Nyt mammat laihduttamaan!!

sain ne pussit kaverilta. Oli hommannut netistä. Laita googleen :)



-ap

Kirjoitetaan nyt ainakin aluksi tähän samaan ketjuun ja tarkoitus tosiaan kuulumiset vaihtaa päivittäin :)



-ap

Kiitos ihanista kirjoituksista! Olin lähes satavarma että kun tänne laitan aloituksen tällaisesta aiheesta niin ketjussa on kohta sata viestiä missä haukutaan,kauhistellaan,halveksitaan meitä..Ei vielä yhtään!

Numero 12 kirjoitus sai vähän miettimään..

Tiedän täysin että suhtautuminen ruokaan on sairasta! Ensin syön kuin pieni sika ajatellen kokoajan että huomenna alkaa laihdutus ja sitten seuraavana päivänä kidutan itseäni kunnes illalla taas repsahdan. Tiedän myös että minun pitäisi enemmänkin keskittyä koko elämään eikä antaa ruuan hallita kaikkea. Se on ajatuksissani kokoajan :/

-ap

totuutta, mutta kuten itsekin kirjoitat, suhtautuminen omaa itseäsi kohtaan on myös ankaraa. Suhtaudut ruokaan oikeastaan rakastavasti, mutta itseesi et niinkään, välttämättä. Syöt herkkuja, koska ne on ihania ja tuovat nautintoa, mutta vihaat itseäsi, koska et voi pitää käsiäsi irti herkuista.

En kyllä oikeastan usko, että kaikki lihavat varsinaisesti itseä vihaavat. Jotkut eivät oikeastaan ole tulleet ajatelleeksi painoaan. Moni on ihan onnellinen painavanakin. Osa näistä ihmisistä ei varsinaisesti keskity elämässä oman ruumiin nautintoihin muuten kuin ruuan syömisen yhteydessä. Mutta on aika paljon lihavia, joita lihavuus masentaa. Taustalla voi olla muutakin kuin se peilikuvan vihaaminen. Elämä ylipäätään on tylsää ja siitä puuttuu sisältöä. Ei ehkä ole ystävää, jonka kanssa voi nauraa ja huvitella tai ystävällä on samat ongelmat.

Mutta tosiaan uskoisin ja ehkä hieman omakohtaisenakin kokemuksena voin sanoa, että ruoka on tunnesyöpölle se syli, johon käpertyä, kun maailma tuntuu ahdistavalta ja yksinäiseltä. Siihen voi hukutautua ja tuntea olevansa hetken turvassa kaikelta pahalta. Ruoka ei arvostele, vaan antaa hyvän olon pyytämättä. Harmi, että ruoka ei poista sitä puutetta, sitä tarvetta tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi ihmisten kohdalla. Pitäisi ensin itse alkaa nähdä itsessä vahvuutta ja positiivisuutta ja uskoa siihen, että tuo maailma tuolla on minua varten. Pitäisi uskoa, että olen hyvä ja minut hyväksytään kyllä, jos vain itse olen halukas osallistumaan asioihin.

Pääasia, että vaikka laihduttaisitkin, niin älä lähde sille linjalle, että sitten kuin olen sen painoinen niin teen sitä ja tätä, vaan ajattele, että olet arvokas. Ansaitset jo tänään kaikkea hyvää. Voit jo nyt huoletta tehdä niitä asioita mitä haluat, ellei nyt paino sitten fyysisesti estä jotain asiaa. Mutta tosiaan laihtumisen pitäisi olla sivuseikka, pääasia on, että saat elämässä myös niitä muita asioita, joista haluat nauttia ja näet itsesi myös sen vartalon sisällä. Jotenkin se pitäisi sisäistää, että paino ei ole mikään tekosyy sille, että saa jatkuvasti haukkua ja ruoskia itseä. Sitä muuten keksii pian jonkun muun syyn, mistä itseä voi rangaista.

