Syitä miksi vieraat eivät tule juhliin

oikeastihan homma menee niin, että jos haluaa mennä juhliin, pystyy kyllä järjestämään muut menonsa sen mukaan. Vastaavasti jos ei halua, niin keksii kyllä sen tuhat syytä, miksei pääse.

ja kyllä mä ymmärrän ap;ta vallan hyvin.

ja jos tekosyy on keksittävä,ni keksisi edes parempia!

mutta osaan toki arvostaa, että olen saanut kutsun jonkun läheiseni tärkeänä päivänä. Mieleenikään ei tulisi ajatella, että oma juoksulenkkini tai perheeni yhteinen uimahallireissu olisi kuin jonkun läheiseni tärkeä (ja usein ainutlaatuinen) juhlapäivä. Tämä läheiseni menee vain kerran ripille, pitää vain kerran yo-juhlat eikä varmaan kovin monia häitäkään pidä. Aina en jokaiseen juhlaan voi osallistua, voi olla sairastumista tai juhlia päällekkäin, mutta mieleenikään ei tulisi vähätellä toisten merkittävää juhlapäivää ilmoittamalla, että oma juoksulenkkini viikonloppuisin on tärkeämpi kuin heidän juhlapäivänsä muutaman kerran elämän aikana. Jos jostain sosiaalisista syistä en haluaisi juhliin osallistua, keksisin syyn, joka ei osoita välinpitämättömyyttä heidän juhlaansa kohtaan esim. sairastumisen tai työmatkan (jos siis syy olisi pakko kertoa). En käsitä näitä itsekeskeisiä ihmisiä, joille oma napa ja oma perhe on ainoa asia maailmassa ja muita ei huomioida. On turha olettaa mitään vastavuoroisuutta muiltakaan. Lähisuku ja läheisten juhlat ovat mieletön voimavara, joista ammentaa myös omaan arkeen ja joiden avulla siirtää juhlakulttuuria myös omiin lapsiinkin. Lapset saavat samalla käsitystä siitä, mitä tarkoittaa esim. oma suku, minkälaisia juhlia juhlitaan elämänkaaren aikana, ketkä ovat meidän perheellemme tärkeät ihmiset jne. Lapsi oppii sosiaalisia taitoja (kättelyt, kiitokset, onnittelut, aterioimiset) kuin itsestään. Puhumattakaan siitä, miten vaivattomasti voidaan ilahduttaa sitä kutsun lähettänyttä. Ei näissä juhlissa ole pakko asua. Useimpiin voi vain piipahtaa (rippijuhlat, yo-juhlat) ja samalla ilahduttaa. Mutta nykyaikaan kuuluu korostettu individualismi, jossa kenenkään takia ei jousteta ja se oma napa on tärkein. Sitten vanhempana ihmetellään, miksi ollaan niin yksin. Kannattaa sitten varmaan laskea, kuinka moniin sukujuhliin on osallistunut, keitä on itse muistanut jne. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Tämä on vanha ketju, mutta niin ajankohtainen. Ketju osoittaa suomalaisuuden raadollisuudessaan. Eristäydytään jonnekin pikkuperheiden kera, eikä haluta pitää normaaleista ihmiskontakteista huolta. Oma napa on tärkein!!!!

Hintojen nousun takia karsimme ensimmäisenä juhlista. Juhlia alkaa olla jo muutenkin ihan liikaa. 

Kukaan ei kehtaa sanoa suoraan totuutta pitäen keksiä jotain hätävalheita. Muutenhan sitä voisi muistaa lähettämällä lahjakortin jos ei millään pääse.

Ymmärrän syyt 3. 4. Ja 5.

Torjunnan vastaanottaminen on vaikeaa, mutta kyllä se siitä. 

Ei syyllä oikeasti ole väliä. 

Vierailija kirjoitti:

toinen mikä veetuttaa vielä enemmän on se, kun aluksi luvataan tulla ja sitten päivää ennen, tai samana päivänä, perutaan tulo vedoten syyhyn jonka ilmoittaja on tiennyt jo ajat sitten.

Meillä taas on suvussa sellainen "juhlienvaatija", joka aloittaa jo ajoissa kyselemisen, milloin juhlitte x: n juhlia ( esim viimeksi halusi että on ehdottomasti järjestettävä synttärikekkerit 19-vuotiaalle, joka ei itse juhlia mitenkään erityisesti vaatinut) ja jätti sitten itse tulematta. Ei siinä mitään, onhan se mukava kahvitella, mutta kaikkia kissanristiäisiä ei jaksaisi laitella ( esim tyyliin nelikymppisen nimipäivät keskellä viikkoa...). Mutta on siis tehnyt tämän jo useamman kerran ja sitten saattaakin itse olla se, joka ei tulekaan. Taisi nyt juhlinnat loppua, aion sanoa vaan, että emme enää juhli vaikka pahoittaisikin mielensä.