oletko lukenut odysseuksen? tai muun raskaansarjan romaanin?
miten pystyit siihen? itse en kykene lukemaan edes 50 sivua oikeista kaunokirjoista, vaikka haluaisin!
Kommentit (8)
Kokeile aluksi jotain kevyempää. Victor Hugon "Kurjat" on kevyttä, Balzacin tarinat myös. Dickensillä on hauskoja kirjoja, Austenilla myös. Dostojevskikään ei ole kovin syväluotaavaa.
ja muitakin raskassarjalaisia, esim. venäläisiä klassikoita paljon. Mä tykkään että kirjassa on paljon kaikkea, sivuja, henkilöitä, mietittävää, kuvailuja.
Miksi sä et pysty?
en jaksa samaa aihetta niin pitkään. En pääse sisään eikä kirjat ime minua mukaansa samalla tavalla kuin olen kuullut muiden kuvilevan. Minulle lukeminen on työtä enemmän kuin hupia. Haluan lukea sivistyäkseni, mutta en kauheasti nauti siitä. Mitä "korkeampaa" kirjallisuutta, sitä työläämmältä se tuntuu.
ap
ja muitakin raskassarjalaisia, esim. venäläisiä klassikoita paljon. Mä tykkään että kirjassa on paljon kaikkea, sivuja, henkilöitä, mietittävää, kuvailuja.
Miksi sä et pysty?
pystyy vielä lukemaan, luin esim.Sodan ja rauhan, venäläiset ym.luettu. Kompastuskivi oli Moby Dick, grrr, siinä alkoi ajatus harhailemaan. Sitten joku Alaston lounas on aika raskas. Raamattu on kamalaa luettavaa, jos sen aloitaa alusta ja jatkaa kirja kirjalta loppuun. Lopetin Leviticukseen.
Pari ekaa sivua kyllä luin, mutta into ei riittänyt.
Lasihelmipelin olen joskus kauan sitten lukenut, lasketaankohan se raskaaseen sarjaan? Entä Täällä Pohjantähden alla? Se on kyllä pitkä, mutta hyvin luettava ja ei-tylsä; ei sitä kyllä voida laskea. Eikä Sinuhea.
Joskus pitäisi lukea Kadonnutta aikaa etsimässä.
Siirry vähitellen raskaisiin.
Lukemisen tulisi olla nautinnollista ja rentouttavaa. Älä lue väkisin sellaista mikä sinua ei kiinnosta, vaan etsi aihepiiri, joka kolahtaa ja lue siltä alueelta kirjallisuutta.
Itsensä pakkosivistäminen kuulostaa tylsältä puuhalta.
mutta venäläisiä Tolstoita ja Dostojevskiä. Dostojevski osui käteen vahingossa, ensimmäisenä Pelurit ja toisena Idiootti. Rikos ja rangaistus otti lujille, oli minulle jo liian jaaritteleva.
Dickens on aika hauska, amerikkalaisista pidän Steinbeckistä ja Hemingwaysta. Nuorena luin todella paljon. Nykyisin luen enää pääasiass tietokirjoja, olen romaaneiden lukemiseen kyllästynyt. Joskus mökillä luen romaania, jos ehdin.
Raamatun olen lukenut ajatuksella läpi ja eronnut sen jälkeen kirkosta. Ne parintuhannen vuoden takaiset Jumalan ilmestymisen-uskomukset kun voi selittää nykyään tieteelläkin. Esim. tsunami, maanjäristys...Ja kertomus Nooan arkista on ehkä tarina jääkauden loppumisesta maapallolla....
Boccaccion Decameronen. Siinä oli seksiä, joten jaksoi lukeakin.