Lue keskustelun säännöt.
Tulipa paska fiilis. Valintakokeen pisteistä jäi uupumaan 40 pinnaa...
26.05.2011 |
Vihaan miinus-pisteitä kokeissa. Minulla oli paljon oikeita, mutta liikaa vääriä, joista sitten sain miinus-pisteitä... ottaa päähän. Minusta ei sitten ole yliopisto-opiskelijaksi.
Kommentit (36)
Viime vuonna luin VAKAVAan 4 päivää, pääsin läpi ja vielä soveltuvuuskokeistakin. Nyt vuosi opintoja takana.
Mutta harmi, ettet päässyt läpi. Ensi vuonna uudestaan! Ja sitten muistat taktikoida niiden miinuspisteiden kanssa. Jätät mielummin vastaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunnitteli kokeeseen menoa, ei saanut aikaiseksi luettua eikä mentyä kokeeseen ja nyt satuilee täällä muunnetulla tarinalla.
Usko mitä haluat.
ap
Minä luen oikiksessa kuukauden yhteen tenttiin, niin että tämä ap:n tarina ja itsesäälin sekainen voihke oli kyllä jotain aika hupaisaa :DD
menee hukkaan kallisarvoista elämää. voisitte ryypätä ja naida senkin ajan minkä haaskaatte joutaviin kirjoihin tai duuneihinne.
hanurista koko elämänkatsomuksenne. te kuolette vielä ja maailma tuhoutuu.
minä elin elämästä kaiken irti. opiskelu haisee!
T: Lare 46
menee hukkaan kallisarvoista elämää. voisitte ryypätä ja naida senkin ajan minkä haaskaatte joutaviin kirjoihin tai duuneihinne.
hanurista koko elämänkatsomuksenne. te kuolette vielä ja maailma tuhoutuu.minä elin elämästä kaiken irti. opiskelu haisee!
T: Lare 46
Entä jos John Coltrane olisi ajatellut samoin?
Olisi jäänyt tämäkin helmi syntymättä:
Kuuntele ja mieti tätä Lare46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin samaa aihealuetta. Tosin tenttiin ehdin lukea vain viikon elämäntilanteen takia. Siitä huolimatta tuli aika hanurista repäisty olo...
sitten yliopistossaakaan olisi ehtinyt lukea "elämäntilanteesi vuoksi".
luin viikon töiden ohessa, käytännössä ehdin lukea pääsykoekirjan kerran läpi. Itse kokeessa vastasin vain niihin kysymyksiin, joiden vastauksen tiesin varmasti, jotta miinuspisteitä ei tulisi. Pääsin sisälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ekan kerran tänä vuonna. Tukka pystyssä luin jostain abitreenistä, kuinka ovat lukeneet viisi viikkoa joka päivä kahdeksan tuntia. Oma lukeminen jäi maanantaille ja tiistaille (keskiviikkona pääsykoe), kun sain vauvan muutamaksi tunniksi vanhemmille. Alueen ehdin lukea kerran todella huolella ja alleviivaukset katsoin ennen pääsykoetta vielä keskiviikkona läpi. 154 pistettä tuli. Eli pääsen kaikkiin haluamiini soveltuvuuskokeeseen. Tiedän monta virhettä vielä, jotka olisin välttänyt paremmalla lukemisella, mutta tämäkin hyvä panostukseen verrattuna. En tajua siellä abitreenissäkään niitä superlukijoita, jotka saavat vähemmän pisteitä, vaikka huhkivat satoja tunteja...? Eikö ne opi mitään vai ymmärrä lukemaansa?
Mulla ei enää edes muisti ole enää parikymppisen tasolla. En tiedä, liittyykö se siihen, että on yksi yliopistotutkinto jo takana ja tieteelliset tekstit siten helpompia vai onko sitä vaan niin superihminen.:)
taustalla vaivainen pk-todistus. Pääsin. Tosin ei kiinnostanut opiskelu pidemmän päälle, kun on oma toimiva firma.
Mäkin vissiin oon aika fiksu tai normiväestöstä poikkeavan älykäs yksilö. heh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sulla ole peruskoulupohjalta hakukelpoisuutta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun...
taustalla vaivainen pk-todistus. Pääsin. Tosin ei kiinnostanut opiskelu pidemmän päälle, kun on oma toimiva firma.
Mäkin vissiin oon aika fiksu tai normiväestöstä poikkeavan älykäs yksilö. heh
luin aikoinaan pääsykokeeseen 3 päivää. Tai siis "luin", selailin kirjoja. Ja pääsin sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyseessä on lahjakkuus, ei onnekkuus. Jos pääsee kaikkiin hekemiinsa yliopistoihin, on kyseessä erityisen lahjakas ihminen joka ei edes ymmärrä sitä itse vielä.
Me tavalliset talliaiset joudumme sitten näkemään enemmän vaivaa menestyäksemme, mutta yliopistoon ei mennä onnekkuudella.
yliopistoon mihin haki. Tuntuu, että hänellekin olisi ollut perempi kuin olisi vasta toisella kertaa hyvksytty, kun ei tunnu arvostavan sitä lainkaan...Yritän sanoa hänelle siitä, kuinka onnekas on ja sanoo tietävänsä että on,m utta jokin mättää...ei tosin halua amk:aan tai amikseenkaan...ei ole aina hyväksi saada asioita liian helpolla
Luin edellisvuonna tenttiin, mutta en käynyt tentissä. AMK-koulutukseen pääsin varasijalta (2005) ja olin NIIN kiitollinen. Jotenkin kaikki minun kohdallani tuntuu olevan niin helkkarin vaikeaa. Olen hakenut töitäkin tässä vuoden sisään, eikä mitään.. ei niin mitään, ei edes haastatteluja.
Onnea tyttärellesi opintielle! Toivon mukaan vielä ymmärtää onnekkuutensa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sulla ole peruskoulupohjalta hakukelpoisuutta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun...
taustalla vaivainen pk-todistus. Pääsin. Tosin ei kiinnostanut opiskelu pidemmän päälle, kun on oma toimiva firma.
Mäkin vissiin oon aika fiksu tai normiväestöstä poikkeavan älykäs yksilö. heh
Pitää vaatia erityisoikeutta. Riittää vain kun suoriutuu kokeesta. Mikä on hieno muutos.
sitä kyllä surin ja itkin varmaan 2 vuotta, ja oli niin kova paikka, etten sinne enää sitten hakenut uudelleen (oli silloin jo 2. kerta) vaan hain sitten muualle opiskelemaan
Turha tätä on tosiaan vatvoa. Ja ero on todella paljon, en sitä kieltänyt missään vaiheessa.
ap