APUA! 5 maata, joiden nimi on suomenkielessä kategorinen impetariivi???
Eli 4 muistan: suomi, viro, peru, malta. Mikä on viides?? Nyt on koko päivä mietitty, eikä millään keksi. Auttakaa, oi av-laiset!!
Kommentit (83)
Ap:n kategorista imperatiivia ei tosin ole olemassakaan...
Mutta kielioppitunneilla siitä ei niinkään puhuta.
Jos niitä on viisi, niin muakin häiritsee, mikä se viides on.
vois olla RUOTSI , koska jos kaikki muut maailman maat toimisivat kuten Ruotsi olisi maailma ihana kansankoti:)
Toiselta palstalta (jokin kiekko.tk) löytyi tällainen:
Vekara wrote:
Mitkä neljä valtion nimeä on myös käskymuotoja?
Malta, Peru, Suomi, viimestä en keksi :(
Samoa on viimeinen.
Tulee verbistä "taimata". No ei oikeesti...
Mutta Viro ei ainakaan ole yksi niistä.
esim. "ruotsi vittuun siitä" = häivy.
käsitteen olemassaoloa. Se nyt vain sattuu olemaan filosofis-eettinen käsite, eikä sillä ole juuri mitään tekemistä kielitieteellisen imperatiivin kanssa.
esim. "ruotsi vittuun siitä" = häivy.
Virota-verbin imperatiivi on virkoa.
Vierailija kirjoitti:
noi neljä on kyllä oikeasti oikein. Suomi, eli suomia, eli torua. Viro, eli virota.
Miettikää neuvottoman ihmispolon apuna!!!
ap
Tuon virota-verbin käskymuoto toisessa persoonassa on kylläkin virkoa! Virkoa, sinä pökertynyt!
Monikon toisessa kai virotkaa, te pökertyneet!
Samoa on oikein, mutta mikä sitten on viides?
Vierailija kirjoitti:
jes! keksin ite, mutta teistä oli kyllä apua!
ap
Viides on peru.
Suomiminen on moittia (älä suomi äitees)
Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen Tacituksen Germania-teoksessa aesti-kansan nimessä. Useimmat tutkijat kuitenkin otaksuvat, että rautakautinen nimitys aesti viittasi Itämeren kaakkoisrannikon (Liettua ja Kaliningradin alue) balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin. Keskiajalle tultaessa nimi oli kuitenkin "vaeltanut" pohjoiseen, sillä 1200-luvun skandinaavisissa lähteissä Estland- tai Ehstland-nimeä käytetään Virosta. Yleisesti Viroa kuitenkin kutsuttiin keskiajalla ja uuden ajan alussa Liivinmaaksi. Virolaiset itse käyttivät itsestään nimeä maarahvas ja kielestään nimeä maakeel. Historiallinen nimi "Eesti" tuli käyttöön vasta 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessavälissä. Suomessa Viroa kutsuttiin Eestiksi varsinkin 1920- ja 1930-luvulla heimoaktivistien keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa. Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin Viro. Muun muassa Viron edesmennyt entinen presidentti, kielentutkija Lennart Meri ja Kielitoimisto suosittavat suomeen vakiintuneen Viro-nimen käyttöä.[1][2][3]
"Viro-nimitys on tullut suomen kieleen Koillis-Viron historiallisesta Virun maakunnasta, mistä pidettiin vanhastaan yhteyksiä Suomenlahden pohjoispuolelle, muun muassa Virolahdelle. Virun alueella on kaksi nykymaakuntaa: Länsi-Viru ja Itä-Viru (Lääne-Viru ja Ida-Viru). Samalla tavalla maakuntien nimistä ovat peräisin suomenkieliset maannimet Ruotsi (ruots. Sverige) Roslagenista ja Saksa (saks. Deutschland) Saksista. Myös Suomi tarkoitti alun perin vain Varsinais-Suomea."