Yhden lapsen äidit hoi!

Yritimme toista lasta muutaman vuoden, mutta ei onnistunut. Sitten tuli (muista syistä) ero.



Yh:n yhtä lasta kukaan ei onneksi ihmettele. :)

Enkä muista, että kukaan olisi kysellyt onko lisää lapsia tulossa. Nykyään jos joku moisia lisälapsia ehdottelee, niin perustelen sen ihan vaan omalla mukavuudenhalulla.

Ja hän on ainoa joka on kommentoinnut asiaa. Haluisin kyllä toisen ja ehkä kolmannenkin.

Jos ei tee lapsia - ei ihminen ollenkaan

Yksi lapsi - no tuskin äidiksi voi kutsua

Kaksi lasta - ihanne ydinperhe ja farmariauto ja kultainen noutaja

Kolme lasta - liikaa

että kannattaa tehdä toinen lapsi nyt heti perään. Kaksi menee siinä missä yksikin. Jotkut kysyvät suoraan, milloin tulee kakkonen. Meillä nyt vaan niitä lapsia ei noin vaan "tehdä". Lapsettomuutta takana. Tätä sanojat eivät ole kuitenkaan tienneet, mutta vastauksellani olen antanut ymmärtää, että kysymys on sopimaton. Joskus olen kertonut suoraan.



Ihemttelijöitä riittänee aina, oli sitten perheessä lapsia nolla, yksi, kaksi tai monta kappaletta, näkökulma on vain hieman eri.



Jos lapsia ei ole yhtään, ihmetellään, ettekö pidä lapsista? Jos lapsia on yksi, ihmetellään miksi "vain" yksi, kai niitä tulee lisää? Kaksi lapsiset perheet varmaan saavat olla aika rauhassa, kaksi lasta on sosiaalisesti hyväksyttävä lukumäärä (mielellään tyttö ja poika). Yli kolme lasta perheessä, ihmettelijät pyörittelevät silmiään; eivätkö ne osaa käyttää ehkäsiyä...?

Itse olen yhden lapsen äiti ja ympäristön paine on kova. Kysyn onko muilla yhden lapsen äideillä samanlaisia kokemuksia. Anteeksi vaan jos ärsytin sinua viestilläni.



Ap

asiaa muutamat ystävät ihmetelleet ja jaksaneet vatvoa asiaa. Jaksoivat sitäkin päivitellä kun palasin töihin jo lapsen täytettyä 1 vuoden. Mutta minäpä en siitä piittaa.



Minulla on oma elämä ja en jaksa murehtia siitä mitä joku toinen ajattelee miten meidän perhe elää. Pääasia on että meidän perheyksikkö on onnellinen.

ainoa ihmettelyn aihe on ollut se, että lapseni on jo sen ja sen ikäinen, itseäni 20 vuotta nuorempi. Joskus kyllä törmää sellaiseen pieneen vähättelyyn, että "vaikka sulla on vain yksi..." tai "kyllähän yhden kanssa vielä voikin...".



Haluaisin kyllä lisää lapsia, mutta en ilman miestä ja sellaista ei vieläkään ole.

Anoppi on siitä asti ku tuli laitokselle tyttöä katsomaan (pimu ny 8kk) jauhanu että toinen heti perään. Itseki oon sitä jo miettiny, mut ehkä sitte ku anoppi on haudassa. Kiusa se pieniki kiusa.Nimim.anopithalpaanarkkuun

Itse olen yhden lapsen äiti ja ympäristön paine on kova. Kysyn onko muilla yhden lapsen äideillä samanlaisia kokemuksia. Anteeksi vaan jos ärsytin sinua viestilläni.

Ap

Tiedätkös millainen paine se on jo niitä lapsia ei ole edes sitä ensimmäistäkään?

(ja onko tosiaan nykyaina tämäkin joku issue että on vain yksi lapsi. Siloin kun olin itse lapsi, oli ihan normaalia että on yksilapsisia perheitä)

Ensimmäiseen 32 vuoteen en halunnut lasta. Sen jälkeen aloin haluta mutta pelotti raskaus ja synnytys joten lykkäsi asiaa ja kun sitten 35v iässä aloimme yrittää lasta niin en tullut raskaaksi. Olin kyllä jo 30v ikäisestä tiennyt että sairastan hankalaa endometrioosia, leikattukin oli kahdesti.



Sitten 35v menin lapsettomuushoitoihin ja 38 v minulle sanottiin muutaman turhan hoidon jälkeen että hoidoilla en tule raskaaksi, hankkikaa adoptiolapsi.



Kesällä 2003 päätin rukoilla josko Jumala auttaisi kun muut eivät pysty auttamaan minua äidiksi tulemisessa ja niinpä kolmen kk kuluttua olin raskaana. Siinä kierrossa oli vain yksi yhdyntä ja senkin luulin olevan myöhässä ovulaatioon nähden mutta eipäs ollutkaan.



Sain ainokaiseni samana päivänä kun täytin 39v.



Lisää lapsia ei ole tullut, toisaalta ei mikään ihmekään kun sairastuin Basedowin tautiin lapsen ollessa 6kk ja kilpirauhasen liikatoiminnan kanssa tolskatessa meni pari kolme vuotta kunnes kilpirauhanen leikattiin veke ja sitten alkoi jo ikää olla. Ja siihen tietysti vielä se endometrioosi.



Että tämän litanian kun harvoille kyselijöille olen kertonut niin eipä ole jatkoihmettelyjä kuulunut!! Ja joka sana on TOTTA!! Tuota rukousjuttua myöten!

joutunut, mutta nyt se on mennyt ohi. Esikoinen täyttää kohta 6, joten ihmiset eivät voi käyttää enää korttia pieni ikäero helpompaa ;) Kun lapseni täytti 4 kyselyt loppuivat tosin samaan aikaan oli surua riittämiin perheessä, joten se varmaan osaltaan lopetti kyselyt.



Nyt tosin pientä toivetta, että josko nyt toinen :) Alkaa tuo ikä painaa ja nyt olis viimeiset mahkut kakkoselle. Sujuis toi esikon koulun aloituskin kivuttomasti.

Lähimmille ei tosin enää.

Ja kyllä on ihmetelty ja syyllistettykin. Riistän lapseltani jotakin ainutlaatuista, kun en hanki hänelle sisaruksia. Muistutetaan, että ainoat lapset ovat AINA lellittyjä ym.



Yksi lapsi riittää. Tämäkään ei ollut suunniteltu. En ole ns. äiti-ihminen enkä koskaan ole halunnut isoa perhettä.

Kesällä 2003 päätin rukoilla josko Jumala auttaisi kun muut eivät pysty auttamaan minua äidiksi tulemisessa ja niinpä kolmen kk kuluttua olin raskaana.

Olet varmaan lähtökohtaisesti jotenkin parempi ihminen kuin minä, joka en ole rukouksistani huolimatta onnistunut tulemaan raskaaksi (niin ja vaikka mies yrittää oman osansa siinä prosessissa...). :(

Kesällä 2003 päätin rukoilla josko Jumala auttaisi kun muut eivät pysty auttamaan minua äidiksi tulemisessa ja niinpä kolmen kk kuluttua olin raskaana.

Olet varmaan lähtökohtaisesti jotenkin parempi ihminen kuin minä, joka en ole rukouksistani huolimatta onnistunut tulemaan raskaaksi (niin ja vaikka mies yrittää oman osansa siinä prosessissa...). :(

Kaikelle on varmasti aikansa- eihän sitä tiedä vaikka vielä onnistaa, älä vielä heitä kirvestä kaivoon! Voimia ja halauksia!