Lue keskustelun säännöt.
Mikä naisia vaivaa? Perhekerhoon tuli uusi,kaunis ja hyvin
20.05.2011 |
pukeutunut nuori nainen. Yritti ottaa kontaktia muihin ja oli ystävällisen oloinen. Vain YKSI lisäkseni jutteli naiselle ystävällisesti ja kyseli myös hänen vauvastaan. Loput suhtautuivat silmin nähden nuivasti, lähinnä katsoivat pitkään ja eivät halunneet selkeästikään tutustua/saada uutta tuntemaan itsensä tervetulleeksi, vaikka uusi tyyppi jutteli muille ja yritti avata keskustelua. Mikä naisia vaivaa? Samanlaista kohtelua ei saanut eräs lihava monen lapsen äiti, joka tuli muutama kuukausi sitten uutena, vaan ihmiset kyllä jutteli ystävällisesti ja oli iloisia kun tuli uusi.
Kommentit (36)
Suomalaisten perisynti. Just noin se näyttäytyy.
Vastaava esimerkki meidän työpaikalta: kun jollakin on oikeesti kiva, uusi vaate päällään, niin tietyt tyypit ei tosiaankaan mitään vaivaudu kommentoimaan ja ovat nuivia, jos joku jotain sanoo. Kateellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidit ei saa meikata, eikä pukeutua kauniisti.
Ainakaan suomalaiset äidit.
moni nainen kokee uhkana kauniin naisen. se on valitettavaa että naiset käyttäytyvät niin. meidän kaikkien tulisi pitää yhtä eikä tuomita. monen itsetunto ei kestä kaunista ystävää.
ihanaa ap, olet mahtava ihminen kun otit uuden naisen niin ystävällisesti vastaan
minkä näköinen rumilus tai kaunotar niihin juoruämmien kerhoihin tulee, niin kyllä sama kohtelu tulee kaikille.
saa seuraa tosi hyvin, koska kaikki liimaantuu niihin kiinni ikään kuin toivoen, että niitten "coolius" sitten tarttuisi. Ja lihavia, rumia jne. vältellään, ettei jotenkin leimaannuttais, että noi on ton "ei niin kivan oloisen" porukkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä samaa kateutta, tota näkee myös työpaikoilla. Auta armias jos joku pukeutuu näyttävästi niin saman tien tippuu porukasta...
Ekan lapsen jälkeen olin omissa mitoissani heti ja muutenkin pidin huolta itsestäni, pukeudun kivasti ja näytin nätiltä, vauvaryhmän äidit katselivat minua pitkin nenänvarttaan kautta rantain kuulin ikäviä kommenttejakin mitä olivat minusta sanoneet. Tokaa odottaessa sairastuin, lihoin tosi paljon enkä muutenkaan jaksanut huutavan vauvan ja uhmiksen kanssa niin itseeni panostaa..ja kappas, perhekerhossa sain mukavan vastaanoton toisin kun eräs tosi hyväkroppainen "pyntätty" äiti (kuulin muiden ihmettelevän tämän äidin selän takana miten kummallista on kun pitää kerhoonkin pyntätä itsensä) ..no nyt olen saanut kolmannen lapseni, sain itseni taas kuntoon pari vuotta kakkosen jälkeen ja menin vielä korjauttamaan lurpahtaneet rintani, vauva nukkuu hyvin ja isommat ovat koulussa joten ehdin taas pitää huolta itsestäni..kappas vaan, olen samaisen perhekerhon hylkiö..ja oikeasti olen kaikille mukava ihminen, ehkä vähän liiankin avoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitävät itseään jotenkin huonompina eikä siksi voi olla esim. kaveri kauniiden ja hyvin pukeutuvien naisten kanssa. Itse olen kokenut samaa, enkä todellakaan näe paljoa vaivaa ulkonäköni vuoksi. Mutta olen kai hieman keskivertoa kauniimpi jos muiden kommenteihin on uskominen ja pukeudun hyvin. Itse en välitä siitä miltä muut näyttävät, haluan olla ystävällinen kaikille enkä arvostella ulkonäön vuoksi. Mutta tuo on ikävää, itselläni siksi paljon miehiä ystävinä kun naiset ovat ilkeitä. Aikoinaan paras kaverinikin suuttui joka kerta baarissa ollessamme kun miehet tulivat juttelemaan minulle ja olivat minusta kiinnostuneita eikä hänestä..oli kuulemma mun syytä..säälittävää tollanen. Nyt olen naimisissa onneksi...
äidit ei saa meikata, eikä pukeutua kauniisti.
Ainakaan suomalaiset äidit.
Ei kuitenkaan tarvitse haukkua suomalaisia heti, kun tulee tilaisuus - voi tunnustaa toisen kauneuden ja sanoa kohteliaisuuksia vaikka uusista vaatteista, painamatta silti samalla muita alas.
Joku meikkaa kauniisti, hienoa. Joku toinen ei halua, hienoa. Molemmat voivat kuitenkin kohdella toisiaan hyvin, miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidit ei saa meikata, eikä pukeutua kauniisti.
Ainakaan suomalaiset äidit.
