Millainen yo-todistus pitää olla, että voisi päästä lääkikseen?
Olettaen että pääsykokeissa pärjää hyvin.
Ei taida olla mahdollista päästä 18v sitten kirjoitetuilla C:n papereilla.
Kommentit (9)
eriasia sitten on, kuinka fysiikan laskut ovat vielä muistissa
Insinööri olen ja haluisin vaihtaa alaa 40v-kriisissä.
Ehkä pitäis ens vuonna vaan kokeilla.
eli et saa niistä piteitä kuitenkaan, oli arvosanat mitä hyvänsä. Sun on pakko päästä siinä pelkän valintakokeen avulla valittavien kiintiössä yhdessä ei-ylioppilaitten kanssa. Eli pitää olla 10 parhaan joukossa. (Monenko parhaan,s e vaihtelee vähän eri yliopistoissa). Mahdollista se siis kyllä on, mutta ei ehkä mikään hirveä nsuuri prosentti hakijoista...
Kyllä ne fysiikan laskut voi opetella uudestaan vanhemmallakin iällä ja niihinhän on yo:ssa tarjolla aika paljon lisäopetusta, koska tarvitsijoitakin on paljon.
puolet otettiin pelkästään pääsykokeiden perusteella ja puolet yo pisteiden ja pääsykokeiden perusteella. Vaikka olisi ne 8 L niin pääsykokeissa pitää pärjätä. Itse en mielestäni kirjoittanut hyvin, mutta pääsin hyvistä pääsykoepisteistä johtuen tuossa yo ja pääsykoe porukassa sisälle.
Kannattaa harkita vaikka aikuislukiota, jos fysiikka vaika jäi suorittamatta lukiossa.
eli et saa niistä piteitä kuitenkaan, oli arvosanat mitä hyvänsä. Sun on pakko päästä siinä pelkän valintakokeen avulla valittavien kiintiössä yhdessä ei-ylioppilaitten kanssa. Eli pitää olla 10 parhaan joukossa. (Monenko parhaan,s e vaihtelee vähän eri yliopistoissa). Mahdollista se siis kyllä on, mutta ei ehkä mikään hirveä nsuuri prosentti hakijoista...
Kyllä ne fysiikan laskut voi opetella uudestaan vanhemmallakin iällä ja niihinhän on yo:ssa tarjolla aika paljon lisäopetusta, koska tarvitsijoitakin on paljon.
vanhat paperit tai ei.
Ja lääkikseen pääsee ihan siinä kuin yliopistoon muutenkin. Ei se ole kenellekään mahdotonta.
eli et saa niistä piteitä kuitenkaan, oli arvosanat mitä hyvänsä. Sun on pakko päästä siinä pelkän valintakokeen avulla valittavien kiintiössä yhdessä ei-ylioppilaitten kanssa. Eli pitää olla 10 parhaan joukossa. (Monenko parhaan,s e vaihtelee vähän eri yliopistoissa). Mahdollista se siis kyllä on, mutta ei ehkä mikään hirveä nsuuri prosentti hakijoista...
Kyllä ne fysiikan laskut voi opetella uudestaan vanhemmallakin iällä ja niihinhän on yo:ssa tarjolla aika paljon lisäopetusta, koska tarvitsijoitakin on paljon.
Nykyään saa kaikki, oli
vanhat paperit tai ei.Ja lääkikseen pääsee ihan siinä kuin yliopistoon muutenkin. Ei se ole kenellekään mahdotonta.
Missä saa pisteitä kaikki minkä ikäisistä papereista vaan? Jännä, että jossain kehitys on mennyt toiseen suuntaan, vaikka opm yrittää koko ajan lyhentää sitä aikaa, missä pisteitä saisi. Puhuvat siellä jopa kolmen vuoden maksimista..
Olettaen että pääsykokeissa pärjää hyvin. Ei taida olla mahdollista päästä 18v sitten kirjoitetuilla C:n papereilla.
Itse kirjoitin 3 laudaturia, yhden magnan ja yhden b:n (pitkä matikka)vuonna 1984 ja hain ja pääsin lääkikseen. Yleisarvosana oli magna muistaakseni?
No kuitenkin, pääsykokeissa oli silloin bilsa, psykologia, kemia ja fysiikka eli nelipäiväiset kokeet. Ja pääsin.
Pääsykoevaatimukset ovat muuttuneet valtavasti sen jälkeen. Hanki tuoreet vaatimukset jostain ja käy juttelemassa vaikka lääkiksen opintosihteerin kanssa mikäli sellaisia vielä on olemassa. Eri tiedekuntiinkin voi olla eri vaatimukset? Ja Helsinki oli ainakin muinoin vaikein päästä.
yleensä otetaan osa pelkkien valintakokeiden perusteella, osa valintakokeen ja yo-arvosanojen yhteispisteillä. Eli jos yo-todistus ei ole kovin hyvä, pitäisi saada valintakokeesta hyvät pisteet!
Vaihtelee yliopistottain kummassa kiintiössä otetaan enemmän ja missä järjestyksessä. Useimmissa valitaan ensin parhaat yhteispisteiden saajat ja sitten jäljelle jääneistä parhaiden koepisteiden perusteella. Rohkeasti vain, jos kiinnostaa!
puolet otetaan sisään pelkkien valintakoepisteiden perusteella ja puolet lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun pistemäärän perusteella. Yhteispistekiintiö täytetään ensin, jonka jälkeen jäljellä olevista parhaat valitaan koemenestyksen perusteella.
Ennen vuotta x, en muista nyt mikä vuosi tuo oli, kirjoitetuista ylioppilasarvosanoista ei saa lainkaan lähtöpisteitä, koska ne eivät ole enää vertailukelpoisia, vaan kauan aikaa sitten kirjoittanut arvostellaan automaattisesti pelkkien valintakoepisteiden perusteella. Näin kävisi varmaankin sinulle. Lähtöpisteissä huomiodaan neljä arvosanaa, HY on määritellyt, mitkä. Keskipitkällä ruotsilla ja lyhyellä matematiikalla ei voi saada täysiä lähtöpisteitä. Muistaakseni pitkän matematiikan/toisen kotimaisen/vieraan kielen magnasta saa samat pisteet kuin lyhyen laudaturista.