Nuorena seurustelunsa aloittaneiden jatkokeskustelua ja murkuista..:)

Olemme mieheni kanssa 40-vuotiaita. Aloimme seurustelemaan 15-vuotiaina. Aina olemme olleet onnellisia ja yhteen on kasvettu. Paljon yhteistä historiaa takana. Lasten kasvatuksesta olemme olleet samoilla linjoilla. Nyt huomaan lasten tultua murroikään, että olemme monesta asiasta eri linjoilla. Tähän asti lasten kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Miehen on selvästi vaikeampi ymmärtää nuorten normaaliin murrosikään kuuluva meno ja sen näkyminen koulumenestyksessä. Mistää isoista ongelmista meillä ei ole kyse, mutta mies tekee niistä ihan liian isoja. Häntä kuunnellessa voisi kuvitella meillä olevan joitain ongelmanuoria. Uskon, että tämäkään asia ei liity mitenkään siihen, että aloimme nuorena seurustelmaan vaan ihan normaalia perheen kehityskriisiä. Olen ihan hämmennyksissäni tuon miehen tiukkuuden kanssa. Olen niihin joutunut puuttumaan ihan väkisin enkä ole voinut olla samassa veneessä miehen kanssa, kun on lapsiamme lähettämässä suurinpiirtein lastenkotiin ilman kummempaa syytä...huoh. Taitaisi olla jonkun ulkopuolisen keskusteluavun tarpeessa nyt meidän perhe. Mutta en tosiaan usko tämän liittyvän mitenkään siihen, että aloimme seurustelemaan nuorena. Uskon, että selviämme tästäkin nimenomaan sen vuoksi, että todella tunnemme toisemme.