Ei kuitenkaan tarvitse haukkua suomalaisia heti, kun tulee tilaisuus - voi tunnustaa toisen kauneuden ja sanoa kohteliaisuuksia vaikka uusista vaatteista, painamatta silti samalla muita alas.
Joku meikkaa kauniisti, hienoa. Joku toinen ei halua, hienoa. Molemmat voivat kuitenkin kohdella toisiaan hyvin, miksi ei?
Vaan siitä että voisi suhtautua ihmisiin ennakkoluulottomasti. Ulkoasun kehuminen ja tunnustuksen anto jossain perhekerhossa on aika hazardia, ihan riippumatta siitä kehuuko vähimmän viehättävän mamman huivia vai kauneimman jakkupukua... Pieleen menee joka tapauksessa, mutta jos voisi kuitenkin olla ystävällinen ja kohtelias kaikille yhtälailla.
Mullakin on vastaavia kokemuksia Turusta. Siellä tosin kohdellaan kaikkia muualta tulleita nuivasti. Oli nätit vaatteet tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan lapsen jälkeen olin vain hiukan pyöreä ja sain ahdettua samat vaatteet päälle kuin ennen raskauttakin. Minua kohdeltiin ystävällisesti - joskaan en nyt mitään tosiystäviä saanut.
Toisen raskauden jälkeen olin kävelevä möllirölli. Liikaa kiloja, hiukset repsottaen ja vaatteina teltat. Olen luonteeltani hyvin sosiaalinen, juttelen ihmisille, jos sopiva sauma tulee, mutta en siis väkisin yritä saada ketään juttuun mukaan. Erityisesti nuoret ja nätisti pukeutuvat naiset eivät halunneet vaihtaa sanaakaan. VAikeuksia oli jopa tervehtimisessä. Lopulta sain ystäväkseni samankaltaisen kuin minä: lihava, perinteisesti pukeutuva ja "vanha" äidiksi. En siis hakenut mitään bestistä vaan ihan vain normaalia ohimenevää jutustelua, ainakin nyt heit aluksi ja lopuksi. Itselleni ei ollut merkitystä, minkä näköinen tai oloinen tai ikäinen äiti oli vaan tietysti se, että lapsemme leikkivät yhdessä. Sen yhteydessä on hyvä vaihtaa pari sanaa.
Mutta ehkä tilanne oli tällainen, koska meidän tapaamisissamme oli enemmän nuoria äitejä muotivaatteineen ja meitä plösöjä, vanhempia mammoja löytyi tasan kaksi.
ollaan ihan kamalia. Osaa "vetää" joukko fundamentalisteja, jotka kauhistelevat kun uusi joukkoon tullut äiti ei ole synnyttänyt kotona - ilman kivunlievitystä. Sektioäideillä ei ole mitään asiaa joukkoon. Kalvojen puhkaisukin on jo kuolemansynti. Hengasin vähänaikaa mukana, mutta kun kuulin narinaa selkäni takaa huonosta synnytyksestäni (40h ja pyysin epiduraalin), niin häivyin pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset tykkäs ja siksi käytiin, mutta just se kyräily ja juoruilu häiritsivät mua. Sain sieltä tuttuja ja aina oli juttuseuraa, mutta myös varmuus siitä, että juoruilu alkaa kun poistun paikalta (tietyt ihmiset juorusivat jokaisesta).
mutta siisti ja tavallinen ihminen, ja sitkeästi yritin jutella ihmisille ystävällisesti. Kyllä oli kuin myrkynjuontia, ei mitään vastakaikua. En jaksanut sitä touhua ja nyt puuhaamme pojan kanssa kaksistaan :) No voinhan nyt lohduttautua, että ne olikin kateellisia mulle, hehheh..
Tosin ei haittaa, en käy siellä itseni vaan lapsen takia. En ole kotiäiti, joten aikuiskontakteja saan muualta ja omien ystävien kanssa pidän yhteyttä. Lisäksi meidän perhekerhossa muut ovat aika eri tyyppisiä ihmisiä kuin minä, joten en koe menettäneeni mitään. Aika ikävää silti, jos tuollainen on yleistä!
Ihan utopiaa, että kun saa lapsen, niin olisi muka kaikkien maailman äitien kanssa jollain samalla aaltopituudella. Olen pitänyt tärkeänä pitää yllä kontakteja vanhoihin ystäviini, jotka olen aikanaan itse valinnut ja hyviksi havainnut. Kannattaisi kyllä muidenkin huolehtia vanhoista kontakteista, itseltäni on joitakin ystäviä hävinnyt äitiysavaruuden syövereihin ja takaisin tuskin enää tulevat...
MLL:n Marakatissa ainakin on väkeä niin paljon että siellä saa kyllä istua yksin jos ei suutaan avaa. Mutta kyllä siellä keskusteluseuraa saa jos haluaa, vaikka väkeä on tietysti moneen lähtöön... Kaikkien seura ei kaikille kelpaa.
enkä mene. Lapsi varmaan tykkäisi, mutta itse en kestä tuollaista "akkakerhoa".
mikäköhän...kateus??+...ei ei missään nimessä.....