Eikö olisi ihan oikein jos aborttiin vaadittaisiin lapsen isän suostumus?
Kommentit (71)
säästää elatusvelvollisuudestaan, niin sosiaalipummien määrä kasvaa.
Ensinnäkin alemman sosiaaliluokan väki kun sikiää holtittomammin ylipäätään. Nuo kun könyävät avoliitoissa jossain kaupungin vuokratalossa, ja toisella on "osoite" muualla, niin vetävät suurempia tukia. Sitten kun kersa tulee maailmaan, niin iskä ilmoittaa, ettei halua sitä (kait jollekin viranomaiselle sitten) ja yhteistuumin kuitenkin epävirallisesti pitävät lapsen, niin jälleen on yksinhuoltajaäidillä yhteiskunnan veromarkkojen imuri päällä.
Näin iskä säästää elatusmaksuissa, voi ostaa sen autonkin, kun käy jossain raksalla kesän töissä, ei maksa elatusmaksuja ja perhe mässää vielä tukimarkat. Äiti voi olla kotona jopa lasten mentyä kouluunkin.
Ensinnäkin abortti ei ole ehkäisykeino! Ehkäisy tarkoittaa että ehkäistään sen raskauden alkaminen ja abortissa se on kyllä jo aika vahvasti aluillaan.
Ja toisekseen; ehkäisy on molempien yhteinen asia, käytettiinpä mitä ehkäisyä hyvänsä. Kortsu on ihan yhtä lailla naisen asia ja muut ehkäisyt miehen. Jos mies ei luota naiseen, hän voi laittaa putket poikki tai pidättäytyä seksistä.
Ja ihanko oikeasti te olette sitä mieltä että viedään elatusapu pois?! Sehän on kaikki siltä lapselta pois, lapsen asema huononee. Ja miten sitten niissä tapauksissa että mies ensin haluaa lapsen mutta sitten muuttaakin mielensä. Nainen ei voi noin vain muuttaa mieltään.
Raskaus on rasite naisen elimistölle eikä voida olettaa että nainen ottaa tietoisen riskin omalle terveydelleen vastoin omaa tahtoaan.
mutta ei olisi oikein mun mielestä.
Mihillä on tosi heikko asema omaan lapseensa nähden. Jos naiset joutuisivat vastavalla tavlla katsomaan miesten "oikeutta päättää omasta ruumiistaan" kun nämä tekevät abortteja, niin kyllä olisi poru!
Kesken töppösten ostelun ja pinnasänkyjen hypistelyn mies soittaisikin: sori ei tule mitään vauvanpalleroa. Päätinkin tehdä abortin, heippa.
mutta mites noissa raiskaus tapauksissa??
kysyittäisin oliko oma päätös vai painostiko mies tai nuoremmilla esim. vanhemmat
Joten ihan itse hänkin päättää, milloin siimahännät juoksee ja se toiminto on osa hänen kroppaansa. Mistä kropan osasta siis naiset vastineeksi pääsisivät päättämään, jos kohdun käyttö olisi myös miehen päätösvallassa?
Mihillä on tosi heikko asema omaan lapseensa nähden. Jos naiset joutuisivat vastavalla tavlla katsomaan miesten "oikeutta päättää omasta ruumiistaan" kun nämä tekevät abortteja, niin kyllä olisi poru!
Kesken töppösten ostelun ja pinnasänkyjen hypistelyn mies soittaisikin: sori ei tule mitään vauvanpalleroa. Päätinkin tehdä abortin, heippa.
Siis myöskään silloin kun päätetään aborttilaista.
Abortti on kamala asia, mutta miehet jo nyt voivat kiristää naista tekemään sen ja edesauttamaan sen tekoon "katoamalla" välittömästi vauva-uutisesta kuultuaan. Sitten jälkeenpäin syyllistetään naista, mielen mukaan lapsentappajaksi tai elareiden takia sikinneeksi miksi lie. Mies pääsee vastuuta pakoon, nainen ei. Myös kondomin käyttö voi olla niin ja näin, miehet eivät edes siitä vastuuta pysty kantamaan.
Valitettavasti abortti päädytään usein silloin, kun "alku" on ns.huono, pahimmillaan raiskaus :(
ja abortista. Mutta vastaavaasti mies saa sitten itse päättää osallistumisestaan ei-toivotun lapsen arkeen ja myös TALOUDELLISESTA OSALLISTUMISESTA TULEE VAPAAEHTOISTA.
Silloin tasa-arvo päätäntävallassa toteutuu.
sentin senttiäkään tuollaisen mahdollisuuden auetessa? Muualla asuvat isät kun ei kiinny lapseen samalla tavalla, ei tule sellaista halua antaa lapselle kaikkensa. Monet ei edes ikinä näe lastaan, eivät halua edes sitä. Joten niillä ei ole pienen pienintäkään oman tunnon pistoa pienen pientä avutonta nyyttiä kohtaan. Mutta kyllä heppi heilui mielellään!
ja abortista. Mutta vastaavaasti mies saa sitten itse päättää osallistumisestaan ei-toivotun lapsen arkeen ja myös TALOUDELLISESTA OSALLISTUMISESTA TULEE VAPAAEHTOISTA.
