Lue keskustelun säännöt.
Kehutko onnellasi?
22.05.2011 |
Tuli vastaan eräs henkilö, joka on vuosien takaa tuttu. Kertoi erostaan ja kuinka on väsynyt ja lasten kanssa hankalaa (lapsia monta).
Myötätuntoni heräsi ja minä en vaan sellaisen jälkeen kehtaa kertoa, että meillä menee hyvin ja olen onnellinen. Pahoittelin tapahtunutta ja ihan aidosti toivotin voimia.
Miten te muut? Toteutatteko vanhaa sanontaa/ohjetta: kel onni on se onnen kätkeköön ?
Kommentit (10)
iloinen ja ylpeä milloin mistäkin. On kyllä sen verran sosiaalista silmää, etten hehkuta rakkautta juuri eronneille tai lapsen saamisen ihanuutta keskenmenon kokeneelle. Haloo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en kehdannut sanoa edes kysyttäessä, että menee tosi hyvin miehen kanssa.
Sillain hieman ohittelin sitä sanomalla, että ainahan sitä kaikilla jotain kränää joskus on jne.
Teki kovin mieli tarjota apua, mutta terveyteni ei sitä salli kun omiakin lapsia on enemmän kuin 4.
Silti olen todella iloinen ja onnellinen sekä tyytyväinen mieheeni ja muihin asioihin.
Tuli vaan tuosta mieleen, että kuinka moni noudattaa tuota vanhanajan sanontaa, ei sen kummmempaa.
ap
kiitos kysymästä, meillä on kyllä kotona hyvä tilanne ja parisuhdekin kunnossa. MIksi pitäisi teeskennellä surkeata tilannetta, jos kerran kysytään?
esim. lapsettomuudesta kärsivälle ystävälle en hehkuta vauva- ajan ihanuutta ja onnea vaan kerron lähinnä yöheräilyistä ja väsymyksestä jne, en tosin valita vaan kerron jotain kun kysytään miten menee. Monelle muulle olenkin sitten toitottant miten loputtoman ihanaa tämä on, kun vihdoin saa olla vauvan kanssa, eikä oikeastaan edes kauheasti väsytä kun on onnellinen!
Samoin parisuhteen kanssa, eronneelle en hehkuta onnea, mutta muille kyllä.
On kyllä ihanaa kun on niitäkin joille voi tosiaan hehkuttaa, kun vihdoin on onnellinen huonojen aikojen jälkeen. Ja jotkut ystävät kyllä näkevät sen ihan päältä, ei tarvitse hehkuttaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En esittänyt surkeaa vaan koitin sivuuttaa asian ja onnistuinkin mielestäni. En toki tänne sanatarkasti laita sanomisiani.
Et silti vastannut kysymykseeni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tuntuu, että jotkut valittavat, vaikka ei olisi mitään aihetta. Ihan niin kuin itse olisi niin hyvä, että mies ja lapset eivät millään riittäisi sellaisenaan. Minä olen onnellinen kaikesta mitä olen saanut. Vaikeudetkin on tehty voitettaviksi.
Eli en kätke onneani vakan alle, käytän kuitenkin sosiaalista silmää. En yritä väkisin kaivaa huonoja puolia elämästäni esille vain siksim että osoittaisin sillä jotakin myötäelämisen kykyä toisen onnettomalla hetkellä. Voin sanoa ihan suoraan, että meillä on kaikki hyvin, jos kysytään, vaikka toisella ei olekaan.
Olisin varmaan sanonut, että tulkaa joskus lasten kanssa meille leikkimään tms. ja tutustumisen jälkeen voisin auttaa pitämällä tenavia joskus meillä muutaman tunnin, että äiti saisi omaa aikaa tai levätä muuten vaan.