12

Viisaita ajatuksia, kiitos.



-106kg

Itsellä kahdessa kuukaudessa -8kg, ja kyllä olo on sen mukainen, kiva katsoa kesävaatteita :)



En vedä varsinaista vähähiilihydraattista, sen suuntaista tosin. Eli pois on pasta, peruna, sokeri ym, mutta rasvaa en aio väkisin ruokavalioon lisätä, enkä tosiaan poistaa hiilihydraattia sisältäviä kasviksia kuten porkkanaa ruokavaliosta.

Kasviksia popsin huoletta, ihan rajattomasti ja tulokset on olleet kannustavia :)

Minullakin painoa reilusti ylimääräistä. Olen saanut 10 kiloa lisää painoa jokaisesta perheenjäsenestä.

Ekaksi seurusteluaikana lihoin kymmenisen kiloa, kun oli vaan niin mukava rakkaan kanssa hyviä syödä, lisäksi molemmista lapsista jäi 10 kiloa roikkumahaa vyötärölle.

Olisi kiva painaa joskus vielä se 70kg, tai ainakin lähelle sitä.



Huomenna aloitetaan laihis!



N75

Olen saanut vuoden alusta pudotettua 13kg. Nyt paino 85,5kg ja pituutta 161 cm. 20-25 kg saisi vielä lähteä, joten urakkaa on...



Kilot on karisseet jättämällä herkut pääosin pois ja siirtymällä terveelliseen ruokavalioon. Joka päivä yritän kävellä vähinään 10 000 askelta, 2xvko hikinen tunnin sauvakävely. Nyt pyysin kunto-ohjaajaa tekemään mulle kuntosaliohjelman, sitä alan noudattaa 2xvko aluksi. Ja kerran viikossa uimaan.



Tenniskurssille menen viikon päästä.



Jo nyt mahtuu yhtä kokoa pienemmät vaatteet, jotka olleet 1,5v varastossa! :D

Mulla pituus ja paino melkein saman verran!!

Olen viimeisilläni raskaana ja suunnittelen aloittavani painonpudotuksen vauva synnyttyä. Juuri noilla terveellisillä elämäntavoilla (tästä herkuttelusta siirtyminen jo ihan normaaliruokaan on +++ ) ja kuntouttamalla itseäni pikkuhiljaa liikkumalla.



Onneksi olen ollut aktiivinen koko raskauteni ajan ja pystyn lenkkeilemään vailla mitään ongelmia edelleen (nojooo, pitää olla kyllä hyvät kengät jalassa ettei paino käy jalkoihin ja tukivyö vähentämässä liitoskipuja). Liikunkin päivittäin 3-10km lenkkejä.



Tällä hetkellä (viimeisilläni) olen 164cm/89kg. Tavoitteeni olisi painaa parin vuoden päästä taas 60kg... :)

haluaan mukaan. Mikään dietti ei ole auttanut, syön kahta kauheammin.

_ lapinakka.

Pituutta 162 ja painoa 77. Allevon pusseja löytyy kaapista, mutta ei ole tarkoitus niillä mennä, muuten mutta ehkä joskus joku päivä.



Ylipainoa on ollut vaihtelevasti 10 vuoden ajan ja nyt olisi ihana päästä takaisin sinne vitosella alkaviin lukuihin joissa olin ennen lapsia. Oikeastaan tasan 20 kiloa olisi täydellistä.



Vähähiilaristakin olen vähän harkinnut, joskus kokeilin Atkinsia, mutta sain siitä kaameat vatsakivut, joten niin tarkaksi en aio.



Nyt pitäisi lisätä reippaasti liikuntaa ja lopettaa napostelu.



Herkkuperse

Viime kesänä tarkistin ruokavalioni ja asiantuntijan avustuksella muokkasin sitä terveellisemmäksi.