Silloin tasa-arvo päätäntävallassa toteutuu.
Mä tein noin. Päätin olla tekemättä aborttia ja jätin isälle vapaat kädet joko osallistua tai olla osallistumatta.
Hän ei osallistunut. Mitenkään. Vaati aborttia, mutta en enää niillä viikoilla siihen pystynyt.
Heppi heilui joo mielellään, mutta en minäkään pihdannut. Vastuu ehkäisystä oli molemmilla. Myös minulla.
Hän vaati aborttia, minä en sitä halunnut. Niinpä toimin vastoin isän tahtoa, mutta vastaavasti jätin hänelle portin auki osallistua/olla osallistumatta. Niinpä hän teki oman päätöksensä.
Pahimmissa tapauksissa naisista tehtäisiin synnytyskoneita. Paluu keskiajalle. Päätös on aina naisen!
Mä tein noin. Päätin olla tekemättä aborttia ja jätin isälle vapaat kädet joko osallistua tai olla osallistumatta.
Hän ei osallistunut. Mitenkään. Vaati aborttia, mutta en enää niillä viikoilla siihen pystynyt.Heppi heilui joo mielellään, mutta en minäkään pihdannut. Vastuu ehkäisystä oli molemmilla. Myös minulla.
Hän vaati aborttia, minä en sitä halunnut. Niinpä toimin vastoin isän tahtoa, mutta vastaavasti jätin hänelle portin auki osallistua/olla osallistumatta. Niinpä hän teki oman päätöksensä.
Tosin erona oli se, että miehelle oli ihan sama mitä tein. Pidin lapsen, ilmoitin että jos haluat, isyys voidaan vahvistaa. Noh, ei halunnut joten sen koommin en ole miehestä kuullut.
Tietyllä tapaa se kait oli väärin lasta kohtaan, mutta vaikka olisin pakottanut isyystesteihin, ei hänellä olisi joka tapauksessa ollut isää kuin vain paperilla.
Tietyllä tapaa se kait oli väärin lasta kohtaan, mutta vaikka olisin pakottanut isyystesteihin, ei hänellä olisi joka tapauksessa ollut isää kuin vain paperilla.
Ja en taas usko isyyteen pakottamiseenkaan. Kerroin kyllä, että puhun aikanaan asiasta lapselle ja jos hän haluaa ottaa yhteyttä bio-isäänsä, niin autan kyllä.
Mä tein noin. Päätin olla tekemättä aborttia ja jätin isälle vapaat kädet joko osallistua tai olla osallistumatta.
Hän ei osallistunut. Mitenkään. Vaati aborttia, mutta en enää niillä viikoilla siihen pystynyt.Heppi heilui joo mielellään, mutta en minäkään pihdannut. Vastuu ehkäisystä oli molemmilla. Myös minulla.
Hän vaati aborttia, minä en sitä halunnut. Niinpä toimin vastoin isän tahtoa, mutta vastaavasti jätin hänelle portin auki osallistua/olla osallistumatta. Niinpä hän teki oman päätöksensä.Tosin erona oli se, että miehelle oli ihan sama mitä tein. Pidin lapsen, ilmoitin että jos haluat, isyys voidaan vahvistaa. Noh, ei halunnut joten sen koommin en ole miehestä kuullut.
Tietyllä tapaa se kait oli väärin lasta kohtaan, mutta vaikka olisin pakottanut isyystesteihin, ei hänellä olisi joka tapauksessa ollut isää kuin vain paperilla.
Sinä olet tuolla päätökselläsi, leikkiessäsi ah niin lojaalia isälle, varmistanut samalla sen, että oma lapsesi elää taloudellisesti ahtaammin, ei saa koskaan tietää bilogisia juuriaan eikä tuntea sukuaan eikä tule koskaan perimään isäänsä. Hänellä ei ole lain mukaan toisia isovanhempia eikä hän kuulu siihen toiseen sukuun johon biologia hänet oikeuttaisi. Hän ei voi ottaa isänsä sukunimeä halutessaan, eikä hän saa edes tietoa siitä onko hänen isänsä elossa enää.
Miten ihmeessä naiset ja äiditkään eivät tajua, että isyydentunnustuksessa on kyse aika helvetisti isommista asioista kuin elatusmaksuista??? Jos haluatte leikkiä lapsen rahoilla (kyllä, elatusmaksut kuuluvat nimenomaan lapsille!) laupiasta samarialaista ja holhota vastuuttomia miehiä niin sopikaa ettei maksuja tarvi maksaa. Isyyden tunnustamatta jättäminen on yksiselitteisesti (moraalinen)rikos lasta kohtaan!
