Mitä koirarotua suosittelet?
Saisi olla keskikokoinen, ei siis hiirtä eikä hevosta ;)
Kiltti pitäis olla, suht helposti koulutettava, eikä ollenkaan agressiivinen.
Ja kaupungissa pitäisi tämän veijarin jaksaa.
Ehdotuksia?
Kommentit (16)
Useimmat ystävällisiä ja lempeitä. Meillä ainakin ystävällinen, hellyydenkipeä, tottelevainen ja lapsirakas yksilö. Lähtee aina innoissaan lenkille ja uimaan. Pysyy pihassa ihan irti (ainakin yleensä).
Todella kiltti, kuuliainen ja hellyydenkipeä lutunen. Rakastaa lapsia ja aikuisia. Ainakin meillä pärjää ihan hyvin kerrostalossa kaupungissa.
Tutavaperheissä on pari ja ne on kyllä mahtavia koiria. Itseäni ällöttää tuo koiran haju, mutta sitä ei tosiaan villakoirissa ole ja oli ihana pitää mustaa koiraa sylissä kun ei lähteny karvaa valkosiin vaatteisiin... Mut luonnekin on kyllä täys kymppi, harkitaan itekin kun tuo vauva vähän varttuu!!
mutta tälle yhdelle ehdottajalle, kissaa en ota, koska olen enemmän koiraihminen.
Itsellä siis ollut ennen welch corgi (edesmennyt), oli todella terve, kuoli hiljattain vanhuuteen (14.v), ja nyt on kova kaipuu koiraan.
Lisää ehdotuksia?
AP :)
Jos en astmasta kärsisi tämännäköinen otus asuisi meillä
http://www.ddtry.com/rodusta_dandie.htm
Harrastatko, kuinka pitkiä lenkkejä, jaksatko hoitaa turkkia? Pitääkö olla palvelualtis vai enemmän seurakoiratyyppinen?
niin isoa koiraa joka tarvitsee todella paljon liikuntaa. Jonkin verran toki liikumme, mutta emme mitään 10 kilometrin lenkkejä tee.
uskoisin että labris menee liian isoksi, kun kyseessä on kuitenkin suht iso kaksio.
Koira saisi varmaan olla enemmän seurakoira, lapsiystävällinen.
AP :)
iloinen, lapsi ystävällinen, älykäs, ei lähde karvaa jne jne :o)
ihana sylikoira tarvittaessa ja taasen aktiivinen lenkkikoira tarvittaessa. Ei kuitenkaan koohota sisällä ja " vaadi" lenkille pääsyä, sitten innostuu kun ollaan lähdössä. Mainioita ovat kerrassaan. Meilläkin jo kolme villistä lapsikatraan jatkona. Kotiturkki on helppohoitoinenkin kun trimmaa tarpeeksi usein. Eikä sitä karvaa, aahh!!
Parempaa lapsiperheen koiraa en keksi!
Bassetti on riittävän vankka jotta se kestää vähän hurjemmatkin leikit, mutta kuitenkin melko matala joten ei vaikuta lapsestakaan hevoselta. (suuri mutta matala koira, säkä noin 33-38cm, paino 25-35kg)
Luonteeltaan bassetti on rauhallinen ja lempeä, ei missään nimessä vihainen tai arka. Todella sosiaalinen, ureksetkin tulevat hyvin toimeen keskenään. Kaipaa paljon seuraa. Huomattavan itsepäinen ja aina nälkäinen!
Koulutettavuus ei ole bassetin parhaita puolia, mutta jos ei ole menossa tokoon kilpailemaan niin arkikäyttäytyminen sujuu kyllä luonnikkaasti.
Bassetista saa mitä parhaan lenkkikaverin (bassetin ravi vastaa reipasta kävelyvauhtia) joka jaksaa lenkkeillä pitkiäkin matkoja mutta ei todellakaan sekoa jos ei pääsekkään totutulle lenkille ja pärjää hyvin vähemmälläkin liikunnalla. Myös hyvä lasten talutettava, meillä esim 2v. tyttö taluttaa välillä bassettia lenkeillä.
Suosittelen lämpimästi!
Karvaa ja hiekkaa talosta varmasti löytyy sen jälkeen, mutta kun ne on niin ihania koiria!
Meillä kultsi, ja parempaa saa hakea! Alunperin olisin halunnut labbiksen (vielä sen joskus saan!), mutta en todellakaan ole näiden 10vuoden aikana katunut kultsin ottamista. Ainoa negatiivinen piirre tuossa " blondissa" on tuo jatkuva karvanlähtö...
hilsettä kun ei pohjavillaa? Tekisi mieli ottaa koira mutta mies ei kestä (jonkinlaista allergiaa, kestää kyllä kaikkia muita eläimiä) kaikkia rotuja (johtunee hilseen vahvuudesta/ miten tulee turkin pintaan). Itse olen vannoutunut koiraihminen ja olen touhunnut palveluskoirien kanssa koko " nuoruuden" (ollut omia).
Itsekin olen allerginen, mutta minulla on kaksi villakoiraa. Tosin en eragoi niiden syljestä, joka yleensä on hyvin allergisoivaa. Mutta kannattaa olla varovainen, voi sopiakin teille. Pentuaikana allergisoi enemmän, kun pissassa on paljon allergeenejä ja pentu ei vielä ole sisäsiisti. Muutenkin mulla tuli lieviä oireita pentuina, mutta aikuisena ei enää mitään. ihania koiria, myös käyttökoiria, nuo ovat! Huippu rotu kerrassaan!! Allergiaan muutenauttaa vähän sekin kun villiksiä pestään kerran kuussa ja tosiaan kun karvaa ei lähde, niin hilsekään ei pääse leviämään.
Ovat paitsi maailman toiseksi älykkäin koirarotu (bordecollien jälkeen) myös ihanan ystävällisiä, seurallisia ja aina iloisia. On helppo kouluttaa, villakoira nauttii oppimisesta. On myös monipuolinen harrastuskoira; pärjäävät niin tokossa (tottelevaisuuskoulutus), agilityssä (koirien esterata) kuin näyttelyissäkin (jolloin tosin turkin pitää olla tietyn mallinen ja pituinen ja tämä vaatii töitä!!) ja monessa muussakin lajissa. Villakoira on alunperin vedestä noutva koir, jota on käytetty mm. sorsastukseen, eli ei siis tosiaankaan mikään sohvaperuna " fifi" .
Karvaa ei lähde OLLENKAAN; koska karvaa pitää aina leikata kun se kasvaa. Näyttelykoiran turkki on työläs pesuineen ja föönailuineen, mutta kotikoiran lyhyt turkki on helppo pitää kunnossa. Tosin tällöinkin pesuväli noin kerran kuussa. Kannattaa etsiä heti hyvä trimmaaja joka trimmaa koiran parin kuukauden välein, tällöin pääsee itse helpolla. Ammattitrimmaajat ovat aika tyyriitä, mutta toisaalta kun saa viereensä ns." hajuttoman" koiran (villakoiralla ei ole aluskarvaa, jolloin ns.koiran haju puuttuu täysin), josta ei lähde karvan karvaa, voi olla tyytyväinen.
Villakoiria on Suomessa neljää eri kokoa: toyvillakoira jonka säkä on alle 28cm, kääpiövillakoira joka on 28-35cm, sitten on keskikokoinen villakoira ja hännänhuippuna isovillakoira, joka sitten onkin tosi iso. Kolme ekaa kokovariaatiota sopivat erinomaisesti myös kaupunkiasutukseen. Suosittelen lämpimästi, tätä rotuvalintaa ei kukaan ole katunut!!