Ystäväperheeni on sulkenut miehen tytön
pois elämästään, koska lapsi ei olet tehnyt niin kuin heidän perheelleen sopii. Lapsi tuli murrosikään ja kaikkihan tietää, mitä se on. Lapsi haluaa tuijottaa televisiota yökaudet, kuvittelee että hän on maailman napa ja hänelle pitää antaa kaikki maan ja taivaan väliltä, ilman että hän antaa vastinetta. Noh, koska lapsi ei vähällä uskonut, niin nyt häneen ei pidetä yhteyttä eikä lapsi saa enää käydä isänsä luona lainkaan. On sanottu, että heidän tavallaan tai ei millään tavalla.
En voi ymmärtää tuota!! Olen heille puhunutkin asiasta ja noin se vaan heidän mukaansa menee. Se, mitä en ymmärrä, että miten lapsen vanhempi voi muka sulkea lapsen pois elämästään vain siksi, ettei lapsi aina toimi heidän haluamallaan tavalla. Tuohan on ihan sairasta! Eihän ydinperheessäkään lasta heitetä ulos, kun se ei toimi niin kuin vanhemmat toivoo...
Mitäpä mieltä tästä?
Kommentit (19)
Kamalaahan tuo on, jotenkin tuntuisi, että menisi itseltäkin välit.
Tosin kyllä ydinperheissäkin voidaan murrosikäisiä heittää kadulle.
Helpompi lasta on karummin kohdella, kun lapsi ei ole niin läheinen, kun harvoin näkee.
Ja tilaisuus tekee sitten varkaan. Ydinperheellähän ei ole tuollaista mahdollisuutta. Mutta etäisällä tuo on mahdollista. Ja kun on mahdollista, niin tilaisuutta on helppo käyttää hyväksi.
ja ovat viimeisen päälle "lapsiperhe". Touhuavat vapaa-ajalla yhdessä, matkustelevat ja ulkopuoliset taivastelevat, kuinka he antavat kaikkensa lapsille ja ovat niin ihana perhe. Minusta tuo on vähän, mitä se nyt sitten on?! Kaukana ihanasta lapseperheen idyllistä, jos yksi lapsi suljetaan ulos, koska ei sopeudu kaikkiin perheen sääntöihin. Tokihan kaikki eivät todellisuutta tiedäkään. Se kun voidaan muotoilla itselle edulliseksi...
Joskus mietin, että onko ystävyytemme kaiken arvoista. Että he voivat kohdella miehen lasta noin ja silti ollaan ihan kuin ei mitään...
Miten voi _kaksi_ aikuista ihmistä olla noin ajattelemattomia.
Harvoin olen tällaista toivonut, mutta toivottavasti tämän täydellisen perheen täydelliset lapset saavat ihan kauhean murrosiän. Ehkä sitten oppisivat jotain.
Ja laittaa pois kodistaan, jos murrosikäinen ei noudata ohjeita?
kaikesta muustakinhan te ilmoittelette.
Ilmeisesti uusperheen vanhemmat ovat unohtaneet oman murrosikänsä kokonaan, tai - mikä vielä huolestuttavampaa - eivät ole kokeneet sitä lainkaan, eli ovat jääneet henkisesti ja emotionaalisesti lapsen asteelle.
Toivottavasti tytön äiti jaksaa murrosiän myrskyt. Tytön isä on mun silmissä ihan luuseri.
Ymmärrän toki sen, että kun on kolme pientä lasta, ei siinä perheessä voi haistatella ja riehua päivät pitkät.
Mutta vaihtoehtoja on. Yksi tärkeimmistä on se, että lasta yritetään auttaa, viedään psykologille ja tarvittaessa pyydetään apua jopa sosiaalitoimesta. Vanhemmuuden suurin kipupiste on siinä, miten paljon on valmis tekemään kipeitäkin ratkaisuja lapsensa eteen. Tuo ratkaisu vain ei ole lapsen parasta vaan omaa mukavuudenhalua.
Jos teini käyttäytyy aivan mahdottomasti, pitäisi isän tavata häntä sitten muualla, missä pienemmät eivät kärsi teinin riehumisesta. Ei teini-ikäistä saa kiristää rakkaudella. Ei minkään ikäistä saisi tuolla tavalla kiristää. Välien katkaiseminen vanhemman taholta teini-iän oikkujen vuoksi on aina todella väärin. Ymmärrän sen, jos teini on mukana huumesotkuissa ja perheen muut lapset vaarantuvat teinin tuttavien toimesta, mutta tähänkin on se ratkaisu, että teini ei saa tavata pienempiä lapsia ja teiniä yritetään auttaa viemällä ammattilaisille ja pitämällä hyvät neuvotteluvälit teinin äitiin. Isä voisi pitää paljonkin yhteyttä puhelimitse ja tavata muualla kuin kotonaan.
Korostan tässä nimenomaan sitä, että rajutkin ratkaisut ovat hyväksyttyjä, kun siinä on päätavoitteena teinin auttaminen. Esim. monet ongelmalliset teinit saatetaan laittaa hetkeksi sijaisperheeseen tai koulukotiin, ja senkin teini saattaa käsittää hylkäämisenä. Mutta siinä on mukana ammattilaisten mielipide ja heidän tarjoamaansa apua. Teiniä ei vain jätetä yksin onglemineen vaan hänelle annetaan apua.
