaa tai lahjakortin välillä 50-100 e, käyttäköön mihin itse haluaa, mutta eihän kukaan voi alkaa vaatia, että yli 100-200 e lahjoja pitäisi hankkia. Meillä alkoi häälahjalistan tuotteetkin jostain 12 eurosta...
jo kolmesti! Eli ylioppilaalla on lahjalista jossain liikkeessä. Se on tietysti heille kätevintä, koska he haluavat hyötyä lahjasta mut kyllä noin hinnat sun tapauksessa vaikutti aivan uskomattomilta.
Lahjalista GIGANTTIIN!
Päivän paras. :=DDDDDDDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain korvakoruja kahdet, medaljongin, ranneketjun, kellon, maton, taulun ja korurasian sekä mummiltani sitten vielä lahjan lisäksi illaksi rahaa 500 markkaa. Kaikki yllätyksiä, kun tuohon aikaan olisi juhlaan voinut tulla ihan ruusunkin kanssa.
Mieleenkään ei tullut lahjalistat, ei edes lahjatoivomukset, koska jokainenhan ostaa sitä, mitä haluaa.
En oikein tajua tätä nykyajan rahankeruumeininkiä. Lahjakortteja ja rahaa pitäisi syytää, jotta lahja olisi mieleinen. Mitä on tapahtunut sille ajatukselle, että lahjanantaja antaa samalla jotain itsestään siihen lahjaan? Missä vaiheessa valmistumisista, häistä tai muista juhlista on tullut ansaitsemiskeino? Miksi lahja on aina epämieluisa, jos se on yllätys?
Kyllä, nykyajan lapset ovat hemmoteltuja. Heille syydetään erilaista materiaa niin paljon elämänsä aikana, että siitä ei olla enää kiitollisia vaan nyt pitää saada aina juuri sitä, mitä itse halutaan. Lahjanantaja ei saa jättää itsestään jälkeä lahjaan vaan aina vaan pitää ajatella sen juhlakalun toiveita ja haluja. Minusta tuo on vain ahnetta ja selvä osoitus nykyvanhempien täydellisestä kyvyttömyydestä kasvattaa lapsi, joka osaa kunnioittaa ja arvostaa toisten valitsemia lahjoja.
käytti suurimman osan juhla-ajasta marisemalla siitä ettei saa riittävästi rahaa lahjaksi.
Meinasin ottaa oman lahjakorttini pois lahjapöydästä, mut kun nyt mulla kuitenkin jonkinlaiset tavat vielä on, niin en sitten viitsinyt. Pakko kyllä myöntää, että olin lievästi vahingoniloinen kuullessani että nyrpeä neiti ei ole päässyt mihinkään jatko-opintoihin eikä ole saanut työpaikkaakaan, vaan hengailee vanhempiensa nurkissa edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä lapset ovat hemmoteltuja, toisaalta tavaran suhteen on nykyään yleisesti niin, että sitä on oikeasti kaikilla liikaa ja esim. itse tehdyt sukat koetaan parempana lahjana kuin lasilintu tai joku halpishopeakoru.
Kyllähän nykyään jopa viisikymppiset kehtaavat toivoa lahjaksi rahaa. vaikka luulisi siihen ikään jo sitä itsekin ehtineen hankkia.
Joten eiköhän muutos ole ihan yhteiskunnallinen, eikä mitenkään erityisesti niin että lapset ja nuoret vain olisivat hemmoteltuja.
käytti suurimman osan juhla-ajasta marisemalla siitä ettei saa riittävästi rahaa lahjaksi.
Meinasin ottaa oman lahjakorttini pois lahjapöydästä, mut kun nyt mulla kuitenkin jonkinlaiset tavat vielä on, niin en sitten viitsinyt. Pakko kyllä myöntää, että olin lievästi vahingoniloinen kuullessani että nyrpeä neiti ei ole päässyt mihinkään jatko-opintoihin eikä ole saanut työpaikkaakaan, vaan hengailee vanhempiensa nurkissa edelleen.
Miksi et voi antaa sille urheilijallekin rahaa tai lahjakortin vaikka kodin anttilaan (tai sokokselle tai minne niitä annetaan). edes 20 euron lahjakortin.
Haluaisitko itse saada toisten valitsemaa krääsää?
oletko jotenkin kateellinen naisille, kun annat tytöille huonot lahjat pojalle hyvän. Jos tekee kaksoistutkiintoa, niin ei se sitä samaa oppimäärää suorita lukiosta. Paljon pienemmään. J