Lue keskustelun säännöt.
Nostan hattua kotiäideille, en itse jaksaisi!
26.05.2011 |
Vanhempainvapaalla on kyllä noussut kotiäitien arvostus! En kyllä itse jaksaisi jäädä kotiin lapsia hoitamaan. Ihan jo odotan töihin pääsyä syksyllä. Oma ainokainen on nyt 10 kk ja isovanhemmat hoitavat 6h päivässä, että äiti pääsee välillä töihin rentoutumaan. Syksyllä aloitan sitten virallisesti puolipäivätyön ja isä tekee myös osa-aikatyötä, ettei lapsen tarvitse mennä vielä hoitoon. 1,5 v menee kyllä ja hoitopaikka yksityisestä pk:sa on jo varattu (kivalta paikalta vaikutti, pieni ja rauhallinen).
Oma lapseni on ihana, terve eikä mitään ongelmia. Mutta kotona olo ei ole vain minun juttuni. Ja kotitöitä inhoan ja jätän ne suurimmaksi osaksi tekemättä, tehdään sitten illalla miehen kanssa. Päivät menevät ulkoillessa ja leikkiessä, mutta vähän tylsää tahtoo olla. Tosin nyt jo vähän helpottaa, kun lapsi alkaa jo puhua ja ymmärtää ainakin. Tietokoneella en lapsen hereillä ollessa ole eikä telkkua katsota. Miten te muut oikein jaksatte kotona hulluksi tulematta?
Kommentit (13)
itse pidän kotona oloa tosi leppoisana juttuna, arvostan itse tosi paljon työäitejä.
Kotona ollessa oli aikaa ihan kaikkeen ja illalla miestä odotti siisti koti, harrastuksissa käytetyt lapset, valmiit ruoat, pestyt pyykit ja vaimo, joka oli saanut olla lasten kanssa, olla ulkona, juoda kahvia rauhassa ja vailla mitään kiireitä.
Nyt kun tulen töistä umpiväsyneenä, kotona odottaa sotkua, kaikki kotityöt, kaupassakäynti, nälkäiset lapset, jokailtainen lasten harrastukuljetus, parin tunnin työnteko iltaisin jne. Ei puhettakaan, että voisin vaikka joskus mennä ulos tai istua nojatuoliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esikoisemme kanssa ja saamme kesällä toisen lapsen. Olen ollut välillä osa-aikaisesti töissä. Kotona oleminen on ollut minusta tosi ihanaa! Esikoisemme on helppo ja hyväntuulinen ja itsekseenkin leikkivä lapsi, joten mulla on hyvin aikaa puuhata samalla kaikenlaista muutakin. Työelämään verrattuna tämä kotona oleminen on ollut lepolomaa! Olen nauttinut täysillä! Saa nähdä, miten kahden pienen kanssa sujuu!
Minä ihmettelen vilpittömästi, miten ne äidit jaksavat, jotka käyvät töissä, ja monet vielä iltaisin harrastuksissakin. Minkälaisia tehopakkauksia he oikein ovat, varsinkin jos lapsi valvottaa? Minä itse siis kaipaan töihin ihan itseni vuoksi, mutta lapset on niin pieniä vielä että heidän paikkansa on kotona.
Minä olen siis kolmatta vuotta kotona, kaksi pientä lasta. Päivissä on aina selkeä rytmi; aamulla kerhoon/kylään /ulkoilemaan, lounas, lapset rattaisiin päikkäreille ja koiralle parin tunnin lenkki, sitten välipala ja lisää kerhoilua/kyläilyä/ulkoilua ja illalla pari tuntia omaa aikaa jolloin mies huolehtii muksuista. Meillä käy joka päivä joko joku kylässä tai me käymme kylässä, ja kerhot on ihan ehdottomia. Ei minunkaan pää kestäisi ihan kotona olemista, ja onneksi isompi lapsikin tykkää jo touhuta muiden lasten kanssa, joten minä saan juoruta kavereiden kanssa ihan rauhassa. :)
siis jos et tee kotitöitäkään ja vauvasi on isovanhempien kanssa 6 tuntia päivässä? lorvit av-palstalla koko päivän? ei ole ihmekään, jos kotona oleminen tuntuu tylsältä...
kotona 11,5v ja jatkuu edelleen. Tykkään, viihdyn ja nautin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis jos et tee kotitöitäkään ja vauvasi on isovanhempien kanssa 6 tuntia päivässä? lorvit av-palstalla koko päivän? ei ole ihmekään, jos kotona oleminen tuntuu tylsältä...
Mähän sanoin, että tietokonetta en käytä lapsen hereillä ollessa eikä meillä katsota tv:täkään lapsen aikana. Olen nyt töissä ja isovanhemmat kaitsevat lastani.
Ei-työpäivinä me ulkoillaan ja leikitään, käydään joskus kaupungilla ja ruokakaupassa. Kerran viikossa muskarissa. Lapsi nukkuu 3 h päikkärit, jolloin minä lepään tai teen töitä.