Toivonpa minäkin, että tuon perheen muut lapset saavat pahan murrosiän, ja vanhemmat joutuvat miettimään, miten se lapsi heitetään pois ydinperheestä... Tai ehkä isästä tulee näillekin etäisä, ja perheen äiti saa kokea sitten saman tilanteen kuin teininkin äiti.
Jos ei lapsi tajua käyttäytyä niin ulos vaan!
tuossa tapauksessa kun sen voi tehdä turvallisesti, lapsi menee äidilleen, eikä joudu kadulle.
onko ok, että heitetään sieltäkin ulos? Samasta asiastahan on kyse. Siitä, että vanhempi heittää ulos.
Jos ei lapsi tajua käyttäytyä niin ulos vaan!
tuossa tapauksessa kun sen voi tehdä turvallisesti, lapsi menee äidilleen, eikä joudu kadulle.
vai naapurin kertomia juttuja.
Tiedän teinin, joka alkoi uhkailemaan sisarpuoliaan ja pienemmät pelkäsivät isompaa niin paljon että tästä tuli suuria ongelmia. Silloin oli helpompaa laittaa isompi jäähylle isän uudesta perheestä ja pääsi takas porukkaan kun osas käyttäytyä. Aikaa meni kuukausi. Kun ei oppinutkaan tavoille ei tullut 2 kk isälleen.
En tiedä onko tämä yhtään parempi juttu mutta jos teini käyttäytyi kuin idiootti ja kotonaan asuvat sisarukset pelkäsivät häntä mikä olis parempi vaihtoehto. Äidillään lapsi käyttäytyi ihan normaalisti.
omasta mukavuudestaan ja se on osittain naisten syytä! Yleensäkin miehet on tosi itsekkäitä ja niin mukavuuden haluisia.
murrosikäinen, jolla on uusi tyttöystävä. Ja turha vedota siihen, että emme tiedä, mitä perheessä oikeasti tapahtuu. Tiedämme sen, että yksi jäsen on suljettu ulkopuolelle, hänet on totaalisesti hylätty. Se ei ole kasvatusta, vaan laiminlyöntiä, välinpitämättömyyttä ja narsistista käyttäytymistä muka-vanhemmalta.
millään syyllä. Kun lapsi on maailmaan saatettu, on hänet kasvatettava aikuiseksi asti. Vaikka teini käyttäytyisi miten tahansa, ei vanhemmalla ole oikeutta hänestä luopua. Ei kenellekään ole luvatta helppoa ja ongelmatonta lasta. Mikäli ei halua riskiä ottaa, ei pidä lisääntyä. Minusta yhteiskunnan pitäisi sakolla rankaista isän-. tai äidinvelvollisuutensa laistavia ja kaikki lapset tulisi ottaa sosiaalitoimen jatkuvan tarkkailun alaisiksi. Tukikeinoja on lupa käyttää, mutta lasta ei saa hylätä. Lapsesta ei voi ottaa eroa.
millään syyllä. Kun lapsi on maailmaan saatettu, on hänet kasvatettava aikuiseksi asti. Vaikka teini käyttäytyisi miten tahansa, ei vanhemmalla ole oikeutta hänestä luopua. Ei kenellekään ole luvatta helppoa ja ongelmatonta lasta. Mikäli ei halua riskiä ottaa, ei pidä lisääntyä. Minusta yhteiskunnan pitäisi sakolla rankaista isän-. tai äidinvelvollisuutensa laistavia ja kaikki lapset tulisi ottaa sosiaalitoimen jatkuvan tarkkailun alaisiksi. Tukikeinoja on lupa käyttää, mutta lasta ei saa hylätä. Lapsesta ei voi ottaa eroa.
17
Ei ole kyseiset "vanhemat" sen jälkeen paljon kiinnostaneet. Viettäkööt vanhuutensa miten heitä lystää.
tuttu joiden perheessä täysin sama tilanne. Heillä on 3 lasta ja miehen lapseen ei pidetä enää mitään yhteyttä koska tuli murrosikä ja sen mukana tuli murrosiän vaikeudet.
No toisaalta jos olisin tuon isän hylkäämän lapsen äiti niin olisin tyytyväinen, enpä haluaisi että lapseni kasvatukseen osallistuisi niin asennevammainen mies.
tosi vaikeaa vanhemmille, oli kyse sitten ydinperheen tai uusperheen lapsesta. Ydinperheessä on kuitenkin se hyvä puoli, että sieltä teiniangstia ei kovin helposti voi poistaa, uusperheessä on joskus helpompaa. Ja se on todella ikävää lapselle. Luultavasti nämä uusperheen vanhemmatkin myöhemmin katuvat, sitten kun seuraava lapsi tulee muorrosikään ja he huomaavat, että kysehän on vain kehitysvaiheesta, joka jokaisen pitää käydä läpi (toki se on tosilla vaikeampi kuin toisilla). Toivottavasti tuttavaperheen tytöllä on hyvä äiti, joka jaksaa ymmärtää ja rakastaa sitä myös muorrosiän kuohuissa. Muorrosikäisen äitinä voin sanoa, että ei se aian helppoa ole.... Minulla on myös tytärpuoli, jonka muorrosiän kestin kyllä paljon parmmin kuin tämän nuoremman, yhteisen tytön; tytärpuolen yövalvominen ja laiskuus ei ärsyttänyt yhtään niin paljon kuin oman tyttöni, ja tytärpuoli riiteli meillä lähinnä isänsä kanssa, minä lähinnä tsemppasin miestäni jaksamaan.