Taloudellisesta ahtaudesta tuskin tarvitsee huolta kantaa. Monissa tapauksissa saa lähinnä tapella isältä niitä maksuja. Meikäläisen tapauksessa raha tulee kaupungilta.
Tämä väylä mahdollistaa myös (mahdollisen) uuden kumppanin sopeutumista asiaan. Meillä mieheni pitää poikaa täysin omanaan ja ollaan vain adoptioprosessia vailla (sekin pyörimässä).
Moni nainen tietää varmasti lapsen isän nimen, joten juuret tuskin jäävät peittoon kuin harvoissa tapauksissa. Jos ei isän nimeä tiedä, niin ei voi vaatia isyyttäkään.
Ulkopuolisen on aina helppo arvostella. Ja teit niin tai näin, niin aina se on jonkun mielestä väärinpäin. Parempi siis noudattaa omia vaistojaan.
Mä tein noin. Päätin olla tekemättä aborttia ja jätin isälle vapaat kädet joko osallistua tai olla osallistumatta.
Hän ei osallistunut. Mitenkään. Vaati aborttia, mutta en enää niillä viikoilla siihen pystynyt.Heppi heilui joo mielellään, mutta en minäkään pihdannut. Vastuu ehkäisystä oli molemmilla. Myös minulla.
Hän vaati aborttia, minä en sitä halunnut. Niinpä toimin vastoin isän tahtoa, mutta vastaavasti jätin hänelle portin auki osallistua/olla osallistumatta. Niinpä hän teki oman päätöksensä.Tosin erona oli se, että miehelle oli ihan sama mitä tein. Pidin lapsen, ilmoitin että jos haluat, isyys voidaan vahvistaa. Noh, ei halunnut joten sen koommin en ole miehestä kuullut.
Tietyllä tapaa se kait oli väärin lasta kohtaan, mutta vaikka olisin pakottanut isyystesteihin, ei hänellä olisi joka tapauksessa ollut isää kuin vain paperilla.
Sinä olet tuolla päätökselläsi, leikkiessäsi ah niin lojaalia isälle, varmistanut samalla sen, että oma lapsesi elää taloudellisesti ahtaammin, ei saa koskaan tietää bilogisia juuriaan eikä tuntea sukuaan eikä tule koskaan perimään isäänsä. Hänellä ei ole lain mukaan toisia isovanhempia eikä hän kuulu siihen toiseen sukuun johon biologia hänet oikeuttaisi. Hän ei voi ottaa isänsä sukunimeä halutessaan, eikä hän saa edes tietoa siitä onko hänen isänsä elossa enää.
Miten ihmeessä naiset ja äiditkään eivät tajua, että isyydentunnustuksessa on kyse aika helvetisti isommista asioista kuin elatusmaksuista??? Jos haluatte leikkiä lapsen rahoilla (kyllä, elatusmaksut kuuluvat nimenomaan lapsille!) laupiasta samarialaista ja holhota vastuuttomia miehiä niin sopikaa ettei maksuja tarvi maksaa. Isyyden tunnustamatta jättäminen on yksiselitteisesti (moraalinen)rikos lasta kohtaan!
isä olisi kadonnut kuin pieru Saharaan vaikka kuinka olisin pakottanut isyystesteihin. Ei siinä kauheasti olisi voinut muuhun sukuun edes tutustua. Vai olisiko minun pitänyt roudata muksu miehen dementoituneen isän luokse ja todeta että tässä on sun pojanpoikasi? Mies ei olisi jälkikasvustaan kertonut, kun ei pahemmin ollut edes isänsä kanssa tekemisissäkään.
Ilman elareita ollaan ihan muutoinkin pärjätty, ei tarvinnut hakea niitä edes Kelalta. Eikä se perintökään juopposuvussa kovin suuri olisi ollut, jos nyt asiaa siltä kantilta katsoo asiaa.
Nykyään lapsi on virallisesti aviomieheni lapsi. Perii siis hänet kun se aika koittaa. Tiedän, että toisinkin olisi voinut käydä (en olisi saanut noin ihanaa ja lapsirakasta miestä), mutta tällä kertaa näin.
Tässä päästään taas sen kysymyksen pariin, josta ollaan ketjussa keskusteltu. Jos olisin pakottanut miehen issyystesteihin ja sitä kautta ottamaan vastuun ainakin elareiden muodossa, olisin ollut vittumainen ämmä, joka miehen tahdon vastaisesti "pakottaa" hänet isäksi, vaikkakin sitten vain paperilla.
Olen melko varma, että Suomessa miesten päätäntä vallalla maahan syntyisi VÄHEMMÄN lapsia. Uskoisin, että suurimmat abortti kiistat syntyvät kun nainen haluaa lapsen ja mies ei.
Tähän ongelmaan auttaisi, ettei avioliiton ulkopuolella syntynnyttäneillä naisilla olisi oikeutta saada elatusmaksujua jos lapsi on syntynyt ilman isän vastuksesta huolimatta. Vähintäänkin selkeä epätasa-arvo poistuisi.