Ei ole lapsiperheystäviä valitettavasti.
miksi halusit lapsen? Itse kun mietin,että mikä niiden ihmisten motiivi on hankkia lapsi jotka eivät halua viettää aikaa sen kanssa. Eihän kukaan hanki koiraakaan jos ei tykkää lenkkeilystä ja koiran kanssa peuhaamisesta...
Luulis ettei 10 kuisen kanssa tarttis kotona istua. Varmaaan tykkäisi käydä ulkoilemassa,kaupungilla,kahviloissa,kyläilemässä tai jossain äiti-lapsi jutuissa tai mikä nyt äitiä kiinnostaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi halusit lapsen? Itse kun mietin,että mikä niiden ihmisten motiivi on hankkia lapsi jotka eivät halua viettää aikaa sen kanssa. Eihän kukaan hanki koiraakaan jos ei tykkää lenkkeilystä ja koiran kanssa peuhaamisesta...
Luulis ettei 10 kuisen kanssa tarttis kotona istua. Varmaaan tykkäisi käydä ulkoilemassa,kaupungilla,kahviloissa,kyläilemässä tai jossain äiti-lapsi jutuissa tai mikä nyt äitiä kiinnostaa:)
Kyllä me ulkoillaan. Ja leikitään. Koko ajan. Ja käydään kaupungilla. Mutta silti voi olla tylsää. Ja raskasta.
juu minä kotiäitini ihmettelen kans todella niitä äitejä, jotka jaksaa vielä käydä töissä, kuljettaa lapsia hoitoon aamulla aikaisin...ja sitten vielä touhuta illat lasten kanssa, laittaa ruuat, tehdä kotityöt. Tai ehkä se sitten riippuu siitä mitä tekee päivätyökseen... mun päivätyö olis niin raskasta henkisesti ja fyysisesti että illat ennen lapsia meni kyllä levätessä...
ja todellakin ihanaa olla kotona lasten kanssa. Ei ole mitään varsinaisia pakottavia aikatauät luja elämässä, joskin sitten syömiset ja unet hieman rytmittävät elämää. Käydään puistoissa, perhekerhoissa silloin kun siltä tuntuu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin kun lapset eivät ole kuin ehkä kerran vuodessa yökylässä jossain jne.Eikä omaa aikaa ja hiljasuutta ole hetkeäkään.Rakastan heitä ja heidät halusin mutta tuntuu että voimavarat on huvenneet ns.ylisuorittamisesta ekat vuodet kun piti näyttää muille että mä pärjään jne.
itse pidän kotona oloa tosi leppoisana juttuna. Kotona ollessa oli aikaa ihan kaikkeen ja illalla miestä odotti siisti koti, lapset, valmiit ruoat, pestyt pyykit ja vaimo, joka oli saanut olla lasten kanssa, olla ulkona, juoda kahvia rauhassa ja vailla mitään kiireitä.
Nyt kun tulen töistä umpiväsyneenä, kotona odottaa sotkua, kaikki kotityöt, kaupassakäynti, nälkäiset lapset, jokailtainen lasten harrastukuljetus, parin tunnin työnteko iltaisin jne. Ei puhettakaan, että voisin vaikka joskus mennä ulos tai istua nojatuoliin.
Mäkin toivoisin että voisin olla kotona pidempään, nyt elän tuota yllä mainittua ihanaa kotiäiti (tarkkaan ottaen vanhempainvapaa) elämää, vaan vuoden vaihteessa töihin on mentävä. Miehen mielestä muuta vaihtoehtoa ei ole, vaan mun on töihin mentävä. (Tietysti taloudellisesti olis tosi tiukkaa jos jäisin, kun asuntolainaa yms). Saa vaan nähdä muuttuuko miehen mieli kun tajuaa että suurin osa lapsen hakemisista ja osa viemisistä, sekä 3 vkonloppua 4stä/kk lapsi(/lapset) (miehen lapsi meillä pitkiä viikonloppuja) on miehen hoidettavana kun mä teen vuorotyötä..
Tuota kirjoittajan loppu osaa odotan kauhulla, että molemmat ollaan töissä, kotona kauheesti hommaa ja yhtään ei jää aikaa perheelle ja parisuhteelle.. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tosi kateellinen olen vitoselle, jos saat joka ilta pari tuntia omaa aikaa kun mies on lasten kanssa. Ei tulis meillä kuulonkaan, siis jokapäiväisenä rutiinina. Ja toisaalta, mies on tehnyt töitä koko päivän (kuten myös minä kotona) niin on ihan reilua että iltavuoron työt jaetaan fiftysixty. Mutta oon mä silti kateellinen;)
Ja jos olisi varaa niin jäisin vielä moneksi vuodeksi mutta loppuvuodesta tää ihanuus sitten päättyy :(
Mulla on kolme, yksi koulussa, keskimmäinen käy pari kertaa viikossa kerhossa ja pienin on vaan täällä mun kanssa, ei tule tylsää! :)
Nytkin peseskelen pyykkiä, kaikki kolme pihalla, kuulen heidät kokoajan, älkää murehtiko! Kohta mennään kauppaan ja sitten ruvetaan grillaileen, kun tulee eno ipiipahtaan.