Vaikka ruokavalioni onkin nykyään kohdallaan otan silti silloin tällöin 1-2 viikon nutrauskuureja. Niillä saa selviä tuloksia ja vähän tsemppausta itselleen.

Painonpudotusvauhti minulla on ollut tuskallisen hidasta, siksi niitä nutrausviikkoja pidänkin toisinaan. Nyt on taas semmoinen menossa :)

10 kg olen saanut 10 kk aikana pois, ja vielä olisi 5 kg pudotettavaa.



Tsempit kaikille pudottajille :)

nosto

Mukavaa kun kävit kurkkaamassa, laitan tähän vielä linkin jolla pääsee sivuilleni helpommin: http://www.rebeckantoukokuu.net

Tämä on kiva ketju ja luettuani huomasin, kuinka samanlaisesti ajattelen monien kanssa. On näiden kilojen kanssa tuskailtukkin. Nyt tuumasta toimeen! 2,5kg on aika paljon, voi kun itsekkin pystyisin, huoh!!!!!

p.s!Missä kaikki laihduttajat nyt ovat??

Täällä yksi, eikä laihis nyt ihan alkanutkaan niin innolla kuin uhosin... Maanantaina nutraus oli koko ajan mielessä, muttei siitä mitään tullut, kun otin ja menin jääkaapille ja söin päivällä ihan just samaa ruokaa kuin muksutkin. (olen siis kotiäitinä)

Tänään sentään maltoin siirtyä jo osittaisnutraukseen, saas nähä onnistuuko huomenna kurinalaisempi linja.

Onnittelut niille, jotka ovat jo onnistuneet aloituksessa, itse täällä vielä lähtöviivalla räpiköin... perässä olis tarkoitus tulla kuitenkin. :D

N75

Syömiset tänään hanskassa, hyvin kevyellä linjalla menin.



25 minuutin juoksulenkilläkävin illalla.



Tästä on hyvä jatkaa, kova into on nyt päästä sinne kutosella alkaviin lukuihin.



Herkkuperse

Tänään paino oli aamulla 100,4kg!! vou!!! eilisestä pudotus taas 1,1kg. 400g niin pääsen alle satasen! jessus kun olen tyytyväinen :))



Pusseja en saanut eilenkään taas alas kun kolme koska ei vaan yksinkertaisesti maistu ruoka.



Olen tehnyt kovaa itsetutkiskelua samalla ja päässyt tiettyyn rauhaan itseni kanssa. Nro12..kiitän sinua ikuisesti kirjoituksestasi! :)



-ap

Mulla oli sama juttu noiden pussien kanssa. Kiva kun ei kurni koko ajan maha! ;)Itseltäni on paino pudonnut 2kk:n aikana n.5kg. Hitaasti lähtee, mutta varmasti! ;)

Koetan ottaa itseäni myös niskasta kiinni!! Vaaka näyttää rajua lukemaa, 82kg/165cm. Esikoisen jälkeen paino putosi normaalilukemiin tosi pian, nyt olen äitiyslomalla kuopuksesta, joka on 8kk. Ja paino ei ole pudonnut ei sitten millään.



Yritin vähän dietin poikastakin tässä välillä, ainoa vaikutus oli viikon dietillä, että maidontulo alkoi vähetä. Eli ruuasta ei kannata näemmä pihdata imettäessä... Ajattelin, että kun vauva syö jo kiinteää, niin se ei enää heijastuisi imetykseen niin voimakkaasti. No, olin väärässä. Kuitenkin 2-3 krt viikossa tulee syötyä herkkuja, joten ne vähemmälle...



Eilen tein päätöksen alkaa juosta, koska tykkäsin siitä nuorempana, ja koitan raahautua 3-4 krt viikossa juoksua harjoittelemaan, josko se auttaisi. Tavoitteeni on 65kg, kun en halua enää tässä iässä (39v.) olla ihan riisikeppi...



Tsemppiä kaikille!



T: Pulleropallero