Miksi äitini näkee jatkuvasti kaikessa vaikeuksia..?
Mikä on, kun aikuinen ihminen etsii kaikista asioista ensimmäiseksi huonot puolet? Olen aloittamassa yhtä suurta projektia ja äitini ensimmäinen kommentti oli "se on sitten stressaavaa.." Ihmettelin kommenttia ja kysyin, että mistä tiedät? Oletko tehnyt vastaavan projektin? Eipä löytynyt faktoja mielipiteensä tueksi..
Kommentit (8)
vaan taitaa syntyä sellaisiksi tai sitten niiden vanhemmat on onnistuneet ne aivopesemään.
vaan ovat pessimistejä ja jotkut optimisteja. siihen vaikuttaa hyvin paljon esim lapsuudenaikaiset käyttäytymismallit. jos omat vanhemmat ovat pessimistejä, tai vaikka toinen, niin kyllä se sama ajattelutapa tarttuu lapseen. tämä voi jatkua sukupolvien ajan. kunnes joku joka ajattelee ehkä vähän erilailla (sinä?) alkaa aktiivisesti tehdä töitä että oma jälkikasvu ei joutuisi tähän samaan noidankehään.
Onko sulla esim. lapsia joita hän hoitaa silloin tällöin? Tai auttaa sua jotenkin muuten?
ja muuttunut huonompaan suuntaan vanhetessaan. Nykyään jos suorastaan välttelen hänelle soittamista, koska mitään positiivista puhuttavaa ei löydy.
siis joka asiasta oikein heti löytää negatiivisen puolen , ja olen huomannut itsessäni samoja piireteitä:( Niistä on oikein pitänyt opetella eroon näin aikuisena.
Äiti on myös kova arvostelemaan muita ihmisiä, ja itsekin tein ihan samaa, kunnes tajusin, mistä olen sen oppinut. Ja puhumaan muista pahaa selän takana.
Aina, jos ehdotan tai sanon jotain, vaikka lapsenhoitoon liityvää, äiti ehtii heti sanomaan jotain tyyliin " voi ei, tai voi voi , kamalaa"
Siksi olen varmaan itsekin niin epävarma.
toi on käyttäytymismalli ja muutosvastarintaa. Älä vaan alistu, tuollaisen kanssa on raskasta elää.
Mun äiti eli vuodet noin, siitä tuli kateutta ja katkeruuttakin joskus. Hän onnistui muuttamaan ajattelutapaansa jossain 50 + vuosina.
Minun ystävättäreni äiti on suunnattoman huolissaan tyttärensä työasioista, on koko ajan varma, että työttömyys uhkaa jne.
Appiukkoni on osin samaa maata, on itse luonnollisesti tehnyt koko työuransa saman työnantajan palveluksessa ja kovasti varoitteli minua mikä kaikki voi mennä pieleen, kun vaihdoin työpaikkaa.
Eli kaikki muutokset ovat pahasti ja niistä seuraa vain huonoja asioita. Mutta olen laittanut tämän sen piikkiin, että ikää on ja ajattelee oman elämänpolkunsa olleen se ainut ja oikea.
Joka ikistä asiaa, oli kyseessä sitten uusi vaate tai jokin suurempi juttu. Aina on kaikki huonosti (myös meidän uusi koti oli huonosti, kaapit oli huonot jne...)